Alison Gopnik: What do babies think?

Kääntäjä: Marja Oilinki Oikolukija: Ulla Vainio

What is going on

Mitä on käynnissä

in this baby's mind?

tämän vauvan mielessä?

If you'd asked people this 30 years ago,

Jos olisit kysynyt tätä 30 vuotta sitten,

most people, including psychologists,

useimmat ihmiset, myös psykologit,

would have said that this baby was irrational,

olisivat väittäneet tätä lasta järjettömäksi,

illogical, egocentric --

epäloogiseksi, itsekeskeiseksi;

that he couldn't take the perspective of another person

ettei se pysty toisen perspektiivin ottoon

or understand cause and effect.

eikä ymmärrä syitä tai seurauksia.

In the last 20 years,

Viimeisen 20 vuoden aikana

developmental science has completely overturned that picture.

kehityspsykologia on muuttanut käsitystä täysin.

So in some ways,

Niinpä tavallaan ajattelemme, että

we think that this baby's thinking

tämän vauvan ajattelu

is like the thinking of the most brilliant scientists.

muistuttaa tutkijanerojen ajattelua.

Let me give you just one example of this.

Annan yhden esimerkin tästä.

One thing that this baby could be thinking about,

Lapsi saattaa ajatella,

that could be going on in his mind,

hänen mielessään on käynnissä

is trying to figure out

yritys hahmottaa,

what's going on in the mind of that other baby.

mitä toisen lapsen mielessä on.

After all, one of the things that's hardest for all of us to do

Meille kaikille on nimittäin hankalaa

is to figure out what other people are thinking and feeling.

selvittää, mitä toiset ajattelevat tai tuntevat.

And maybe the hardest thing of all

Ja ehkä kaikkein hankalinta on

is to figure out that what other people think and feel

tajuta, että se, mitä muut ajattelevat tai tuntevat,

isn't actually exactly like what we think and feel.

ei ole sama kuin omat ajatukset ja tunteet.

Anyone who's followed politics can testify

Jokainen politiikkaa seuraava vahvistaa,

to how hard that is for some people to get.

miten vaikeaa se joillekin on.

We wanted to know

Halusimme tietää,

if babies and young children

voivatko vauvat ja pikkulapset

could understand this really profound thing about other people.

ymmärtää tätä syvällistä tosiseikkaa toisista ihmisistä.

Now the question is: How could we ask them?

Miten siis kysyisimme sitä heiltä?

Babies, after all, can't talk,

Vauvat eivät osaa puhua

and if you ask a three year-old

ja jos kysyt kolmevuotiaalta,

to tell you what he thinks,

mitä tämä ajattelee,

what you'll get is a beautiful stream of consciousness monologue

kuulet kauniin yksinpuhelun tajunnanvirtaa

about ponies and birthdays and things like that.

poneista, syntymäpäivistä ja muusta vastaavasta.

So how do we actually ask them the question?

Kuinka siis kysyisimme asiaa heiltä?

Well it turns out that the secret was broccoli.

Osoittautui, että vastaus piilee parsakaalissa.

What we did -- Betty Rapacholi, who was one of my students, and I --

Minä ja opiskelijani Betty Rapacholi

was actually to give the babies two bowls of food:

annoimme lapsille kaksi kulhoa ruokaa,

one bowl of raw broccoli

yhden täynnä raakaa parsakaalia

and one bowl of delicious goldfish crackers.

ja toisen, jossa oli kultakalakeksejä.

Now all of the babies, even in Berkley,

Kaikki vauvat jopa Berkeleyssä

like the crackers and don't like the raw broccoli.

pitävät kekseistä ja inhoavat parsakaalia.

(Laughter)

(naurua)

But then what Betty did

Mutta sitten Betty

was to take a little taste of food from each bowl.

maistoi hiukan molemmista kulhoista.

And she would act as if she liked it or she didn't.

Hän näytti, että pitäisi siitä tai ei,

So half the time, she acted

osalle hän näytteli pitävänsä

as if she liked the crackers and didn't like the broccoli --

kekseistä ja inhoavansa parsakaalia

just like a baby and any other sane person.

kuten vauvat tai kuka tahansa täyspäinen.

But half the time,

Puolessa tapauksista

what she would do is take a little bit of the broccoli

hän kuitenkin otti palan parsakaalia ja

and go, "Mmmmm, broccoli.

sanoi: "Nam, parsakaalia.

I tasted the broccoli. Mmmmm."

Maistoin parsakaalia. Hyvää."

And then she would take a little bit of the crackers,

Sitten hän otti keksin

and she'd go, "Eww, yuck, crackers.

ja sanoi. "Yäk, keksiä.

I tasted the crackers. Eww, yuck."

Maistoin keksiä, pahaa."

So she'd act as if what she wanted

Hän siis näytteli haluavansa

was just the opposite of what the babies wanted.

päinvastaista kuin vauva.

We did this with 15 and 18 month-old babies.

Kokeilimme tätä 15 ja 18 kk ikäisillä.

And then she would simply put her hand out and say,

Maisteltuaan hän ojensi kätensä sanoen:

"Can you give me some?"

"Annatko minulle hiukan?"

So the question is: What would the baby give her,

Kysymys kuuluu, antaisiko vauva

what they liked or what she liked?

sitä, mistä itse piti vai Bettyn herkkua.

And the remarkable thing was that 18 month-old babies,

18 kuukauden ikäiset lapset,

just barely walking and talking,

jotka osasivat kävellä ja puhua hiukan,

would give her the crackers if she liked the crackers,

antoivat keksin, jos hän piti niistä,

but they would give her the broccoli if she liked the broccoli.

ja parsakaalia, jos hän piti siitä.

On the other hand,

Toisaalta

15 month-olds would stare at her for a long time

15 kk ikäiset tuijottivat häntä pitkään,

if she acted as if she liked the broccoli,

kun hän näytteli pitävänsä parsakaalista,

like they couldn't figure this out.

ikään kuin yrittäen ymmärtää.

But then after they stared for a long time,

Tuijotettuaan pitkän ajan

they would just give her the crackers,

he silti antoivat hänelle keksin,

what they thought everybody must like.

josta kaikki pitävät.

So there are two really remarkable things about this.

Kaksi asiaa on merkillepantavaa.

The first one is that these little 18 month-old babies

Ensimmäinen on, että nämä 18 kk ikäiset vauvat

have already discovered

tajusivat jo

this really profound fact about human nature,

syvän seikan ihmisluonnosta,

that we don't always want the same thing.

sen, ettemme aina halua kaikki samaa.

And what's more, they felt that they should actually do things

Ja he myös tunsivat, että heidän täytyy

to help other people get what they wanted.

auttaa muita saamaan, mitä he haluavat.

Even more remarkably though,

Vielä merkittävämpää on,

the fact that 15 month-olds didn't do this

että koska 15 kk vanhat toimivat toisin,

suggests that these 18 month-olds had learned

nämä 18 kk vanhat olivat oppineet

this deep, profound fact about human nature

tämän syvän totuuden ihmisluonnosta

in the three months from when they were 15 months old.

vain kolmessa kuukaudessa.

So children both know more and learn more

Lapset siis tietävät ja oppivat enemmän

than we ever would have thought.

kuin olemme kuvitelleet.

And this is just one of hundreds and hundreds of studies over the last 20 years

Tämä on vain yksi sadoista tutkimuksista viimeisen 20 vuoden aikana,

that's actually demonstrated it.

jotka osoittavat tämän.

The question you might ask though is:

Saatat kysyä:

Why do children learn so much?

Miksi lapset oppivat niin paljon?

And how is it possible for them to learn so much

Kuinka he voivat oppia niin paljon

in such a short time?

niin nopeasti?

I mean, after all, if you look at babies superficially,

Jos nimittäin katsot lapsia pinnallisesti,

they seem pretty useless.

ne näyttävät aika avuttomilta.

And actually in many ways, they're worse than useless,

He ovat sangen hyödyttömiä

because we have to put so much time and energy

ja meidän aikaamme ja voimiamme tarvitaan

into just keeping them alive.

jo pitämään heidät hengissä.

But if we turn to evolution

Jos tarkastelemme evoluutiota

for an answer to this puzzle

sen arvoituksen ratkaisemiseksi,

of why we spend so much time

miksi käytämme niin paljon aikaa

taking care of useless babies,

avuttomista vauvoista huolehtimiseen,

it turns out that there's actually an answer.

löydämme vastauksen.

If we look across many, many different species of animals,

Vertaillessamme eri eläinlajeja

not just us primates,

eikä vain kädellisiä

but also including other mammals, birds,

vaan myös muita nisäkkäistä ja lintuja,

even marsupials

jopa pussieläimiä

like kangaroos and wombats,

kuten kenguruita ja vompatteja,

it turns out that there's a relationship

löydämme suhteen

between how long a childhood a species has

lajin lapsuuden pituuden ja

and how big their brains are compared to their bodies

heidän aivojensa suhteellisen koon

and how smart and flexible they are.

sekä niiden älykkyyden välillä.

And sort of the posterbirds for this idea are the birds up there.

Nämä linnut ovat hyvä esimerkki.

On one side

Toisella puolella

is a New Caledonian crow.

on uudenkaledonianvaris.

And crows and other corvidae, ravens, rooks and so forth,

Varikset ja kaikki varislinnut

are incredibly smart birds.

ovat uskomattoman älykkäitä.

They're as smart as chimpanzees in some respects.

Ne muistuttavat joiltain osin simpansseja.

And this is a bird on the cover of science

Tämä lintu tiedelehden kannessa

who's learned how to use a tool to get food.

on oppinut käyttämään työkalua saadakseen ruokaa.

On the other hand,

Toisella puolella

we have our friend the domestic chicken.

on ystävämme kanatarhasta.

And chickens and ducks and geese and turkeys

Kanat, ankat, hanhet ja kalkkunat

are basically as dumb as dumps.

ovat tyhmiä kuin saapas.

So they're very, very good at pecking for grain,

Ne ovat tosi hyviä noukkimaan jyviä,

and they're not much good at doing anything else.

mutta eivät osaa juuri muuta.

Well it turns out that the babies,

Osoittautuu, että variksenpoikaset

the New Caledonian crow babies, are fledglings.

ovat untuvikkoja.

They depend on their moms

Ne ovat riippuvaisia emojen

to drop worms in their little open mouths

ruokinnasta saadakseen matoja pikkuisiin aukinaisiin suihinsa

for as long as two years,

jopa kahden vuoden ajan,

which is a really long time in the life of a bird.

mikä on linnun elämässä pitkä aika.

Whereas the chickens are actually mature

Kanalinnut sen sijaan kypsyvät

within a couple of months.

muutamassa kuukaudessa.

So childhood is the reason

Lapsuus on siis syy siihen, miksi

why the crows end up on the cover of Science

varikset päätyvät tiedelehtien kansiin

and the chickens end up in the soup pot.

ja kanat keittoon.

There's something about that long childhood

Jokin pitkässä lapsuudessa

that seems to be connected

näyttää olevan yhteydessä

to knowledge and learning.

tietoon ja oppimiseen.

Well what kind of explanation could we have for this?

Miten selitämme tätä?

Well some animals, like the chicken,

Jotkut eläimet kuten kanat

seem to be beautifully suited

näyttävät osaavan tehdä

to doing just one thing very well.

yhden asian tosi hyvin.

So they seem to be beautifully suited

Ne ovat taitavia

to pecking grain in one environment.

noukkimaan jyviä omassa ympäristössään.

Other creatures, like the crows,

Toiset taas varisten tapaan

aren't very good at doing anything in particular,

eivät ole missään erityisen hyviä,

but they're extremely good

mutta ovat tosi hyviä

at learning about laws of different environments.

oppimaan ympäristönsä lainalaisuuksia.

And of course, we human beings

Me ihmiset olemme luonnollisesti

are way out on the end of the distribution like the crows.

varislintujen tapaan jatkumon ääripäätä.

We have bigger brains relative to our bodies

Meillä on suhteellisesti suuremmat aivot

by far than any other animal.

kuin muilla eläimillä.

We're smarter, we're more flexible,

Olemme fiksumpia, joustavampia

we can learn more,

ja opimme enemmän,

we survive in more different environments,

selviydymme erilaisemmissa ympäristöissä,

we migrated to cover the world and even go to outer space.

olemme levittäytyneet maapallolla ja käyneet sen ulkopuolella.

And our babies and children are dependent on us

Vauvamme ja lapsemme ovat riippuvaisia meistä

for much longer than the babies of any other species.

pitempään kuin muiden lajien poikaset.

My son is 23.

Poikani on 23.

(Laughter)

(naurua)

And at least until they're 23,

Ja ainakin 23 vuoden ikään saakka

we're still popping those worms

me vielä ruokimme matoja

into those little open mouths.

niiden avoimiin kitoihin.

All right, why would we see this correlation?

Miksi nämä asiat siis korreloivat?

Well an idea is that that strategy, that learning strategy,

Tämä oppimiseen perustuva strategia

is an extremely powerful, great strategy for getting on in the world,

on äärimmäisen vahva strategia selviytymiseen maailmassa,

but it has one big disadvantage.

mutta sillä on yksi iso haittapuoli.

And that one big disadvantage

Tämä iso haitta

is that, until you actually do all that learning,

on se, että ennen kuin oppiminen tulee valmiiksi,

you're going to be helpless.

olet avuton.

So you don't want to have the mastodon charging at you

Et halua mastodontin jahtaavan sinua

and be saying to yourself,

ja miettiä samalla,

"A slingshot or maybe a spear might work. Which would actually be better?"

kannattaisiko käyttää keihästä vai ritsaa.

You want to know all that

Haluat tietää kaiken tällaisen

before the mastodons actually show up.

ennen kuin kohtaat mastodontin.

And the way the evolutions seems to have solved that problem

Evoluutio näyttää ratkaisseen tämän ongelman

is with a kind of division of labor.

eräänlaisella työnjaolla.

So the idea is that we have this early period when we're completely protected.

Elämän alkuvaiheessa meitä suojellaan.

We don't have to do anything. All we have to do is learn.

Meidän ei tarvitse muuta kuin oppia.

And then as adults,

Sitten aikuisina

we can take all those things that we learned when we were babies and children

käytämme lapsena oppimaamme

and actually put them to work to do things out there in the world.

selviytyäksemme maailmassa.

So one way of thinking about it

Yksi tapa ajatella asiaa on

is that babies and young children

nähdä vauvat ja pikkulapset

are like the research and development division of the human species.

ihmislajin tutkimuskehitysosastona.

So they're the protected blue sky guys

Näiden suojeltujen taivaanrannanmaalareiden

who just have to go out and learn and have good ideas,

ei tarvitse kuin oppia ja ideoida,

and we're production and marketing.

me taas olemme tuotanto ja markkinointi.

We have to take all those ideas

Käytämme lapsena oppimiamme

that we learned when we were children

ideoita

and actually put them to use.

tosielämän tarpeisiin.

Another way of thinking about it

Toinen tapa ajatella asiaa on

is instead of thinking of babies and children

sen sijaan, että pitää vauvoja ja lapsia

as being like defective grownups,

puutteellisina aikuisina,

we should think about them

ajatella heitä

as being a different developmental stage of the same species --

saman lajin eri kehitysvaiheina,

kind of like caterpillars and butterflies --

kuten toukka ja perhonen,

except that they're actually the brilliant butterflies

mutta niin, että lapset ovat perhosia,

who are flitting around the garden and exploring,

jotka liitelevät puutarhassa tutkien

and we're the caterpillars

ja me olemme toukkia,

who are inching along our narrow, grownup, adult path.

jotka matelevat kapeaa aikuisten polkua.

If this is true, if these babies are designed to learn --

Jos näin on, jos lapset on suunniteltu oppimaan,

and this evolutionary story would say children are for learning,

ja evoluutiotarina kertoo, että lapsuus

that's what they're for --

on oppimista varten,

we might expect

voidaan odottaa,

that they would have really powerful learning mechanisms.

että heillä on hyviä tapoja oppia.

And in fact, the baby's brain

Lasten aivot ovat todellakin

seems to be the most powerful learning computer

tehokkain oppimistietokone

on the planet.

tällä planeetalla.

But real computers are actually getting to be a lot better.

Oikeat tietokoneet paranevat koko ajan.

And there's been a revolution

Ymmärryksessämme koneiden oppimisesta

in our understanding of machine learning recently.

on tapahtunut vallankumous.

And it all depends on the ideas of this guy,

Sen taustalla on tämä kaveri,

the Reverend Thomas Bayes,

pastori Thomas Bayes,

who was a statistician and mathematician in the 18th century.

joka oli tilastotieteilijä ja matemaatikko 1700-luvulla.

And essentially what Bayes did

Bayes osoitti

was to provide a mathematical way

matemaattisen tavan

using probability theory

todennäköisyysteorian avulla

to characterize, describe,

hahmottaa ja kuvailla

the way that scientists find out about the world.

tapaa, jolla tutkijat tekevät löytöjään.

So what scientists do

Tieteilijöillä on

is they have a hypothesis that they think might be likely to start with.

aluksi olettamus, josta he lähtevät liikkeelle.

They go out and test it against the evidence.

He testaavat sitä kokeellisesti.

The evidence makes them change that hypothesis.

Tulokset saavat heidät muuttamaan oletuksia

Then they test that new hypothesis

ja sitten he testaavat niitä

and so on and so forth.

ja niin edelleen.

And what Bayes showed was a mathematical way that you could do that.

Bayes siis osoitti matematiikan, jolla tämä tehdään.

And that mathematics is at the core

Tätä matematiikkaa käytetään

of the best machine learning programs that we have now.

parhaissa oppimisohjelmissa nykyisin.

And some 10 years ago,

Noin 10 vuotta sitten

I suggested that babies might be doing the same thing.

ehdotin, että vauvat toimisivat samoin.

So if you want to know what's going on

Jos haluat tietää, mitä on menossa

underneath those beautiful brown eyes,

noiden suloisten silmien takana,

I think it actually looks something like this.

se näyttää suunnilleen tältä.

This is Reverend Bayes's notebook.

Tässä on pastori Bayesin muistikirja.

So I think those babies are actually making complicated calculations

Uskon, että vauvat laskevat mutkikkaita yhtälöitä

with conditional probabilities that they're revising

ehdollisista todennäköisyyksistä

to figure out how the world works.

selvittääkseen, miten maailma toimii.

All right, now that might seem like an even taller order to actually demonstrate.

Tämä saattaa näyttää hankalalta osoittaa.

Because after all, if you ask even grownups about statistics,

Jos nimittäin kysyt aikuisilta tilastoista,

they look extremely stupid.

he vaikuttavat tyhmiltä.

How could it be that children are doing statistics?

Miten lapset ymmärtävät tilastoja?

So to test this we used a machine that we have

Testataksemme tätä käytimme konetta,

called the Blicket Detector.

joka tunnistaa esineitä ja liikettä.

This is a box that lights up and plays music

Tämä laatikko välkkyy ja soi,

when you put some things on it and not others.

kun laitat siihen joitain asioita mutta et toisia.

And using this very simple machine,

Tätä laitetta käyttäen

my lab and others have done dozens of studies

on tehty tusinoittain tutkimuksia,

showing just how good babies are

jotka osoittavat, miten hyviä vauvat ovat

at learning about the world.

oppimaan maailmasta.

Let me mention just one

Yhden tutkimuksen teimme

that we did with Tumar Kushner, my student.

opiskelijani Tumar Kushnerin kanssa.

If I showed you this detector,

Jos antaisin sinulle tämän koneen,

you would be likely to think to begin with

aloittaisit varmaan

that the way to make the detector go

että koneen saa toimimaan

would be to put a block on top of the detector.

laittamalla sen päälle palikan.

But actually, this detector

Tämä kone toimii kuitenkin

works in a bit of a strange way.

hiukan erikoisella tavalla.

Because if you wave a block over the top of the detector,

Jos nimittäin heilutat palikkaa laitteen päällä,

something you wouldn't ever think of to begin with,

jotain mikä ei juolahda useimpien mieleen,

the detector will actually activate two out of three times.

laite aktivoituu 2/3 todennäköisyydellä.

Whereas, if you do the likely thing, put the block on the detector,

Jos sen sijaan laitat palikan osoittimen päälle.

it will only activate two out of six times.

se aktivoituu suhteessa 2/6.

So the unlikely hypothesis

Epätodennäköinen olettamus

actually has stronger evidence.

on siis vahvempi.

It looks as if the waving

Näyttää siltä, että heiluttaminen

is a more effective strategy than the other strategy.

on muita strategioita parempi.

So we did just this; we gave four year-olds this pattern of evidence,

Annoimme nelivuotiaille tämän todistuskaavan,

and we just asked them to make it go.

ja pyysimme heitä kokeilemaan.

And sure enough, the four year-olds used the evidence

Nelivuotiaat todella käyttivät todistusaineistoa

to wave the object on top of the detector.

ja heiluttivat esinettä laitteen yllä.

Now there are two things that are really interesting about this.

Tässä huomaa kaksi kiinnostavaa asiaa.

The first one is, again, remember, these are four year-olds.

Ensiksi, ja kyse on siis nelivuotiaista.

They're just learning how to count.

He vasta opettelevat laskemaan.

But unconsciously,

Mutta tiedostamattomasti

they're doing these quite complicated calculations

he laskevat näitä mutkikkaita suhteita

that will give them a conditional probability measure.

ja ymmärtävät, mikä on todennäköistä.

And the other interesting thing

Toiseksi kiinnostavaa on se, että

is that they're using that evidence

he käyttävät todistusaineistoa

to get to an idea, get to a hypothesis about the world,

muodostaakseen maailmasta oletuksia,

that seems very unlikely to begin with.

jotka ovat aluksi epätodennäköisiä.

And in studies we've just been doing in my lab, similar studies,

Tämä ja muut samankaltaiset tutkimukset

we've show that four year-olds are actually better

osoittavat, että nelivuotiaat ovat parempia

at finding out an unlikely hypothesis

löytämään epätodennäköisiä oletuksia

than adults are when we give them exactly the same task.

kuin aikuiset saman tehtävän äärellä.

So in these circumstances,

Näissä olosuhteissa

the children are using statistics to find out about the world,

lapset käyttävät tilastollista ajattelua selvittääkseen asioita,

but after all, scientists also do experiments,

mutta tutkijat tekevät myös kokeita,

and we wanted to see if children are doing experiments.

ja halusimme nähdä, tekevätkö lapset kokeita.

When children do experiments we call it "getting into everything"

Kun lapset tekevät kokeita, me pidämme sitä

or else "playing."

pelkkänä leikkinä.

And there's been a bunch of interesting studies recently

Viime aikoina on tehty kasa jänniä tutkimuksia,

that have shown this playing around

jotka osoittavat, että leikkiminen

is really a kind of experimental research program.

on eräänlaista kokeellista tutkimusta.

Here's one from Cristine Legare's lab.

Tämä on Cristine Le Garen tutkimus.

What Cristine did was use our Blicket Detectors.

Hän käytti meidän laitettamme.

And what she did was show children

Hän näytti lapsille, että

that yellow ones made it go and red ones didn't,

keltaiset palikat toimivat, punaiset eivät,

and then she showed them an anomaly.

ja sitten hän näytti poikkeuksen.

And what you'll see

Näette, että

is that this little boy will go through five hypotheses

tämä pikkupoika testaa viittä hypoteesiä

in the space of two minutes.

kahdessa minuutissa.

(Video) Boy: How about this?

(Video) Poika: Entä tämä?

Same as the other side.

Sama kuin toinen puoli.

Alison Gopnik: Okay, so his first hypothesis has just been falsified.

Alison Gopnik: Okei, ensimnäinen oletus on juuri kumoutunut.

(Laughter)

(naurua)

Boy: This one lighted up, and this one nothing.

Poika: Tämä syttyi ja tämä ei.

AG: Okay, he's got his experimental notebook out.

AG: Hänellä on muistikirja esillä.

Boy: What's making this light up.

Poika: Mikä saa tämän syttymään.

(Laughter)

(naurua)

I don't know.

En tiedä.

AG: Every scientist will recognize that expression of despair.

AG: Kaikki tutkijat tunnistavat tuon epätoivon.

(Laughter)

(naurua)

Boy: Oh, it's because this needs to be like this,

Poika: Oh, tämän täytyy olla näin,

and this needs to be like this.

ja tämän taas näin.

AG: Okay, hypothesis two.

AG: Toinen hypoteesi.

Boy: That's why.

Poika: Tämän takia.

Oh.

Ohoh.

(Laughter)

(naurua)

AG: Now this is his next idea.

AG: Tässä on hänen seuraava ideansa.

He told the experimenter to do this,

Hän pyysi tutkijaa tekemään tämän.

to try putting it out onto the other location.

siirtämään toista laatikoista.

Not working either.

Sekään ei toiminut.

Boy: Oh, because the light goes only to here,

Poika: Koska valo syttyy vain täällä,

not here.

ei täällä.

Oh, the bottom of this box

Tämän laatikon pohjassa

has electricity in here,

on sähköä,

but this doesn't have electricity.

mutta täällä ei ole sähköä.

AG: Okay, that's a fourth hypothesis.

AG: Tässä siis neljäs olettamus.

Boy: It's lighting up.

Poika: Se syttyy.

So when you put four.

Jos siis laitat neljä.

So you put four on this one to make it light up

Jos pistät tähän neljä, niin se syttyy,

and two on this one to make it light up.

ja tähän kaksi, niin se syttyy,

AG: Okay,there's his fifth hypothesis.

AG: Ok, tässä siis viides hypoteesi.

Now that is a particularly --

Tämä on erityisen

that is a particularly adorable and articulate little boy,

suloinen ja selkeäsanainen poika,

but what Cristine discovered is this is actually quite typical.

mutta Cristine huomasi, että tämä on tyypillistä.

If you look at the way children play, when you ask them to explain something,

Kun katsot leikkiviä lapsia tai pyydät heitä selittämään jotain,

what they really do is do a series of experiments.

he tekevät jatkuvasti kokeita.

This is actually pretty typical of four year-olds.

Tämä on nelivuotiaille tyypillistä.

Well, what's it like to be this kind of creature?

Miltä tuntuu olla tuollainen olento?

What's it like to be one of these brilliant butterflies

Millaista on olla yksi perhosista,

who can test five hypotheses in two minutes?

jotka voivat testata viisi oletusta parissa minuutissa?

Well, if you go back to those psychologists and philosophers,

Palaan psykologeihin ja filosofeihin, joista

a lot of them have said

moni on väittänyt,

that babies and young children were barely conscious

että lapset ovat hädin tuskin tietoisia

if they were conscious at all.

tai että heiltä puuttuu tietoisuus.

And I think just the opposite is true.

Asia on minusta päinvastoin.

I think babies and children are actually more conscious than we are as adults.

Uskon, että vauvat ja lapset ovat tietoisempia kuin me aikuiset.

Now here's what we know about how adult consciousness works.

Aikuisen tietoisuudesta tiedetään, että se toimii näin:

And adults' attention and consciousness

aikuisen tarkkaavaisuus ja tietoisuus

look kind of like a spotlight.

näyttää valokiilalta.

So what happens for adults

Aikuinen päättää, että

is we decide that something's relevant or important,

jokin on olennaista tai tärkeää,

we should pay attention to it.

siihen tulee kiinnittää huomiota.

Our consciousness of that thing that we're attending to

Tietoisuus tarkkaavaisuuden kohteesta

becomes extremely bright and vivid,

on kirkas ja elävä,

and everything else sort of goes dark.

ja kaikki muu jää pimeään.

And we even know something about the way the brain does this.

Tiedämme jotain tavoista, joilla aivot tekevät tämän.

So what happens when we pay attention

Kun siis suuntaamme huomiomme johonkin,

is that the prefrontal cortex, the sort of executive part of our brains,

aivojen etuotsalohkot, jotka ohjaavat toimintaamme,

sends a signal

lähettävät signaalin,

that makes a little part of our brain much more flexible,

joka muokkaa osaa aivojamme joustavammaksi

more plastic, better at learning,

muovautuvammaksi, oppivaksi,

and shuts down activity

ja vähentää aktiivisuutta

in all the rest of our brains.

muilla aivoalueilla.

So we have a very focused, purpose-driven kind of attention.

Meillä on siis hyvin keskittynyt, määrätietoinen tarkkaavuus.

If we look at babies and young children,

Jos katsomme pieniä lapsia,

we see something very different.

näemme jotain hyvin toisenlaista.

I think babies and young children

Uskon, että pienten lasten

seem to have more of a lantern of consciousness

tietoisuus on kuin lyhty

than a spotlight of consciousness.

eikä valokeila.

So babies and young children are very bad

Pienet lapset ovat hyvin huonoja

at narrowing down to just one thing.

keskittymään vain yhteen asiaan.

But they're very good at taking in lots of information

Mutta he ovat hyviä ottamaan vastaan paljon tietoa

from lots of different sources at once.

eri lähteistä yhtä aikaa.

And if you actually look in their brains,

Ja jos katsot heidän aivojaan

you see that they're flooded with these neurotransmitters

näet niiden tulvivan välittäjäaineita,

that are really good at inducing learning and plasticity,

jotka edistävät oppimista ja muovautumista

and the inhibitory parts haven't come on yet.

eikä kapean tarkkaavaisuuden alueita vielä ole.

So when we say that babies and young children

Kun sanomme lasten olevan

are bad at paying attention,

huonoja kiinnittämään huomiota,

what we really mean is that they're bad at not paying attention.

he itse asiassa ovat huonoja olemaan huomaamatta.

So they're bad at getting rid

Heidän on vaikea päästä eroon

of all the interesting things that could tell them something

kaikista kiinnostavista uusista asioista

and just looking at the thing that's important.

ja katsoa vain yhtä tärkeää asiaa.

That's the kind of attention, the kind of consciousness,

Tällainen tarkkaavaisuus ja tietoisuus

that we might expect

on se, mitä

from those butterflies who are designed to learn.

voisi olla oppivilla perhosilla.

Well if we want to think about a way

Jos haluamme ajatella, miten

of getting a taste of that kind of baby consciousness as adults,

voisimme saada maistiaisia vauvojen tietoisuudesta aikuisina,

I think the best thing is think about cases

voimme ajatella tapauksia,

where we're put in a new situation that we've never been in before --

joissa olemme ensi kertaa uudessa tilanteessa --

when we fall in love with someone new,

kun rakastumme uuteen ihmiseen,

or when we're in a new city for the first time.

kun tutustumme uuteen kaupunkiin.

And what happens then is not that our consciousness contracts,

Tällöin tarkkaavaisuutemme ei tiivisty

it expands,

vaan se laajenee,

so that those three days in Paris

niin että kolme päivää Pariisissa

seem to be more full of consciousness and experience

tuntuvat sisältävän enemmän kokemuksia

than all the months of being

kuin kaikki kuukaudet, joina olemme

a walking, talking, faculty meeting-attending zombie back home.

puhuvia ja käveleviä toimistozombieita kotiseudullamme.

And by the way, that coffee,

Ja muuten kahvi,

that wonderful coffee you've been drinking downstairs,

jota olette alakerrassa juoneet,

actually mimics the effect

jäljittelee vaikutusta, joka

of those baby neurotransmitters.

lapsuuden välittäjäaineilla on.

So what's it like to be a baby?

Millaista on siis olla pieni lapsi?

It's like being in love

Se on kuin olisi rakastunut

in Paris for the first time

ensi kertaa Pariisissa

after you've had three double-espressos.

kolmen tuplaexpresson jälkeen.

(Laughter)

(naurua)

That's a fantastic way to be,

Se on fantastinen tapa olla,

but it does tend to leave you waking up crying at three o'clock in the morning.

mutta siihen liittyy usein se, että heräät kello kolme aamuyöstä itkemään.

(Laughter)

(naurua)

Now it's good to be a grownup.

On hyvä olla aikuinen.

I don't want to say too much about how wonderful babies are.

En halua liioitella vauvojen ihanuutta,

It's good to be a grownup.

mutta on hyvä olla aikuinen.

We can do things like tie our shoelaces and cross the street by ourselves.

Osaamme sitoa kengännauhamme ja ylittää kadut itse.

And it makes sense that we put a lot of effort

On järkevää yrittää saada vauvat

into making babies think like adults do.

oppimaan aikuismaista ajattelua.

But if what we want is to be like those butterflies,

Jos kuitenkin haluamme olla kuin nuo perhoset,

to have open-mindedness, open learning,

säilyttää avoimen mielen, oppimisen,

imagination, creativity, innovation,

mielikuvituksen, luovuuden, keksimisen,

maybe at least some of the time

edes ajoittain,

we should be getting the adults

meidän tulisi saada aikuiset

to start thinking more like children.

ajattelemaan enemmän kuin lapset.

(Applause)

(aplodit)