Before Avatar ... a curious boy | James Cameron

Kääntäjä: Ulla Vainio Oikolukija: Sami Andberg

I grew up on a steady diet of science fiction.

Kasvoin tieteiskirjallisuuden parissa.

In high school, I took a bus to school

Yläkoulun aikana matkustin bussilla kouluun

an hour each way every day.

tunnin joka päivä.

And I was always absorbed in a book,

Olin aina kirjan imussa,

science fiction book,

tieteiskirjan,

which took my mind to other worlds,

joka vei mieleni toisiin maailmoihin,

and satisfied, in a narrative form,

ja tyydytti, kerronnallaan,

this insatiable sense of curiosity that I had.

kyltymättömän uteliaisuuteni.

And you know, that curiosity also manifested itself

Uteliaisuuteni ilmeni myös siten,

in the fact that whenever I wasn't in school

että milloin en ollut koulussa,

I was out in the woods,

olin metsässä

hiking and taking "samples" --

tarpomassa ja ottamassa "näytteitä"

frogs and snakes and bugs and pond water --

sammakoista, käärmeistä, ötököistä ja lammikoista,

and bringing it back, looking at it under the microscope.

ja takaisin tullessani katsoin niitä mikroskoopilla.

You know, I was a real science geek.

Olin varsinainen tiedenörtti.

But it was all about trying to understand the world,

Mutta se oli tapani yrittää ymmärtää maailmaa,

understand the limits of possibility.

ymmärtää mahdollisuuksien rajat.

And my love of science fiction

Rakkauteni tieteiskirjallisuuteen

actually seemed mirrored in the world around me,

vaikutti ympäröivän maailman peilikuvalta,

because what was happening, this was in the late '60s,

koska samaan aikaan -- tämä oli 60-luvun lopulla --

we were going to the moon,

olimme menossa kuuhun,

we were exploring the deep oceans.

tutkimme syvänmeren saloja.

Jacques Cousteau was coming into our living rooms

Jacques Cousteau tuli olohuoneisiimme

with his amazing specials that showed us

uskomattomien ohjelmiensa kera. Ne näyttivät

animals and places and a wondrous world

eläimiä ja paikkoja ja ihmeellisen maailman,

that we could never really have previously imagined.

jota emme olleet aiemmin oikeastaan kuvitelleet.

So, that seemed to resonate

Se kävi yksiin

with the whole science fiction part of it.

science fiction -innostukseni kanssa.

And I was an artist.

Olin myös taitelija.

I could draw. I could paint.

Osasin piirtää. Osasin maalata.

And I found that because there weren't video games

Se johtui siitä, että silloin ei ollut videopelejä

and this saturation of CG movies and all of this

ja tietokoneanimoituja elokuvia ja kaikkea tätä

imagery in the media landscape,

kuvitusta mediassa.

I had to create these images in my head.

Minun piti luoda kuvat päässäni.

You know, we all did, as kids having to

Me kaikki teimme niin, kun lapsena

read a book, and through the author's description,

kirjan kertomuksen perusteella

put something on the movie screen in our heads.

loimme kuvan elokuvakankaalle päissämme.

And so, my response to this was to paint, to draw

Joten maalasin ja piirsin

alien creatures, alien worlds,

vieraita olentoja, vieraita maailmoja,

robots, spaceships, all that stuff.

robotteja, avaruusaluksia, kaikkea sitä.

I was endlessly getting busted in math class

Minut yllätettiin jatkuvasti matematiikan tunnilla

doodling behind the textbook.

piirrustelemassa oppikirjan suojissa.

That was -- the creativity

Luovuuden

had to find its outlet somehow.

piti löytää ilmaisukeino.

And an interesting thing happened: The Jacques Cousteau shows

Hämmästyttävää kyllä, Jacques Cousteaun filmit

actually got me very excited about the fact that there was

saivat minut hyvin innostuneeksi siitä, että

an alien world right here on Earth.

meillä on vieras maailma täällä maapallolla.

I might not really go to an alien world

En ehkä saata mennä vieraalle planeetalle

on a spaceship someday --

avaruusaluksella milloinkaan.

that seemed pretty darn unlikely.

Se vaikutti melko epätodennäköiseltä.

But that was a world I could really go to,

Mutta tähän maailmaan voisin mennä,

right here on Earth, that was as rich and exotic

täällä maapallolla, ja se oli niin rikas ja eksoottinen

as anything that I had imagined

kuin mitä tahansa, mitä olin kuvitellut

from reading these books.

lukemalla kirjoja.

So, I decided I was going to become a scuba diver

Joten päätin ryhtyä laitesukeltajaksi

at the age of 15.

15-vuotiaana.

And the only problem with that was that I lived

Ainoa ongelma oli se, että asuin

in a little village in Canada,

pienessä kylässä Kanadassa,

600 miles from the nearest ocean.

1000 kilometriä lähimmästä merestä.

But I didn't let that daunt me.

Mutta en antanut sen lannistaa minua.

I pestered my father until he finally found

Vaivasin sillä isääni, kunnes hän lopulta löysi

a scuba class in Buffalo, New York,

laitesukelluskoulun Buffalossa, New Yorkissa,

right across the border from where we live.

läheltä kotiamme, rajan toisella puolella.

And I actually got certified

Itse asiassa suoritin tutkintoni

in a pool at a YMCA in the dead of winter

YMCA:n uima-altaassa keskellä talvea

in Buffalo, New York.

Buffalossa, New Yorkissa.

And I didn't see the ocean, a real ocean,

En nähnyt merta, oikeaa merta,

for another two years,

kahteen vuoteen,

until we moved to California.

ennen kuin muutimme Kaliforniaan.

Since then, in the intervening

Siitä lähtien, kuluneiden

40 years,

40 vuoden aikana,

I've spent about 3,000 hours underwater,

olen viettänyt yli 3000 tuntia veden alla.

and 500 hours of that was in submersibles.

Niistä 500 tuntia sukellusveneissä.

And I've learned that that deep-ocean environment,

Olen oppinut, että syvänmeren ympäristö,

and even the shallow oceans,

ja jopa matalammat meret,

are so rich with amazing life

ovat täynnä uskomatonta elämää,

that really is beyond our imagination.

joka ylittää kaikki kuvitelmat.

Nature's imagination is so boundless

Luonnon mielikuvitus on niin rajaton

compared to our own

verrattuna meidän omaamme,

meager human imagination.

vaatimattomaan mielikuvitukseemme.

I still, to this day, stand in absolute awe

Yhä edelleen olen äimistynyt

of what I see when I make these dives.

kaikesta siitä, mitä näen, kun sukellan.

And my love affair with the ocean is ongoing,

Rakkaussuhteeni mereen jatkuu,

and just as strong as it ever was.

ja on yhtä voimakas kuin aina ennenkin.

But when I chose a career as an adult,

Mutta valitsin aikuisena urakseni

it was filmmaking.

elokuvien tekemisen.

And that seemed to be the best way to reconcile

Se tuntui parhaalta tavalta sovittaa

this urge I had to tell stories

haluni kertoa tarinoita

with my urges to create images.

intooni luoda kuvia.

And I was, as a kid, constantly drawing comic books, and so on.

Lapsena piirsin jatkuvasti sarjakuvakirjoja ja niin edelleen.

So, filmmaking was the way to put pictures and stories

Elokuvien tekeminen oli tapa yhdistää kuvat ja tarinat.

together, and that made sense.

Siinä oli järkeä.

And of course the stories that I chose to tell

Ja tietenkin tarinat, jotka valitsin,

were science fiction stories: "Terminator," "Aliens"

olivat science fiction -tarinoita: "Terminator - tuhoaja",

and "The Abyss."

"Aliens - paluu" ja "Abyss - syvyys".

And with "The Abyss," I was putting together my love

Elokuvassa "Abyss - syvyys" yhdistin rakkauteni

of underwater and diving with filmmaking.

vedenalaiseen maailmaan elokuvan teon kanssa.

So, you know, merging the two passions.

Yhdistin kaksi intohimoa.

Something interesting came out of "The Abyss,"

Mielenkiintoinen asia seurasi siitä elokuvasta.

which was that to solve a specific narrative

Ratkaistaksemme erään kerronnallisen

problem on that film,

ongelman elokuvassa --

which was to create this kind of liquid water creature,

meidän piti luoda nestemäinen vesiolio --

we actually embraced computer generated animation, CG.

me itse asiassa turvauduimme tietokoneanimaatioon, CG:hen.

And this resulted in the first soft-surface

Tuloksena oli ensimmäinen pehmeäpintainen

character, CG animation

tietokoneanimaatiohahmo,

that was ever in a movie.

joka on esitetty elokuvassa.

And even though the film didn't make any money --

Vaikka elokuva ei tuottanutkaan voittoa,

barely broke even, I should say --

hädin tuskin pääsi omilleen,

I witnessed something amazing, which is that the audience,

pääsin todistamaan jotain uskomatonta, sillä yleisö,

the global audience, was mesmerized

maailmanlaajuisesti, oli lumoutunut

by this apparent magic.

sen magiasta.

You know, it's Arthur Clarke's law

Arthur Clarken laki kertoo,

that any sufficiently advanced technology is indistinguishable from magic.

että riittävän kehittynyttä teknologiaa ei voi erottaa taikuudesta.

They were seeing something magical.

He näkivät jotain maagista.

And so that got me very excited.

Se sai minut erittäin innostuneeksi.

And I thought, "Wow, this is something that needs to be embraced

Ajattelin: "Vau, tämä on jotain,

into the cinematic art."

mitä pitää käyttää elokuvataiteessa."

So, with "Terminator 2," which was my next film,

Joten seuraavassa elokuvassani, Terminaattori 2,

we took that much farther.

veimme sen paljon pidemmälle.

Working with ILM, we created the liquid metal dude

ILM:n kanssa loimme hahmon, joka oli nestemäistä metallia.

in that film. The success hung in the balance

Menestys riippui siitä,

on whether that effect would work.

miten efekti toimisi.

And it did, and we created magic again,

Ja se toimi. Loimme taas taikuutta.

and we had the same result with an audience --

Ja tulos oli sama yleisön kanssa.

although we did make a little more money on that one.

Tosin nettosimme vähän enemmän rahaa tällä elokuvalla.

So, drawing a line through those two dots

Yhdistämällä nuo kaksi kokemusta

of experience

näistä elokuvista

came to, "This is going to be a whole new world,"

johti siihen, että tämä tulisi olemaan

this was a whole new world of creativity

täysin uusi luova maailma

for film artists.

elokuvataiteilijoille.

So, I started a company with Stan Winston,

Joten pistin pystyyn yrityksen Stan Winstonin kanssa --

my good friend Stan Winston,

hyvä ystäväni Stan Winston,

who is the premier make-up and creature designer

joka oli parhaimpia meikkaus- ja oliosuunnittelijoita

at that time, and it was called Digital Domain.

tuolta ajalta -- ja sen nimi oli Digital Domain.

And the concept of the company was

Yrityksen ajatuksena oli

that we would leapfrog past

hypätä tulevaisuuteen, yli

the analog processes of optical printers and so on,

optisten filmitulostimien analogiprosessien ja niin edelleen,

and we would go right to digital production.

ja mennä suoraan digitaaliseen produktioon.

And we actually did that and it gave us a competitive advantage for a while.

Teimme niin ja se antoi meille kilpailullisen etulyöntiaseman joksikin aikaa.

But we found ourselves lagging in the mid '90s

Mutta aloimme olla jäljessä 90-luvun puolivälissä

in the creature and character design stuff

olioiden ja hahmojen suunnittelussa,

that we had actually founded the company to do.

mitä tekemään alunperin perustimme yrityksen.

So, I wrote this piece called "Avatar,"

Joten kirjoitin pätkän nimeltä "Avatar",

which was meant to absolutely push the envelope

jonka oli tarkoitus työntää eteenpäin rajoja

of visual effects,

visuaalissa efekteissä ja

of CG effects, beyond,

tietokoneanimaatiossa,

with realistic human emotive characters

luomalla realistisia ilmeikkäitä ihmismäisiä hahmoja

generated in CG,

tietokoneanimaatiolla.

and the main characters would all be in CG,

Päähahmot olisivat kaikki tietokoneanimoituja.

and the world would be in CG.

Maailma olisi tietokoneanimoitu.

And the envelope pushed back,

Rajat tulivat vastaan.

and I was told by the folks at my company

Minulle kerrottiin yrityksestä,

that we weren't going to be able to do this for a while.

että emme pystyisi tekemään tätä vielä.

So, I shelved it, and I made this other movie about a big ship that sinks.

Joten hyllytin sen, ja tein elokuvan laivasta, joka uppoaa.

(Laughter)

(Naurua)

You know, I went and pitched it to the studio as "'Romeo and Juliet' on a ship:

Syötin sen studiolle muodossa "Romeo ja Julia" laivalla.

"It's going to be this epic romance,

Sen oli tarkoitus olla eeppinen romanssi,

passionate film."

intohimoinen elokuva.

Secretly, what I wanted to do was

Salaa halusin

I wanted to dive to the real wreck of "Titanic."

sukeltaa Titanicin hylkyyn.

And that's why I made the movie.

Ja siksi tein sen elokuvan.

(Applause)

(Aplodeja)

And that's the truth. Now, the studio didn't know that.

Se on totuus. Studio ei tiennyt sitä.

But I convinced them. I said,

Sain heidät vakuuttuneiksi. Sanoin:

"We're going to dive to the wreck. We're going to film it for real.

"Aiomme sukeltaa hylkyyn. Kuvaamme sen oikeasti,

We'll be using it in the opening of the film.

ja käytämme sitä elokuvan aloituksessa.

It will be really important. It will be a great marketing hook."

Se tulee olemaan todella hieno markkinointikikka."

And I talked them into funding an expedition.

Puhuin heidät rahoittamaan tutkimusmatkan.

(Laughter)

(Naurua)

Sounds crazy. But this goes back to that theme

Kuulostaa hullulta. Mutta tässä palataan taas siihen,

about your imagination creating a reality.

että kuviteltu muuttuu todeksi.

Because we actually created a reality where six months later,

Sillä kuusi kuukautta myöhemmin,

I find myself in a Russian submersible

istuin venäläisessä sukellusveneessä

two and a half miles down in the north Atlantic,

neljä kilometriä Pohjois-Atlantin alla,

looking at the real Titanic through a view port.

ja katsoin aitoa Titanicia ikkunasta,

Not a movie, not HD -- for real.

en elokuvaa, ei HD:tä, vaan oikeasti.

(Applause)

(Aplodeja)

Now, that blew my mind.

Se oli mieletöntä.

And it took a lot of preparation, we had to build cameras

Se vaati suuria valmisteluja. Meidän piti rakentaa kameroita

and lights and all kinds of things.

ja valoja ynnä muuta.

But, it struck me how much

Olin yllättynyt, kuinka

this dive, these deep dives,

tuo sukellus syvälle

was like a space mission.

oli kuin avaruuslento.

You know, where it was highly technical,

Se oli hyvin tekninen

and it required enormous planning.

ja vaati hurjasti suunnittelua.

You get in this capsule, you go down to this dark

Kapseli menee alas pimeään

hostile environment

vihamieliseen ympäristöön,

where there is no hope of rescue

jossa ei ole mitään toivoa pelastumisesta,

if you can't get back by yourself.

jos ei pääse takaisin omin avuin.

And I thought like, "Wow. I'm like,

Ajattelin: "Vau. Olen kuin

living in a science fiction movie.

science fiction -elokuvassa.

This is really cool."

Tämä on tosi makeeta."

And so, I really got bitten by the bug of deep-ocean exploration.

Innostuin todella syvänmeren tutkimuksesta.

Of course, the curiosity, the science component of it --

Uteliaisuus, tieteen osuus --

it was everything. It was adventure,

Se merkitsi eniten. Se oli seikkailu.

it was curiosity, it was imagination.

Se oli uteliaisuutta. Se oli mielikuvitusta.

And it was an experience that

Se oli kokemus, jollaista

Hollywood couldn't give me.

Hollywood ei voinut antaa minulle.

Because, you know, I could imagine a creature and we could

Pystyin kuvittelemaan olion, ja me pystyimme

create a visual effect for it. But I couldn't imagine what I was seeing

luomaan sille visuaaliefektit. Mutta en voinut kuvitella sitä,

out that window.

mitä näin tuosta ikkunasta.

As we did some of our subsequent expeditions,

Tehdessämme lisää tutkimusmatkoja

I was seeing creatures at hydrothermal vents

näin olioita syvänmeren savuttajien luona

and sometimes things that I had never seen before,

ja joskus asioita, joita en ollut nähnyt koskaan ennen,

sometimes things that no one had seen before,

joskus asioita, joita kukaan ei ollut nähnyt,

that actually were not described by science

ja joita tiede ei vielä tuntenut,

at the time that we saw them and imaged them.

kun näimme ne ja kuvasimme niitä.

So, I was completely smitten by this,

Olin täysin hullaantunut,

and had to do more.

ja halusin lisää.

And so, I actually made a kind of curious decision.

Joten tein melko mielenkiintoisen ratkaisun.

After the success of "Titanic,"

Titanicin menestyksen jälkeen

I said, "OK, I'm going to park my day job

sanoin: "Okei, laitan telakalle päivätyöni

as a Hollywood movie maker,

Hollywood-ohjaajana,

and I'm going to go be a full-time explorer for a while."

ja aion olla kokopäivätoiminen tutkimusmatkailija jonkin aikaa."

And so, we started planning these

Aloimme suunnitella

expeditions.

tutkimusmatkoja.

And we wound up going to the Bismark,

Menimme taistelulaiva Bismarckin hylylle,

and exploring it with robotic vehicles.

ja tutkimme sitä robottiajoneuvoilla.

We went back to the Titanic wreck.

Menimme takaisin Titanicin hylylle.

We took little bots that we had created

Meillä oli pieniä robotteja,

that spooled a fiber optic.

valokuidulla yhteydessä sukellusveneeseemme.

And the idea was to go in and do an interior

Ideana oli mennä sisään laivaan,

survey of that ship, which had never been done.

ja tehdä sisätilan kuvaus, jollaista ei ollut aiemmin tehty.

Nobody had ever looked inside the wreck. They didn't have the means to do it,

Kukaan ei ollut katsonut hylyn sisään aiemmin. Heillä ei ollut keinoja,

so we created technology to do it.

joten loimme vaadittavan teknologian.

So, you know, here I am now, on the deck

Olin Titanicin kannella,

of Titanic, sitting in a submersible,

istuin sukellusveneessä

and looking out at planks that look much like this,

ja katsoin lankkuja, jotka näyttivät melko paljon tältä,

where I knew that the band had played.

ja tiesin orkesterin soittaneen siinä.

And I'm flying a little robotic vehicle

Ohjaan pientä robottilaitetta

through the corridor of the ship.

laivan käytävää pitkin.

When I say, "I'm operating it,"

Sanoin ohjaavani sitä,

but my mind is in the vehicle.

mutta mieleni on sisällä siinä laitteessa.

I felt like I was physically present

Tunsin kuin olisin ollut fyysisesti

inside the shipwreck of Titanic.

sisällä Titanicin hylyssä.

And it was the most surreal kind

Ja se oli mitä surrealistisin

of deja vu experience I've ever had,

deja vu -kokemus, joka minulla on koskaan ollut,

because I would know before I turned a corner

koska tiesin ennen kuin käännyin,

what was going to be there before the lights

mitä kulman takana oli ennen kuin

of the vehicle actually revealed it,

laitteen valot paljastivat sen,

because I had walked the set for months

koska olin viettänyt kuukausia lavasteissa,

when we were making the movie.

kun kuvasimme elokuvaa.

And the set was based as an exact replica

Lavasteet olivat rakennetut tarkaksi kopioksi

on the blueprints of the ship.

laivan alkuperäisten piirrustusten mukaan.

So, it was this absolutely remarkable experience.

Se oli mahtava kokemus.

And it really made me realize that

Se sai minut ymmärtämään, että

the telepresence experience --

virtuaalinen läsnäolokokemus ---

that you actually can have these robotic avatars,

että robottiavatareja voisi oikeasti olla,

then your consciousness is injected into the vehicle,

ja henkilön tietoisuus syötetään laitteeseen,

into this other form of existence.

tähän uudenlaiseen olemisen muotoon.

It was really, really quite profound.

Se oli todella syvällinen kokemus.

And it may be a little bit of a glimpse as to what might be happening

Ehkä jonkinlainen kurkistus siihen, mitä saattaa tapahtua

some decades out

muutaman vuosikymmenen päästä,

as we start to have cyborg bodies

kun meillä on kyborgikehoja

for exploration or for other means

tutkimusmatkoja varten, tai muita keinoja

in many sort of

monenlaisissa

post-human futures

ihmisten jälkeisissä tulevaisuuksissa,

that I can imagine,

joita voin kuvitella

as a science fiction fan.

science fiction -fanina.

So, having done these expeditions,

Tehtyäni nuo tutkimusmatkat

and really beginning to appreciate what was down there,

ja alettuani arvostaa sitä, mitä tuolla alhaalla on,

such as at the deep ocean vents

kuten syvänmeren savuttajia,

where we had these amazing, amazing animals --

missä näimme uskomattomia eläimiä.

they're basically aliens right here on Earth.

Ne ovat kuin vieraita elämänmuotoja täällä maapallolla.

They live in an environment of chemosynthesis.

Ne elävät kemosynteesillä.

They don't survive on sunlight-based

Ne eivät selviä auringonvaloon

system the way we do.

perustuvassa ympäristössä toisin kuin me.

And so, you're seeing animals that are living next to

Näimme eläimiä, jotka elävät lähellä

a 500-degree-Centigrade

500 Celsius-asteisia

water plumes.

vesisuihkuja.

You think they can't possibly exist.

Miten sellaisia voi olla olemassa?

At the same time

Samaan aikaan

I was getting very interested in space science as well --

aloin kiinnostua avaruustieteestä,

again, it's the science fiction influence, as a kid.

taas lapsena saatu yksi science fiction -innostus.

And I wound up getting involved with

Päädyin työskentelemään

the space community,

avaruusyhteisön parissa,

really involved with NASA,

hyvin läheisesti NASA:n kanssa.

sitting on the NASA advisory board,

Istuin NASA:n neuvoa-antavassa lautakunnassa

planning actual space missions,

suunnittelemassa oikeita avaruusretkiä,

going to Russia, going through the pre-cosmonaut

kävin Venäjällä kosmonautiksi pyrkivien

biomedical protocols,

lääketieteellissä tarkastuksissa

and all these sorts of things,

ja kaikenlaista sellaista,

to actually go and fly to the international space station

jotta saisin lentää kansainväliselle avaruusasemalle

with our 3D camera systems.

3D-kameroidemme kanssa.

And this was fascinating.

Se oli ihmeellistä.

But what I wound up doing was bringing space scientists

Mutta lopulta päädyin tuomaan avaruustieteilijät

with us into the deep.

kanssamme syvyyksiin.

And taking them down so that they had access --

Vein heidät alas, jotta he --

astrobiologists, planetary scientists,

astrobiologit, planeettatutkijat,

people who were interested in these extreme environments --

ihmiset, jotka olivat kiinnostuneita äärimmäisistä olosuhteista --

taking them down to the vents, and letting them see,

vein heidät alas savuttajille, ja he

and take samples and test instruments, and so on.

ottivat näytteitä ja testasivat laitteita.

So, here we were making documentary films,

Me olimme tekemässä dokumentteja,

but actually doing science,

mutta oikeasti teimme tiedettä,

and actually doing space science.

itse asiassa avaruustiedettä.

I'd completely closed the loop

Olin sulkenut ympyrän.

between being the science fiction fan,

Olin science fiction -fani

you know, as a kid,

lapsena,

and doing this stuff for real.

ja nyt tein sitä oikeasti.

And you know, along the way in this journey

Ja tiedättekö, tällä matkalla

of discovery,

löytöihin,

I learned a lot.

opin paljon.

I learned a lot about science. But I also learned a lot

Opin paljon tieteestä. Mutta opin myös paljon

about leadership.

johtamisesta.

Now you think director has got to be a leader,

Saatatte ajatella, että ohjaajan pitää olla johtaja,

leader of, captain of the ship, and all that sort of thing.

johtaja, laivan kapteeni, ja kaikkea sellaista.

I didn't really learn about leadership

En oppinut todella johtamista

until I did these expeditions.

ennen kuin näillä tutkimusmatkoilla.

Because I had to, at a certain point, say,

Koska minun piti tietyssä vaiheessa sanoa:

"What am I doing out here?

"Mitä oikein teen täällä?

Why am I doing this? What do I get out of it?"

Miksi teen tätä? Mitä saan tästä?"

We don't make money at these damn shows.

Me emme tee rahaa näillä filmeillä.

We barely break even. There is no fame in it.

Tulot hädin tuskin kattavat menot. Ne eivät tee meistä kuuluisia.

People sort of think I went away

Ihmiset ajattelevat, että menin

between "Titanic" and "Avatar" and was buffing my nails

Titanicin ja Avatarin välissä viilaamaan kynsiäni

someplace, sitting at the beach.

jonnekin, istuskelemaan rannalle.

Made all these films, made all these documentary films

Tein kaikki nämä dokumenttielokuvat

for a very limited audience.

hyvin pienelle yleisölle.

No fame, no glory, no money. What are you doing?

Ei mainetta, ei kunniaa, ei rahaa. Mitä oikein teen?

You're doing it for the task itself,

Tein sen asian itsensä vuoksi,

for the challenge --

se oli haaste --

and the ocean is the most challenging environment there is --

ja meri on haasteellisin ympäristö mitä on --

for the thrill of discovery,

löytämisen riemusta,

and for that strange bond that happens

ja siitä ihmeellisestä siteestä, joka muodostuu,

when a small group of people form a tightly knit team.

kun pieni ryhmä ihmisiä muodostaa tiiviin tiimin.

Because we would do these things with 10, 12 people,

Teimme näitä juttuja 10-12 hengen ryhmissä

working for years at a time,

työskennellen vuosia yhdessä.

sometimes at sea for two, three months at a time.

Joskus olimme merillä 2-3 kuukautta kerralla.

And in that bond, you realize

Ja siinä siteessä, sitä tajuaa,

that the most important thing

että kaikista tärkeintä

is the respect that you have for them

on kunnioitus, jota tuntee heitä kohtaan

and that they have for you, that you've done a task

ja heidän kunnioituksensa. Se, että on tehnyt jotain,

that you can't explain to someone else.

mitä ei voi selittää kenellekään muulle.

When you come back to the shore and you say,

Kun tulee takaisin maihin ja sanoo:

"We had to do this, and the fiber optic, and the attentuation,

"Meidän piti tehdä sitä, ja valokuidut, ja vaimennus,

and the this and the that,

ja sitä ja tätä."

all the technology of it, and the difficulty,

Kaikki se teknologia ja vaikeudet,

the human-performance aspects of working at sea,"

se tosi asia, että pitää työskennellä merellä,

you can't explain it to people. It's that thing that

sitä ei voi selittää ihmisille. Se on sama asia,

maybe cops have, or people in combat that have gone through something together

mitä poliiseilla on, tai ihmisillä taisteluissa. He ovat kestäneet jotain yhdessä

and they know they can never explain it.

ja tietävät, etteivät he koskaan voi selittää sitä.

Creates a bond, creates a bond of respect.

Se luo siteen, kunnioituksen siteen.

So, when I came back to make my next movie,

Kun palasin tekemään seuraavaa elokuvaani,

which was "Avatar,"

Avataria,

I tried to apply that same principle of leadership,

yritin pitää yllä samaa johtamistatapaa,

which is that you respect your team,

kunnioittaa tiimiäni,

and you earn their respect in return.

ja tienata heidän kunnioituksensa.

And it really changed the dynamic.

Se muutti kokonaan dynamiikan.

So, here I was again with a small team,

Olin taas pienen tiimin kanssa

in uncharted territory,

kartoittamattomalla alueella

doing "Avatar," coming up with new technology

tekemässä Avataria, keksimässä uutta teknologiaa,

that didn't exist before.

jota ei ollut vielä olemassa.

Tremendously exciting.

Tavattoman jännittävää.

Tremendously challenging.

Tavattoman haastavaa.

And we became a family, over a four-and-half year period.

Meistä tuli perhe sen neljän ja puolen vuoden aikana.

And it completely changed how I do movies.

Se muutti täysin tapani tehdä elokuvia.

So, people have commented on how, "Well, you know,

Ihmiset ovat kommentoineet,

you brought back the ocean organisms

kuinka hyödynsimme merien organismeja

and put them on the planet of Pandora."

laittamalla ne planeetta Pandoralle.

To me, it was more of a fundamental way of doing business,

Minulle se oli enemmänkin perustavanlaatuinen tapa tehdä

the process itself, that changed as a result of that.

asioita, prosessi, joka muutti tuotoksia.

So, what can we synthesize out of all this?

Joten mitä johtopäätöksiä voimme vetää tästä?

You know, what are the lessons learned?

Olemmeko oppineet jotain?

Well, I think number one is

Mielestäni ykkösenä on

curiosity.

uteliaisuus.

It's the most powerful thing you own.

Se on tärkein asia ihmisessä.

Imagination is a force

Mielikuvitus on voima,

that can actually manifest a reality.

joka voi ilmentyä todellisuudessa.

And the respect of your team

Ja kunnioitus tiimiä kohtaan

is more important than all the

on paljon tärkeämpää kuin kaikki

laurels in the world.

maine maailmassa.

I have young filmmakers

Nuoret elokuvantekijät

come up to me and say, "Give me some advice for doing this."

tulevat kysymään minulta: "Anna minulle jokin neuvo tämän tekemiseen."

And I say, "Don't put limitations on yourself.

Sanon: "Älä rajoita itseäsi.

Other people will do that for you -- don't do it to yourself,

Muut ihmiset tekevät sen puolestasi, älä tee sitä itsellesi,

don't bet against yourself,

älä lyö vetoa itseäsi vastaan.

and take risks."

Ja ota riskejä."

NASA has this phrase that they like:

NASA:lla on sanonta, josta he pitävät:

"Failure is not an option."

"Epäonnistuminen ei ole vaihtoehto."

But failure has to be an option

Mutta epäonnistumisen on oltava vaihtoehto taiteessa

in art and in exploration, because it's a leap of faith.

ja tutkimusmatkailussa, koska se on hyppy tuntemattomaan.

And no important endeavor

Eikä mitään tärkeää pyrkimystä,

that required innovation

joka vaati innovaatioita,

was done without risk.

ole tehty ottamatta riskiä.

You have to be willing to take those risks.

On oltava valmis ottamaan nuo riskit.

So, that's the thought I would leave you with,

Haluaisin, että muistatte tästä puheesta,

is that in whatever you're doing,

että mitä ikinä teettekään,

failure is an option,

epäonnistuminen on vaihtoehto,

but fear is not. Thank you.

mutta pelko ei ole. Kiitos.

(Applause)

(Aplodeja)