What hallucination reveals about our minds | Oliver Sacks

Kääntäjä: Yrjö Immonen Oikolukija: Ulla Vainio

We see with the eyes,

Näemme silmillämme.

but we see with the brain as well.

Mutta näemme myös aivoillamme.

And seeing with the brain is often called imagination.

Aivoilla näkemistä kutsutaan usein mielikuvitukseksi.

Tunnemme hyvin omat mielikuvitusmaisemamme,

And we are familiar with the landscapes of our own imagination,

our inscapes.

sisäiset maisemamme. Olemme eläneet niiden kanssa koko elämämme.

We've lived with them all our lives.

But there are also hallucinations as well.

Mutta ihmisillä on toki hallusinaatioitakin.

And hallucinations are completely different.

Hallusinaatiot ovat täysin erilaisia.

They don't seem to be of our creation.

Ne eivät tunnu omilta luomuksiltamme.

They don't seem to be under control.

Ne eivät tunnu olevan vallassamme.

They seem to come from the outside and to mimic perception.

Tuntuu kuin ne tulisivat ulkopuolelta

ja jäljittelisivät havaintojamme.

So I am going to be talking about hallucinations

Tarkoitukseni on puhua hallusinaatioista.

and a particular sort of visual hallucination,

Erityisesti tietystä visuaalisesta aistiharhasta,

which I see among my patients.

jota potilaillani esiintyy.

A few months ago, I got a phone call from a nursing home where I work.

Jokunen kuukausi sitten minulle soitettiin

hoitokodista, missä työskentelen.

They told me that one of their residents, an old lady in her 90s,

Erään asukkaan, yli 90-vuotiaan rouvan,

was seeing things,

kerrottiin näkevän asioita.

and they wondered if she'd gone bonkers

Arvuuteltiin, oliko hän tullut höperöksi.

or, because she was an old lady,

Koska kyse oli vanhasta naisesta,

whether she'd had a stroke, or whether she had Alzheimer's.

pohdiskeltiin myös aivohalvausta tai Alzheimerin tautia.

And so they asked me if I would come and see Rosalie,

Minulta kysyttiin, voisinko tulla tapaamaan

the old lady.

vanhaa Rosalie-rouvaa.

I went in to see her.

Menin tapaamaan häntä.

It was evident straightaway that she was perfectly sane

Kävi heti ilmi,

että hän oli täysin järjissään

and lucid and of good intelligence,

ja selkeästi ajatteleva älykäs nainen.

but she'd been very startled and very bewildered,

Mutta hän oli hyvin järkyttynyt ja ymmällään,

because she'd been seeing things.

koska hän oli nähnyt asioita.

And she told me -- the nurses hadn't mentioned this --

Hän kertoi minulle --

hoitajat eivät olleet maininneet sitä --

that she was blind,

että hän oli sokea,

that she had been completely blind from macular degeneration for five years.

että hän oli ollut viisi vuotta täysin sokea silmäpohjan rappeuman takia.

But now, for the last few days, she'd been seeing things.

Mutta viime päivinä hän oli nähnyt asioita.

So I said, "What sort of things?"

Kysyin: "Millaisia asioita?"

And she said, "People in Eastern dress,

Hän vastasi: "Ihmisiä itämaisissa asuissa,

in drapes, walking up and down stairs.

verhottuina, kävelemässä portaita ylös alas.

A man who turns towards me and smiles,

Miehen, joka kääntyy minua kohden ja hymyilee.

but he has huge teeth on one side of his mouth.

Mutta hänen suunsa toisen puolen hampaat ovat valtavat.

Animals too.

Myös eläimiä.

I see a white building. It's snowing, a soft snow.

Näen valkean rakennuksen. Sataa pehmeää lunta.

I see this horse with a harness, dragging the snow away.

Näen valjastetun hevosen raahaamassa lunta pois.

Then, one night, the scene changes.

Sitten eräänä iltana näkymä muuttuu.

I see cats and dogs walking towards me.

Näen kissoja ja koiria tassuttelemassa tyköni.

They come to a certain point and then stop.

Ne tulevat tiettyyn kohtaan ja pysähtyvät.

Then it changes again.

Sitten tulee taas muutos.

I see a lot of children. They're walking up and down stairs.

Näen paljon lapsia. He kävelevät portaissa ylös alas.

They wear bright colors, rose and blue,

Yllään kirkkaita värejä, roosaa ja sinistä,

like Eastern dress."

itämaisittain."

Sometimes, she said, before the people come on,

Hän kertoi, että joskus ennen ihmisten ilmestymistä

she may hallucinate pink and blue squares on the floor,

hän saattaa nähdä lattialla punaisia ja sinisiä neliöitä,

which seem to go up to the ceiling.

jotka näyttävät jatkuvan kattoon saakka.

I said, "Is this like a dream?"

Sanoin: "Tuntuuko se unelta?"

And she said, "No, it's not like a dream. It's like a movie."

Hän vastasi: "Ei, se ei vaikuta unelta. Se on kuin elokuvaa.

Siinä on värejä. Siinä on liikettä.

She said, "It's got color. It's got motion.

But it's completely silent, like a silent movie."

Mutta se on täysin äänetön, kuin mykkäelokuva."

And she said it's a rather boring movie.

Hän piti sitä melko tylsänä elokuvana.

(Laughter)

"Kaikki nuo itämaisesti pukeutuneet

She said, "All these people with Eastern dress,

walking up and down, very repetitive, very limited."

kävelemässä ylös ja alas, hyvin yksitoikkoista, hyvin niukkaa."

(Laughter)

(Naurua)

And she had a sense of humor.

Hänellä on huumorintajua.

She knew it was a hallucination, but she was frightened.

Hän tiesi sen harhaksi.

Mutta hän oli peloissaan. Hän oli elänyt 95 vuotta

She had lived 95 years,

and she'd never had a hallucination before.

eikä ollut koskaan ennen hallusinoinut.

She said that the hallucinations were unrelated to anything she was thinking

Hallusinaatiot eivät liittyneet mihinkään,

mitä hän juuri ajatteli, tunsi tai teki.

or feeling or doing,

Ne tuntuivat ilmestyvän ja katoavan itsestään.

that they seemed to come on by themselves, or disappear.

She had no control over them.

Täysin poissa hänen hallinnastaan.

Hän sanoi, ettei tunnistanut

She said she didn't recognize any of the people or places

ainuttakaan ihmistä tai paikkaa

in the hallucinations,

harha-aistimuksissaan.

and none of the people or the animals --

Ei ihmistä eikä eläintä.

well, they all seemed oblivious of her.

Ne kaikki tuntuivat hänestä merkityksettömiltä.

And she didn't know what was going on.

Eikä hän tiennyt, mitä oli tapahtumassa.

She wondered if she was going mad or losing her mind.

Hän mietti, oliko hän tulossa hulluksi

tai menettämässä järkensä.

Well, I examined her carefully.

Tutkin hänet perusteellisesti.

She was a bright old lady,

Hän oli fiksu vanha nainen.

Mieleltään täysin terve. Ei mitään lääketieteellisiä ongelmia.

perfectly sane.

She had no medical problems.

She wasn't on any medications which could produce hallucinations.

Ei lääkitystä, joka voisi aiheuttaa hallusinaatioita.

But she was blind.

Mutta hän oli sokea.

And I then said to her, "I think I know what you have."

Sitten sanoin hänelle:

"Luulen tietäväni, mikä teitä vaivaa.

I said, "There is a special form of visual hallucination

On tietty visuaalisen hallusinaation muoto,

which may go with deteriorating vision or blindness.

joka voi liittyä heikentyneeseen näköön tai sokeuteen.

This was originally described," I said,

Ensimmäisenä sen kuvaili

"right back in the 18th century,

jo 1700-luvulla

by a man called Charles Bonnet.

Charles Bonnet -niminen mies.

And you have Charles Bonnet syndrome.

Teillä on Charles Bonnet´n syndrooma.

There's nothing wrong with your brain. There's nothing wrong with your mind.

Aivonne ovat täysin kunnossa. Olette mieleltänne täysin terve.

Teillä on Charles Bonnet´n syndrooma."

You have Charles Bonnet syndrome."

And she was very relieved at this,

Hän oli hyvin helpottunut tiedosta,

that there was nothing seriously the matter,

ettei kysymys ollut mistään vakavasta,

and also rather curious.

mutta myös melko utelias.

She said, "Who is this Charles Bonnet?"

Hän sanoi: "Kuka tämä Charles Bonnet on?

She said, "Did he have them himself?"

Oliko hänellä itsellään harhakuvia?

And she said, "Tell all the nurses that I have Charles Bonnet syndrome."

Kertokaa kaikille hoitajille,

että minulla on Charles Bonnet´n syndrooma.

(Laughter)

(Naurua)

"I'm not crazy. I'm not demented. I have Charles Bonnet syndrome."

En ole höynähtänyt enkä dementikko. Minulla on Charles Bonnet´n syndrooma."

Well, so, I did tell the nurses.

Minä kerroin hoitajille.

Now this, for me, is a common situation.

Tällainen tilanne on minulle tuttu.

I work in old-age homes, largely.

Työskentelen pääosin vanhainkodeissa.

I see a lot of elderly people

Tapaan useita vanhoja ihmisiä,

joiden kuulo tai näkö on heikentynyt.

who are hearing-impaired or visually impaired.

About 10 percent of the hearing-impaired people

Noin 10 prosentilla kuulovammaisista

get musical hallucinations.

on musikaalisia hallusinaatioita.

And about 10 percent of the visually impaired people

Noin 10 prosentilla näkövammaisista

get visual hallucinations.

on visuaalisia hallusinaatioita.

You don't have to be completely blind,

Ei ole pakko olla täysin sokea,

only sufficiently impaired.

kyllin heikko näkö riittää.

Now, with the original description in the 18th century,

Mitä tulee taudin alkuperäiseen kuvaukseen 1700-luvulla,

Charles Bonnet did not have them.

Charles Bonnet ei itse nähnyt asioita.

His grandfather had these hallucinations.

Hallusinaatiot vaivasivat hänen isoisäänsä.

His grandfather was a magistrate, an elderly man.

Isoisä oli rauhantuomari, vanhahko mies.

He'd had cataract surgery.

Hänelle oli tehty kaihileikkaus.

His vision was pretty poor.

Näkö oli heikonlainen.

And in 1759, he described to his grandson

Vuonna 1759 hän kuvaili lapsenlapselleen

various things he was seeing.

erilaisia näkemiään asioita.

The first thing he said was he saw a handkerchief in midair.

Ensiksi hän kertoi nähneensä

nenäliinan ilmassa.

It was a large blue handkerchief with four orange circles.

Ison sinisen nenäliinan,

jossa oli neljä oranssinväristä ympyrää.

And he knew it was a hallucination.

Hän tiesi, että se oli hallusinaatio.

You don't have handkerchiefs in midair.

Nenäliinoja ei roiku ilmassa.

And then he saw a big wheel in midair.

Sitten hän näki ison renkaan ilmassa.

But sometimes he wasn't sure whether he was hallucinating or not,

Mutta toisinaan hän ei tiennyt varmasti, oliko kyse harhasta vai ei.

because the hallucinations would fit in the context of the visions.

Koska hallusinaatiot sopivat

tapahtumayhteyteen.

So on one occasion, when his granddaughters were visiting them,

Erään kerran lastenlasten vierailun aikana

hän sanoi: "Keitä nämä komeat nuoret miehet mahtavat olla?"

he said, "And who are these handsome young men with you?"

(Laughter)

And they said, "Alas, Grandpapa, there are no handsome young men."

Tytöt sanoivat: "Isoisä, ikävä kyllä seuranamme ei ole komeita nuorukaisia."

And then the handsome young men disappeared.

Silloin komeat nuoret miehet katosivat.

It's typical of these hallucinations

Varsin usein nämä hallusinaatiot

that they may come in a flash and disappear in a flash.

putkahtavat esiin ja häipyvät yhdessä hujauksessa.

They don't usually fade in and out.

Tavallisesti ne eivät haalistu tai voimistu vähitellen.

They are rather sudden, and they change suddenly.

Ne ovat melko nopeita ja vaihtuvat äkisti.

Isoisä Charles Lullin

Charles Lullin, the grandfather,

saw hundreds of different figures,

näki satamäärin eri hahmoja

different landscapes of all sorts.

ja kaikenlaisia maisemia.

On one occasion, he saw a man in a bathrobe smoking a pipe,

Kerran hän näki kylpytakkiin pukeutuneen piippumiehen

and realized it was himself.

ja tajusi sen esittävän häntä itseään.

That was the only figure he recognized.

Se oli ainoa hahmo, jonka hän tunnisti.

On one occasion, when he was walking in the streets of Paris,

Toisen kerran kävelyllä Pariisin kaduilla

he saw -- this was real -- a scaffolding.

hän näki -- ihan todella -- mestauslavan.

But when he got back home, he saw a miniature of the scaffolding,

Kotona hän näki 15 cm korkean

six inches high,

mestauslavan pienoismallin työhuoneensa pöydällä.

on his study table.

This repetition of perception is sometimes called "palinopsia."

Näköhavainnon kertautumista

kutsutaan joskus palinopsiaksi.

Hänen ja Rosalien kohdalla

With him and with Rosalie,

what seems to be going on --

näyttää tapahtuvan --

and Rosalie said, "What's going on?" --

Rosalie kysyikin: "Mitä on tapahtumassa?" --

and I said that as you lose vision,

ja kerroin, että sokeutuessa

as the visual parts of the brain are no longer getting any input,

aivojen visuaalisten osien jäädessä vaille ulkoisia ärsykkeitä,

they become hyperactive and excitable,

niistä tulee yliaktiivisia ja helposti kiihottuvia.

and they start to fire spontaneously.

Ne alkavat toimia spontaanisti.

Silloin alkaa nähdä asioita.

And you start to see things.

The things you see can be very complicated indeed.

Asiat voivat olla hyvin monimutkaisia.

Eräällä toisella potilaallani,

With another patient of mine who also had some vision,

jolla myös oli vielä näköä jäljellä,

harhat saattoivat olla häiritseviä.

the visions she had could be disturbing.

On one occasion, she said she saw a man in a striped shirt in a restaurant.

Kerran hän sanoi nähneensä

ravintolassa raitapaitaisen miehen.

And he turned round,

Mies käännähti ympäri,

and then he divided into six figures in striped shirts,

jakautui kuudeksi identtiseksi raitapaitaiseksi hahmoksi,

who started walking towards her.

jotka alkoivat kävellä häntä kohti.

And then the six figures came together, like a concertina.

Sitten nämä kuusi hahmoa yhtyivät taas haitarin tavoin.

Once, when she was driving,

Kerran hänen ajaessaan autolla

or rather, her husband was driving,

tai paremminkin hänen miehensä ajaessa,

the road divided into four

tie jakautui neljäksi.

and she felt herself going simultaneously up four roads.

Hän tunsi kulkevansa samanaikaisesti neljää ylämäkeä.

Hänellä oli hyvin liikkuvaisia hallusinaatioita.

She had very mobile hallucinations as well.

A lot of them had to do with a car.

Monet niistä liittyivät autoon.

Sometimes she would see a teenage boy sitting on the hood of the car.

Joskus hän saattoi nähdä teini-ikäisen pojan

istumassa konepellillä.

He was very tenacious,

Poika oli hyvin sinnikäs ja liikkui melkoisen sulavasti

and he moved rather gracefully when the car turned.

auton kääntyessä.

And then when they came to a stop,

Auton pysähtyessä

the boy would do a sudden vertical takeoff, 100 foot in the air,

poika hypähti yhtäkkiä 30 m pystysuoraan ilmaan

and then disappear.

ja katosi.

Another patient of mine had a different sort of hallucination.

Toisella potilaallani oli erityyppinen hallusinaatio.

This was a woman who didn't have trouble with her eyes

Tällä naisella ei ollut vikaa silmissään

but the visual parts of her brain,

vaan aivojensa visuaalisissa osissa

a little tumor in the occipital cortex.

Pieni kasvain takaraivolohkossa.

And, above all, she would see cartoons.

Hän tapasi nähdä ennen kaikkea sarjakuvia.

And these cartoons would be transparent,

Kuvat olivat läpikuultavia

and would cover half the visual field, like a screen.

ja peittivät näytön tavoin puolet näkökentästä.

And especially, she saw cartoons of Kermit the Frog.

Erityisesti hän näki sarjakuvia Kermit-sammakosta.

(Laughter)

(Naurua)

Now, I don't watch Sesame Street,

Minä en katso Seesamtietä.

Mutta hän painotti erityisesti:

but she made a point of saying,

"Why Kermit?" she said, "Kermit the Frog means nothing to me."

"Miksi Kermit? Kermit-sammakko ei merkitse minulle mitään."

You know, I was wondering about Freudian determinants: Why Kermit?

Aloin mietiskellä freudilaisia ratkaisuja.

"Miksi Kermit?

"Kermit the Frog means nothing to me."

Kermit-sammakko ei merkitse minulle mitään."

She didn't mind the cartoons too much.

Sarjakuvat eivät häirinneet häntä suuremmin.

But what did disturb her

Mutta todella häiritseviksi hän koki hyvin itsepintaiset

was she got very persistent images or hallucinations of faces,

näyt tai hallusinaatiot kasvoista,

and as with Rosalie, the faces were often deformed,

ja kuten Rosaliellakin kasvot olivat usein vääristyneitä,

with very large teeth or very large eyes.

valtavine hampaineen tai silmineen.

And these frightened her.

Ne pelottivat häntä.

Well, what is going on with these people?

Mitä näille ihmisille on tapahtumassa?

As a physician, I have to try and define what's going on

Lääkärinä minun täytyy yrittää määritellä mitä tapahtuu

and to reassure people,

ja rauhoittaa ihmisiä.

especially to reassure them that they're not going insane.

Saada heidät vakuuttuneiksi siitä, etteivät he ole tulossa hulluksi.

Noin 10 prosentilla

Something like 10 percent, as I said,

of visually impaired people get these.

näkövammaisista on harhoja.

But no more than one percent of the people acknowledge them,

Mutta vain yksi prosentti myöntää ne,

because they are afraid they will be seen as insane or something.

koska he pelkäävät tulevansa luokitelluiksi hulluiksi tai jotakin.

And if they do mention them to their own doctors,

Jos he myöntävät vaivansa lääkäreilleen,

heidät voidaan diagnosoida väärin.

they may be misdiagnosed.

In particular, the notion is that if you see things or hear things,

Tyypillinen näkemys on, että jos näkee

tai kuulee asioita, on tulossa hulluksi.

you're going mad.

But the psychotic hallucinations are quite different.

Mutta psykoottiset hallusinaatiot ovat täysin erilaisia.

Psychotic hallucinations, whether they are visual or vocal,

Näköön tai kuuloon littyvät psykoottiset hallusinaatiot

they address you.

puhuttelevat ihmistä. Ne syyttävät.

They accuse you, they seduce you, they humiliate you, they jeer at you.

Ne viettelevät. Ne nöyryyttävät.

Ne ivaavat.

You interact with them.

Niiden kanssa ollaan vuorovaikutuksessa.

There is none of this quality of being addressed

Tällaista puhutelluksi tulemisen luonnetta ei esiinny

with these Charles Bonnet hallucinations.

Charles Bonnet´n hallusinaatioissa lainkaan.

There is a film. You're seeing a film which has nothing to do with you --

Siinä katselee filmiä, jolla ei ole mitään tekemistä henkilön itsensä kanssa.

or that's how people think about it.

Tätä mieltä ihmiset ovat siitä.

There is also a rare thing called temporal lobe epilepsy,

On myös harvinainen sairaus nimeltään ohimolohkoepilepsia.

and sometimes, if one has this,

Tätä sairastava voi joskus tuntea

one may feel oneself transported back to a time and place in the past.

kulkeutuneensa takaisin

menneesen aikaan ja paikkaan.

You're at a particular road junction.

Seisoo tietyssä kadunkulmassa.

You smell chestnuts roasting.

Tuntee paahdetun kastanjan tuoksun.

You hear the traffic. All the senses are involved.

Kuulee liikenteen. Kaikki aistit herkistyneinä.

Odottelemassa tyttöystäväänsä.

And you're waiting for your girl.

And it's that Tuesday evening back in 1982.

On tietty tiistai-ilta silloin vuonna 1982.

The temporal lobe hallucinations are all sense hallucinations,

Kaikki ohimolohkohallusinaatiot

ovat useamman aistin harhoja,

full of feeling, full of familiarity,

täynnä tunnetta, täynnä tuttuutta,

located in space and time,

tietyssä ajassa ja paikassa,

coherent, dramatic.

johdonmukaisena ja dramaattisena.

The Charles Bonnet ones are quite different.

Charles Bonnet -hallusinaatiot ovat ihan erilaisia.

In the Charles Bonnet hallucinations, you have all sorts of levels,

Niissä potilaalla on

kaikenlaisia tasoja,

from the geometrical hallucinations --

lähtien geometrisistä harhoista,

the pink and blue squares the woman had --

naisen näkemistä vaaleanpunaisista ja sinisistä neliöistä,

up to quite elaborate hallucinations

varsin hienosyisiin hallusinaatioihin

with figures and especially faces.

hahmoineen ja erityisesti kasvoineen.

Faces, and sometimes deformed faces,

Kasvot, toisinaan rujot kasvot,

are the single commonest thing in these hallucinations.

ovat yleisin yksittäinen näky

näissä harhoissa.

And one of the second commonest is cartoons.

Toiseksi yleisimpiä ovat sarjakuvat.

So, what is going on?

Mitä on tapahtumassa?

Fascinatingly, in the last few years,

Jännittävää kyllä, muutamina viime vuosina

it's been possible to do functional brain imagery,

aivojen toiminnallinen magneettikuvaus (fMRI)

to do fMRI on people as they are hallucinating,

on voitu tehdä parhaillaan hallusinoiville ihmisille.

Itse asiassa on havaittu, että aivojen

and, in fact, to find that different parts of the visual brain are activated

eri näköalueet aktivoituvat

as they are hallucinating.

hallusinaatioita koettaessa.

When people have these simple, geometrical hallucinations,

Kun ihmisillä on yksinkertaisia geometrisiä hallusinaatioita,

the primary visual cortex is activated.

primaarinen näköaivokuori aktivoituu.

This is the part of the brain which perceives edges and patterns.

Tämä aivojen osa havaitsee rajapintoja ja malleja.

You don't form images with your primary visual cortex.

Kuvia ei muodosteta primaarisessa näköaivokuoressa.

When images are formed,

Kuvia muodostettaessa

a higher part of the visual cortex is involved, in the temporal lobe.

ylempi osa ohimolohkon näköaivokuorta

tulee mukaan toimintaan.

Erityisesti ohimolohkon yksi alue

And in particular, one area of the temporal lobe

is called the fusiform gyrus.

nimeltään gyrus fusiformis.

And it's known that if people have damage in the fusiform gyrus,

Tiedetään, että jos ihmisellä on vaurio gyrus fusiformiksessa,

they may lose the ability to recognize faces.

hän saattaa menettää kykynsä tunnistaa kasvoja.

But if there's an abnormal activity in the fusiform gyrus,

Gyrus fusiformiksen epänormaalin aktiivinen toiminta

they may hallucinate faces,

voi aiheuttaa hallusinaatioita kasvoista.

and this is exactly what you find in some of these people.

Juuri tämä on löydetty joillakin potilailla.

There is an area in the anterior part of this gyrus

Gyrus fusiformiksen etuosassa on alue,

where teeth and eyes are represented,

joka edustaa hampaita ja silmiä.

and that part of the gyrus is activated

Se osa aktivoituu

when people get the deformed hallucinations.

ihmisen nähdessä epämuodostuneita hahmoja.

There is another part of the brain which is especially activated

Eräs toinen aivojen osa

aktivoituu erityisesti,

when one sees cartoons.

kun näkee sarjakuvia.

It's activated when one recognizes cartoons,

Se aktivoituu, kun ihminen tunnistaa,

when one draws cartoons and when one hallucinates them.

piirtää tai hallusinoi sarjakuvia.

It's very interesting that that should be specific.

Tämä erikoistuneisuus on hyvin mielenkiintoista.

There are other parts of the brain which are specifically involved

On muita aivojen osia, jotka erityisesti osallistuvat

with the recognition and hallucination of buildings and landscapes.

rakennusten ja maisemien

tunnistamiseen ja hallusinointiin.

Around 1970, it was found that there were not only parts of the brain,

Vuoden 1970 paikkeilla havaittiin, etteivät ainoastaan tietyt aivojen osat,

but particular cells.

vaan myös tietyt solut.

"Face cells" were discovered around 1970.

"Kasvosolut" löydettiin noin vuonna 1970.

And now we know that there are hundreds of other sorts of cells,

Nykyään tiedämme, että on satoja

muunlaisia soluja,

which can be very, very specific.

jotka voivat olla äärimmäisen erikoistuneita.

So you may not only have "car" cells, you may have "Aston Martin" cells.

Ihmisellä ei ehkä ole pelkästään

"auto"-soluja,

vaan myös "Aston Martin" -soluja.

(Laughter)

(Naurua)

I saw an Aston Martin this morning. I had to bring it in.

Satuin näkemään Aston Martinin aamulla,

oli pakko ottaa se mukaan.

(Laughter)

Nyt se on täällä jossakin.

And now it's in there, somewhere.

So --

(Naurua)

(Laughter)

now, at this level, in what's called the inferotemporal cortex,

Tällä tasolla, ohimolohkon alaosan kuorella,

on vain visuaalisia kuvia,

there are only visual images,

or figments or fragments.

mielen sirpaloituneita tuotoksia.

It's only at higher levels that the other senses join in

Ainoastaan korkeammilla tasoilla

muut aistit tulevat mukaan

and there are connections with memory and emotion.

luoden yhteyksiä muistiin ja tunteisiin.

Charles Bonnet´n syndroomassa

And in the Charles Bonnet syndrome,

you don't go to those higher levels.

ei päästä noille korkeammille tasoille.

You're in these levels of inferior visual cortex,

Pysytään alemman näköaivokuoren tasoilla,

where you have thousands and tens of thousands

missä ihmisellä on tuhansia, kymmeniä tuhansia

and millions of images,

ja miljoonia kuvia,

or figments or fragmentary figments,

mielikuvia tai pirstaloituneita mielikuvia,

all neurally encoded in particular cells or small clusters of cells.

kaikki neuroneihin koodattuna

tietyissä soluissa tai soluryhmissä.

Normally, these are all part of the integrated stream of perception,

Tavallisesti kaikki nämä ovat osa

havaitsemisen tai mielikuvituksen yhtenäistä virtaa.

or imagination,

and one is not conscious of them.

Eikä niitä tiedosta.

It is only if one is visually impaired or blind

Vain silloin, kun on näkövammainen tai sokea,

that the process is interrupted.

ketju katkeaa.

And instead of getting normal perception,

Normaalin havainnon sijasta

you're getting an anarchic,

saa sekasortoisia, kouristuksenomaisia

convulsive stimulation, or release,

ärsykkeitä tai purkauksia

of all of these visual cells in the inferotemporal cortex.

kaikilta näkösoluilta

ohimolohkon alemmalta aivokuorelta.

So, suddenly, you see a face. Suddenly, you see a car.

Yhtäkkiä näkee kasvot. Yhtäkkiä näkee auton.

Suddenly this and suddenly that.

Yhtäkkiä sitä. Yhtäkkiä tätä.

The mind does its best to organize

Mieli pyrkii järjestelemään pirstaleita

and to give some sort of coherence to this,

ja luomaan jonkinlaista johdonmukaisuutta.

but not terribly successfully.

Mutta heikoin tuloksin.

When these were first described,

Ensimmäisissä kuvailuissa

it was thought that they could be interpreted like dreams.

ajateltiin, että niitä voitaisiin tulkita unien tapaan.

But, in fact, people say,

Tosiasiassa potilaat kertovat:

"I don't recognize the people. I can't form any associations.

"En tunnista ihmisiä. En voi muodostaa mitään assosiaatioita."

"Kermit ei merkitse minulle mitään."

Kermit means nothing to me."

You don't get anywhere, thinking of them as dreams.

Ei pääse puusta pitkään, jos pitää niitä unina.

Nyt olen varmaan sanonut kaiken haluamani.

Well, I've more or less said what I wanted.

I think I just want to recapitulate and say this is common.

Haluan vain tehdä yhteenvedon

ja kertoa että tämä on yleistä.

Think of the number of blind people.

Ajatelkaa sokeiden määrää.

There must be hundreds of thousands of blind people

Täytyy olla satoja tuhansia sokeita,

who have these hallucinations

joilla on näitä hallusinaatioita,

but are too scared to mention them.

mutta jotka eivät uskalla kertoa niistä.

So this sort of thing needs to be brought into notice,

Tämä asia pitää tuoda julki

potilaille, lääkäreille ja kaikille ihmisille.

for patients, for doctors, for the public.

Finally, I think they are infinitely interesting and valuable,

Lopulta, nämä asiat ovat

äärettömän mielenkiintoisia ja arvokkaita

for giving one some insight as to how the brain works.

antaessaan meille tietoa aivojen toiminnasta.

Charles Bonnet said, 250 years ago --

Charles Bonnet mietiskeli 250 vuotta sitten --

he wondered how, thinking of these hallucinations,

hallusinaatioita pohtiessaan,

how, as he put it, the theater of the mind

miten mielen teatteri

could be generated by the machinery of the brain.

voi syntyä aivokoneistossa.

Now, 250 years later,

Nyt 250 vuotta myöhemmin

I think we're beginning to glimpse how this is done.

alamme saada pientä valaistusta tapahtumaan.

Thanks very much.

Kiitoksia paljon.

(Applause)

(Suosionosoituksia)

Chris Anderson: That was superb. Thank you so much.

Chris Anderson: "Suurenmoinen esitys. Kiitoksia oikein paljon.

You speak about these things with so much insight

Puhutte näistä asioista osoittaen suurta ymmärtämystä

and empathy for your patients.

ja empatiaa potilaitanne kohtaan.

Have you yourself experienced any of the syndromes you write about?

Onko teillä itsellänne kokemusta syndroomista, joista kirjoitatte?"

Oliver Sacks: I was afraid you would ask that.

Oliver Sacks: "Tätä kysymystä pelkäsinkin.

(Laughter)

(Naurua)

Well, yeah, a lot of them.

Kyllä vain. Paljonkin.

And, actually, I'm a little visually impaired myself.

Itse asiassa oma näköni on hieman heikentynyt.

I'm blind in one eye and not terribly good in the other.

Toinen silmäni on sokea, eikä toinenkaan ole ihan terässä.

And I see the geometrical hallucinations.

Näen geometrisiä hallusinaatioita,

But they stop there.

mutta vain niitä."

CA: And they don't disturb you?

C.A.: "Eivätkä ne häiritse teitä?

Because you understand what's doing it, it doesn't make you worried?

Koska ymmärrätte niiden syyn. Eivätkö ne huolestuta teitä?"

O.S.: "Ne eivät häiritse minua sen enempää kuin tinnituksenikaan.

OS: Well, they don't disturb me any more than my tinnitus,

which I ignore.

Jonka jätän huomiotta.

They occasionally interest me,

Toisinaan ne kiinnostavat minua.

and I have many pictures of them in my notebooks.

Minulla on paljon kuvia niistä muistikirjoissani.

I've gone and had an fMRI myself,

Olen käynyt itse fMRI-kuvauksessa ymmärtääkseni,

to see how my visual cortex is ticking over.

kuinka näköaivokuoreni tarttuu ruoriin.

And when I see all these hexagons

Nähdessäni kaikenlaisia kuusikulmioita

and complex things, which I also have,

ja muita monimutkaisia juttujani

in visual migraine,

näkömigreenini aikana,

I wonder whether everyone sees things like this

pohdin, näkevätkö kaikki tällaisia asioita

and whether things like cave art or ornamental art

ja mahtaako osa luola- tai ornamenttitaiteen juurista

may have been derived from them a bit.

löytyä siltä suunnalta."

CA: That was an utterly, utterly fascinating talk.

C.A.: "Tämä oli kertakaikkisen kiehtova puhe.

Thank you so much for sharing.

Kiitoksia hyvin paljon."

OS: Thank you. Thank you.

O.S.: "Kiitoksia. Kiitoksia."

(Applause)

(Suosionosoituksia)