Billy Collins: Two poems about what dogs think (probably)

Kääntäjä: Jaru Hirsso Oikolukija: Ulla Vainio

I don't know if you've noticed,

En tiedä, oletteko huomanneet,

but there's been a spate of books

mutta viime aikoina on ilmestynyt valtavasti kirjoja,

that have come out lately

contemplating or speculating

joissa tutkitaan tai arvuutellaan koirien ymmärrystä ja tunne-elämää.

on the cognition and emotional life of dogs.

Do they think, do they feel and, if so, how?

Ajattelevatko ne, tuntevatko ne, ja jos, niin miten?

So this afternoon, in my limited time,

Tänä iltapäivänä halusin käyttää rajallisen aikani

I wanted to take the guesswork out of a lot of that

vähentääkseni arvailun tarvetta esittelemällä teille kaksi koiraa,

by introducing you to two dogs,

both of whom have taken the command "speak"

jotka ottivat käskyn puhua varsin kirjaimellisesti.

quite literally.

The first dog is the first to go,

Tämä ensimmäinen koira aloittaa,

and he is contemplating an aspect

ja hän pohtii erästä puolta suhteestaan omistajaansa.

of his relationship to his owner,

and the title is "A Dog on His Master."

Runon nimi on "Koiran ajatuksia omistajastaan".

"As young as I look,

"Vaik' nuorelta näytän,

I am growing older faster than he.

häntä nopeammin vartun.

Seven to one is the ratio, they tend to say.

Seitsemän yhteen, sanotaan,

Whatever the number, I will pass him one day

mikä luku vaan, hänet kerran ohitan,

and take the lead,

siirryn johtoon,

the way I do on our walks in the woods,

niin kuin kävellessämme metsässä,

and if this ever manages to cross his mind,

jos tän hän joskus tajuais,

it would be the sweetest shadow

se ois suloisin varjo,

I have ever cast on snow or grass."

jonka lumeen tai ruohoon langetan."

(Applause)

(Aplodeja)

Thank you.

Kiitos.

And our next dog

Seuraava koiramme puhuu meille aaveena,

speaks in something called the revenant,

which means a spirit that comes back

henkenä, joka on tullut takaisin tapaamaan meitä.

to visit you.

"I am the dog you put to sleep,

"Olen koira, jonka ikiuneen vaivutit,

as you like to call the needle of oblivion,

kuten unholan neulaa kutsut,

come back to tell you this simple thing:

ja yhden asian vain kertomaan palasin:

I never liked you."

en koskaan susta pitänyt."

(Laughter)

(Naurua)

"When I licked your face,

"Kun naamaasi nuolin,

I thought of biting off your nose.

nenäsi oisin irti purra tahtonut.

When I watched you toweling yourself dry,

Kun sun itseäs kuivaavan katselin,

I wanted to leap and unman you with a snap.

aattelin: hyppy vaan ja naps, miehuutes veisin.

I resented the way you moved,

Vihasin tapaa, jolla liikuit,

your lack of animal grace,

poissa eläimen sulokkuus,

the way you would sit in a chair to eat,

ja miten tuolilla istuit syömässä,

a napkin on your lap, a knife in your hand.

servietti sylissä ja veitsi kädessä.

I would have run away

Oisin karannut,

but I was too weak,

mutta olin liian heikko,

a trick you taught me

temppu jonka opetit,

while I was learning to sit and heel

kun opettelin istumaan ja seuraamaan,

and, greatest of insults,

ja, solvauksista suurimpana,

shake hands without a hand.

kädettä kättelemään.

I admit the sight of the leash would excite me,

Myönnän kyllä: hihnan näkeminen mua innosti,

but only because it meant I was about to smell things

mutta vain koska saisin haistaa asioita,

you had never touched.

joihin et ollut koskenut.

You do not want to believe this,

Et tahdo uskoa,

but I have no reason to lie:

mut miksi valehtelisin?

I hated the car, hated the rubber toys,

Vihasin autoa, vihasin kumileluja,

disliked your friends, and worse, your relatives.

inhosin ystäviäsi, vielä enemmän sukuasi.

The jingling of my tags drove me mad.

Nimilappuni kilinä mut hulluksi ajoi.

You always scratched me in the wrong place."

Ja aina väärästä kohtaa rapsutit."

(Laughter)

(Naurua)

"All I ever wanted from you was food and water

"Sinulta tahdoin vain ruokaa ja vettä kippoihini.

in my bowls.

While you slept, I watched you breathe

Kun nukuit, katselin hengitystäsi,

as the moon rose in the sky.

kun kuu nousi taivaalle.

It took all of my strength

Vei kaikki voimani,

not to raise my head and howl.

etten päätäni nostanut ja ulvonut.

Now, I am free of the collar,

Nyt olen vapaa pannasta,

free of the yellow raincoat,

vapaa keltaisesta sadetakista,

monogrammed sweater,

nimikirjaillusta villapaidasta,

the absurdity of your lawn,

nurmikkosi mielipuolisuudesta,

and that is all you need to know about this place,

siinä kaikki, mitä sinun tarvitsee tästä paikasta tietää,

except what you already supposed

paitsi se, mitä jo epäilit,

and are glad it did not happen sooner,

ja iloitset, ettei se jo aiemmin tapahtunut:

that everyone here can read and write,

kaikki täällä osaavat lukea ja kirjoittaa,

the dogs in poetry,

koirat runoutta,

the cats and all the others

kissat ja kaikki muut

in prose."

proosaa."

Thank you.

Kiitos.

(Applause)

(Aplodeja)