"To This Day" ... for the bullied and beautiful | Shane Koyczan

Translator: Joseph Geni Reviewer: Morton Bast

Kääntäjä: Emilia Lahti Oikolukija: Ulla Vainio

Teitä on niin monta!

There's so many of you.

(Laughter)

When I was a kid,

Kun olin lapsi,

I hid my heart under the bed, because my mother said,

piilotin sydämeni sängyn alle, koska äitini sanoi:

"Jos et ole varuillasi, jonain päivänä joku tulee ja rikkoo sen."

"If you're not careful, someday someone's going to break it."

Take it from me: Under the bed is not a good hiding spot.

Usko minua. Sängynalus ei ole hyvä piilopaikka.

Tiedän sen, koska olen saanut siipeeni niin monta kertaa,

I know because I've been shot down so many times,

I get altitude sickness just from standing up for myself.

että saan vuoristotaudin pelkästä omille jaloilleni nousemisesta.

But that's what we were told.

Mutta niin meille sanotaan.

"Stand up for yourself."

Puolusta itseäsi.

And that's hard to do if you don't know who you are.

Se on vaikeaa, jos ei tiedä kuka on.

We were expected to define ourselves at such an early age,

Meidän odotettiin määrittelevän itsemme niin nuorina,

and if we didn't do it, others did it for us.

ja jos emme tehneet sitä, muut tekivät sen puolestamme.

Geek. Fatty.

Nörtti. Läski. Horo. Homo.

Slut. Fag.

And at the same time we were being told what we were,

Ja samaan aikaan, kun meille kerrotaan keitä olemme,

we were being asked,

meiltä kysytään,

"What do you want to be when you grow up?"

"Mitä sinusta tulee isona?"

I always thought that was an unfair question.

Se oli minusta aina epäreilu kysymys.

Se olettaa, että emme voi olla sitä, mitä jo olemme.

It presupposes that we can't be what we already are.

We were kids.

Olimme lapsia.

When I was a kid, I wanted to be a man.

Kun olin lapsi, halusin olla aikuinen mies.

I wanted a registered retirement savings plan

Halusin säästötilin,

that would keep me in candy long enough to make old age sweet.

joka varmistaa minulle karkkivarastot hamaan vanhuuteen saakka.

(Laughter)

Kun olin lapsi, halusin päästä ajamaan partaa.

When I was a kid, I wanted to shave.

Now, not so much.

Nyt en niinkään.

(Laughter)

When I was eight, I wanted to be a marine biologist.

Kun olin kahdeksan, halusin olla meribiologi.

When I was nine, I saw the movie "Jaws,"

Kun olin yhdeksän, näin Tappajahai-elokuvan,

and thought to myself, "No, thank you."

ja päätin "Ei kiitos."

(Laughter)

Kymmenen ikäisenä minulle kerrottiin, että vanhempani lähtivät, koska eivät halunneet minua.

And when I was 10,

I was told that my parents left because they didn't want me.

Kun olin 11 halusin, että minut jätetään rauhaan.

When I was 11, I wanted to be left alone.

Kun olin 12 halusin kuolla. Kun olin 13 halusin tappaa jonkun.

When I was 12, I wanted to die. When I was 13, I wanted to kill a kid.

When I was 14, I was asked to seriously consider a career path.

Kun olin 14, minua kehoitettiin vakavasti harkitsemaan uravaihtoja.

I said, "I'd like to be a writer."

Sanoin: "Haluaisin olla kirjailija."

Minulle sanottiin: "Valitse jotain järkevämpää,"

And they said, "Choose something realistic."

So I said, "Professional wrestler."

joten sanoin: "Showpainija."

And they said, "Don't be stupid."

Ja minulle sanottiin: "Älä ole tyhmä."

See, they asked me what I wanted to be,

Näettekö, ensin kysyttiin mitä haluan olla,

then told me what not to be.

sitten kerrottiin, mitä minun ei tule olla.

And I wasn't the only one.

En ollut ainoa.

Meille kerrottiin, että jotenkin meistä täytyy tulla

We were being told that we somehow must become

what we are not, sacrificing what we are

mitä me emme ole, ja uhrata mitä me olemme,

to inherit the masquerade of what we will be.

että perisimme sen naamion, mitä meistä tulee.

Minua kehoitettiin hyväksymään tämä identiteetti,

I was being told to accept the identity that others will give me.

jonka muut antavat minulle.

And I wondered, what made my dreams so easy to dismiss?

Ja mietin, mikä teki minun unelmistani niin merkityksettömiä?

Granted, my dreams are shy,

Myönnettäköön, että unelmani olivat hentoja,

because they're Canadian.

koska ne ovat kanadalaisia (naurua).

(Laughter)

Unelmani ovat itsetietosia ja anteeksipyyteleviä.

My dreams are self-conscious and overly apologetic.

They're standing alone at the high school dance,

Ne seisovat yksin koulun tanssiaissa,

and they've never been kissed.

saamatta koskaan suudelmaa.

See, my dreams got called names too.

Unelmilleni annettin myös nimiä.

Silly. Foolish.

Hassu. Typerä. Mahdoton.

Impossible.

But I kept dreaming.

Mutta pidin kiinni unelmistani.

I was going to be a wrestler. I had it all figured out.

Minusta tulisi painija. Minulla oli kaikki selvänä.

Olisin 'Roskakuski'.

I was going to be The Garbage Man.

(Laughter)

Viimeistelevä liikkeeni olisi 'Jätepuristin'.

My finishing move was going to be The Trash Compactor.

My saying was going to be, "I'm taking out the trash!"

Repliikkini olisi: "Heitän pihalle jätteet!"

(Laughter)

(Naurua) (Aplodeja)

(Applause)

Ja sitten tämä tyyppi, Duke "Roskis" Droese,

And then this guy, Duke "The Dumpster" Droese,

varasti koko jutun.

stole my entire shtick.

(Laughter)

I was crushed,

Olin ihan murskana, kuin jätepuristimen jäljiltä.

as if by a trash compactor.

(Laughter)

I thought to myself, "What now? Where do I turn?"

Ajattelin, "Mitä nyt? Mikä neuvoksi?"

Poetry.

Runous.

(Laughter)

Like a boomerang, the thing I loved came back to me.

Kuin bumerangi, tämä rakastamani asia palasi luokseni.

One of the first lines of poetry I can remember writing

Yksi ensimmäisistä runoista, jonka muistan kirjoittaneeni,

was in response to a world that demanded I hate myself.

oli vastaus maailmalle, joka vaati minua vihaamaan itseäni.

Inhosin itseäni 15-vuotiaasta 18-vuotiaaksi asti,

From age 15 to 18, I hated myself

for becoming the thing that I loathed:

koska minusta oli tullut se mitä inhosin: kiusaaja.

a bully.

When I was 19, I wrote,

Kun olin 19, kirjoitin,

"I will love myself despite the ease with which

"Rakastan itseäni huolimatta siitä, miten helppoa

I lean toward the opposite."

on liukua päinvastaiseen suuntaan."

Standing up for yourself doesn't have to mean

Itsensä puolustaminen ei välttämättä tarkoita

embracing violence.

tukeutumista väkivaltaan.

When I was a kid,

Kun olin lapsi,

I traded in homework assignments for friendship,

vaihdoin kotitehtäviä ystävyyteen,

then gave each friend a late slip for never showing up on time,

ja annoin ystäville muistuksia myöhästymisistä,

and in most cases, not at all.

useimmiten he eivät saapuneet ollenkaan.

I gave myself a hall pass to get through each broken promise.

Annoin itselleni luvan selvitä jokaisesta rikotusta lupauksesta.

And I remember this plan, born out of frustration

Muistan yhden turhautumisesta syntyneen suunnitelman.

from a kid who kept calling me "Yogi,"

Yksi poika kutsui minua nimillä

then pointed at my tummy and said, "Too many picnic baskets."

ja osoitti vatsaani: "Olet niellyt rantapallon."

Turns out it's not that hard to trick someone,

Huomasin, ettei ole vaikeaa huijata jotakuta.

and one day before class, I said,

Yhtenä päivänä ennen tuntia sanoin:

"Yeah, you can copy my homework,"

"Kyllä, voit kopioida kotitehtäväni,"

and I gave him all the wrong answers that I'd written down the night before.

ja annoin hänelle väärät vastaukset,

jotka olin kirjoittanut ylös edellisenä iltana.

He got his paper back expecting a near-perfect score,

Hän sai kokeensa takaisin odottaen huippuarvosanaa

and couldn't believe it when he looked across the room at me and held up a zero.

eikä ollut uskoa näkemäänsä, kun näytti minulle nollaa pistettä.

Tiesin, ettei minun tarvinnut näyttää omaa pistemäärääni: 28/30.

I knew I didn't have to hold up my paper of 28 out of 30,

but my satisfaction was complete when he looked at me, puzzled,

Tyydytykseni oli täydellinen, kun hän katsoi minua hämmentyneenä,

and I thought to myself, "Smarter than the average bear, motherfucker."

ja ajattelin itsekseni, "Älykkäämpi kuin keskiverto, kusipää."

(Laughter)

(Naurua) (Suosionosoituksia)

(Applause)

This is who I am.

Tämä minä olen.

This is how I stand up for myself.

Näin puolustan itseäni.

When I was a kid,

Kun olin lapsi,

I used to think that pork chops and karate chops were the same thing.

luulin, että porsaankyljykset ja karatepotkut olivat sama asia.

I thought they were both pork chops.

Ajattelin, että ne olivat molemmat porsaankyljyksiä.

My grandmother thought it was cute,

Ja koska isoäitini mielestä se oli söpöä,

and because they were my favorite, she let me keep doing it.

ja koska ne olivat suosikkiruokaani, hän antoi minun uskoa niin.

Not really a big deal.

Ei kuulosta isolta jutulta.

One day, before I realized fat kids are not designed to climb trees,

Eräänä päivänä, ennen kuin tajusin, että läskejä lapsia ei ole suunniteltu kiipeämään puihin,

I fell out of a tree and bruised the right side of my body.

putosin puusta ja sain mustelmia oikealle puolelle vartaloani.

En halunnut kertoa isoäidilleni,

I didn't want to tell my grandmother

koska olin peloissani, että saan satikutia.

because I was scared I'd get in trouble

for playing somewhere I shouldn't have been.

Pari päivää myöhemmin liikunnanopettaja huomasi mustelmat,

The gym teacher noticed the bruise, and I got sent to the principal's office.

ja minut lähetettiin rehtorin huoneeseen.

From there, I was sent to another small room with a really nice lady

Sieltä minut lähetettiin toiseen pieneen huoneeseen

todella mukavan naisen puheille, joka kyseli minulta kaikenlaista kotioloistani.

who asked me all kinds of questions about my life at home.

En nähnyt mitään syytä valehdella.

I saw no reason to lie.

As far as I was concerned, life was pretty good.

Elämä oli melko hyvää.

Sanoin hänelle, että aina ollessani surullinen, isoäitini antaa minulle karatepotkuja.

I told her, whenever I'm sad, my grandmother gives me karate chops.

(Laughter)

(Naurua)

Tämä johti täydelliseen selvitykseen,

This led to a full-scale investigation,

and I was removed from the house for three days,

ja minut otettiin huostaan kolmeksi päiväksi,

until they finally decided to ask how I got the bruises.

kunnes he viimein tajusivat kysyä, miten sain mustelmat.

News of this silly little story quickly spread through the school,

Uutiset tästä typerästä pikku tarinasta levisivät nopeasti läpi koulun,

and I earned my first nickname:

ja sain ensimmäisen haukkumanimeni:

Porsaankyljys.

Porkchop.

Yhä edelleen vihaan porsaankyljyksiä.

To this day,

I hate pork chops.

I'm not the only kid who grew up this way,

En ole ainoa lapsi, joka varttui näin,

surrounded by people who used to say that rhyme

jonka ympärillä kaikki hokivat:

"Ei haukku haavaa tee."

about sticks and stones,

as if broken bones hurt more than the names we got called,

Ikään kuin haavat sattuisivat enemmän kuin haukkumanimet,

and we got called them all.

ja me kuulimme ne kaikki.

So we grew up believing no one would ever fall in love with us,

Kasvoimme uskoen, että kukaan ei koskaan voisi rakastua meihin,

that we'd be lonely forever,

että olisimme yksinäisiä ikuisesti,

that we'd never meet someone to make us feel like the sun

emme koskaan tapaisi ketään, joka

was something they built for us in their toolshed.

antaisi meille kuun taivaalta.

Sydän verta vuotaen yritimme turruttaa mielemme, ettemme tuntisi kipua.

So broken heartstrings bled the blues,

and we tried to empty ourselves so we'd feel nothing.

Älä väitä, että se satuttaa vähemmän kuin ruhjeet,

Don't tell me that hurts less than a broken bone,

tai että sisäänpäin kasvaneen elämän voi kirurgi poistaa,

that an ingrown life is something surgeons can cut away,

että se ei levitä tuhoa. Se levittää.

that there's no way for it to metastasize; it does.

She was eight years old,

Tyttö oli kahdeksanvuotias,

kolmannen luokan ensimmäisenä päivänä häntä nimitettiin rumaksi.

our first day of grade three when she got called ugly.

We both got moved to the back of class

Meidät siirettiin luokan perälle,

so we would stop getting bombarded by spitballs.

jottei niskaamme syljettäisi.

But the school halls were a battleground.

Mutta koulun käytävät olivat taistelukenttä.

We found ourselves outnumbered day after wretched day.

Olimme alakynnessä surkea päivä toisensa jälkeen.

We used to stay inside for recess, because outside was worse.

Pysyimme välitunnit sisällä, koska ulkona oli vielä kamalampaa.

Outside, we'd have to rehearse running away,

Ulkona piti harjoitella karkuun juoksemista,

or learn to stay still like statues, giving no clues that we were there.

tai pysytellä hiljaa kuin patsaat, ettei kukaan huomaisi meitä.

In grade five, they taped a sign to the front of her desk

Viidennella luokalla he teippasivat tytön pulpettiin kyltin,

that read, "Beware of dog."

jossa luki: "Varo koiraa."

To this day,

Yhä edelleen, vaikka hänellä on rakastava aviomies, hän ei usko olevansa kaunis

despite a loving husband, she doesn't think she's beautiful,

because of a birthmark that takes up a little less than half her face.

syntymämerkin vuoksi, joka peittää osan hänen kasvoistaan.

Kids used to say, "She looks like a wrong answer

Lapsilla oli tapana sanoa: "Hän näyttää väärältä vastaukselta,

that someone tried to erase, but couldn't quite get the job done."

jonka joku yritti poistaa, mutta ei ihan onnistunut."

And they'll never understand that she's raising two kids

He eivät koskaan tule ymmärtämään, että hän kasvattaa kahta lasta,

whose definition of beauty begins with the word "Mom,"

joiden koko määritelmä kauneudesta alkaa sanalla "äiti",

because they see her heart before they see her skin,

koska he näkevät hänen sydämensä ennen kuin he näkevät hänen ihonsa,

because she's only ever always been amazing.

koska hän on aina ollut ainoastaan ihmeellinen.

Poika oli kuin irrallinen oksa, liitetty väärään sukupuuhun,

He was a broken branch grafted onto a different family tree,

adopted,

adoptoitu,

not because his parents opted for a different destiny.

ei siksi, että hänen vanhempansa valitsivat eri kohtalon.

He was three when he became a mixed drink

Kolmevuotiaana hänestä tuli sekotettu juoma,

of one part left alone and two parts tragedy,

yksi osa yksinäisyyttä ja kaksi osaa tragediaa,

aloitti terapian kahdeksannella luokalla,

started therapy in eighth grade,

testien ja lääkkeiden välimuotona syntynyt persoonallisuus,

had a personality made up of tests and pills,

lived like the uphills were mountains and the downhills were cliffs,

eli kokien, että ylämäet olivat kuin vuoria ja alamäet kuin jyrkänteitä,

four-fifths suicidal, a tidal wave of antidepressants,

neljä viidesosaa itsetuhoinen, masennuslääkkeiden hyökyaalto,

and an adolescent being called "Popper,"

ja nuoruudessa nimeltään "hermoheikko",

one part because of the pills,

yksi osa pillereiden aiheuttamaa,

99 parts because of the cruelty.

99 osaa julmuuden syytä.

He tried to kill himself in grade 10

Hän yritti tappaa itsensä kymmennennellä luokalla,

when a kid who could still go home to Mom and Dad

kun lapsi, jolla oli äiti ja isä kotona,

oli tarpeeksi röyhkeä sanoakseen: "Lopeta murehtiminen."

had the audacity to tell him, "Get over it."

As if depression is something that could be remedied

Ikään kuin masennus olisi jotain, mikä voidaan korjata

ensiapulaukun tarvikkeilla.

by any of the contents found in a first-aid kit.

To this day, he is a stick of TNT lit from both ends,

Edelleen kuin dynamiitti, joka palaa molemmista päistä,

could describe to you in detail the way the sky bends

hän voisi kuvailla teille, miten taivas taipuu

in the moment before it's about to fall,

ennen kuin se meinaa tippua,

and despite an army of friends who all call him an inspiration,

ja huolimatta joukosta ystäviä, joille hän on inspiraatioksi,

he remains a conversation piece between people who can't understand

hän on jutunaihe ihmisille, jotka eivät ymmärrä,

että joskus lääkkeettömyydellä ei ole niinkään tekemistä riippuvuuden kanssa

sometimes being drug-free has less to do with addiction

and more to do with sanity.

kuin mielenrauhan kanssa.

We weren't the only kids who grew up this way.

Emme olleet ainoat lapset, jotka kasvoivat näin.

To this day, kids are still being called names.

Yhä edelleen lapsia nimitellään.

Tyypillisiä haukkumanimiä olivat "tyhmä", "säikky".

The classics were "Hey, stupid," "Hey, spaz."

Näyttää siltä, että jokaisessa koulussa on valikoima näitä nimiä,

Seems like every school has an arsenal of names

getting updated every year.

jotka päivittyvät vuosittain.

And if a kid breaks in a school and no one around chooses to hear,

Jos lapsi murtuu koulussa ja kukaan ei välitä kuulla,

kuuluuko siitä ääni?

do they make a sound?

Are they just background noise from a soundtrack stuck on repeat,

Ovatko he vain jumittavan taustanauhan melua,

when people say things like, "Kids can be cruel."

joka toistaa sanontoja, kuten "Lapset voivat olla julmia."

Every school was a big top circus tent,

Jokainen koulu oli kuin iso sirkusteltta,

ja nokkimisjärjestys meni akrobaateista leijonankesyttäjiin,

and the pecking order went from acrobats to lion tamers,

from clowns to carnies, all of these miles ahead of who we were.

pelleistä taiteilijoihin, valovuosien päässä siitä, mitä me olimme.

Olimme kummajaisia -- epämuodostuneita poikia ja parrakkaita tyttöjä,

We were freaks --

lobster-claw boys and bearded ladies,

oddities juggling depression and loneliness,

kummajaisuuksia, jotka jongleerasivat masennusta ja yksinäisyyttä,

playing solitaire, spin the bottle,

pelaten yksin pullonpyöritystä,

trying to kiss the wounded parts of ourselves and heal,

yrittäen nuolla haavojamme,

but at night, while the others slept,

mutta yöllä, kun muut nukkuivat,

we kept walking the tightrope.

jatkoimme nuorallakävelyämme.

Se oli harjoitus, ja kyllä, jotkut meistä putosivat.

It was practice, and yes, some of us fell.

But I want to tell them that all of this

Mutta haluan kertoa heille, että kaikki tämä

is just debris

vain pikkusälää siitä, mitä jää jäljelle kun vihdoin päätämme murtaa

left over when we finally decide to smash all the things we thought we used to be,

kaiken sen, mitä me luulimme ennen olevamme,

and if you can't see anything beautiful about yourself,

ja jos et näe mitään kaunista itsessäsi,

get a better mirror, look a little closer, stare a little longer,

hanki parempi peili, katso tarkemmin, katso hieman kauemmin,

koska syvällä sinussa on jotain, mikä sai sinut jatkamaan yrittämistä,

because there's something inside you that made you keep trying

vaikka kaikki kehottivat luovuttamaan.

despite everyone who told you to quit.

Rakensit kipsin särkyneen sydämesi suojaksi.

You built a cast around your broken heart

and signed it yourself, "They were wrong."

Kirjoitit siihen: "He olivat väärässä."

Because maybe you didn't belong to a group or a clique.

Ehkä et kuulunut ryhmään.

Maybe they decided to pick you last for basketball or everything.

Ehkä sinut valittin aIna viimeisenä koripallojoukkueeseen.

Maybe you used to bring bruises and broken teeth to show-and-tell, but never told,

Ehkä esittelit mustelmia ja katkenneita hampaita, muttet kertonut, mistä ne tulivat,

because how can you hold your ground

sillä miten voit pysytellä pinnalla,

if everyone around you wants to bury you beneath it?

jos kaikki ympärillä haluavat hukuttaa sinut.

Sinun täytyy uskoa, että he olivat väärässä.

You have to believe that they were wrong.

They have to be wrong.

Heidän täytyy olla väärässä.

Why else would we still be here?

Miksi me muuten olisimme edelleen täällä?

Me kasvoimme puolustamaan heikompaa,

We grew up learning to cheer on the underdog

because we see ourselves in them.

koska näemme itsemme heissä.

Meillä on usko siihen,

We stem from a root planted in the belief

that we are not what we were called.

että emme ole sitä, miksi meitä kutsutaan.

We are not abandoned cars stalled out and sitting empty on some highway,

Emme ole simahtaneita autoja

hyljättyinä tien poskessa,

and if in some way we are, don't worry.

ja jos jossain mielessä olemme, niin älä huoli.

Tarvitsee vain hakea bensaa.

We only got out to walk and get gas.

Me valmistuimme elämän luokalta,

We are graduating members from the class of We Made It,

not the faded echoes of voices crying out,

eivät ne haalistuneet kaiut:

"Names will never hurt me."

"Nimittely ei satuta minua."

Of course they did.

Tietenkin se satutti.

But our lives will only ever always continue to be a balancing act

Mutta elämämme tulee

aina olemaan tasapainoilua,

that has less to do with pain

jossa on vähemmän kyse kivusta

and more to do with beauty.

ja enemmän kysymys kauneudesta.

(Applause)

(Suosionosoituksia)