Why we laugh | Sophie Scott

Kääntäjä: Sami Niskanen Oikolukija: Emmi Tuurinkoski

Hi. I'm going to talk to you today about laughter,

Hei. Tänään puhun teille naurusta,

and I just want to start by thinking about the first time

ja haluan ajatella muistelemalla ensimmäistä kertaa,

I can ever remember noticing laughter.

kun muistan huomanneeni naurua.

This is when I was a little girl. I would've been about six.

Olin pikkutyttö. Ikää minulla oli noin kuusi vuotta.

And I came across my parents doing something unusual,

Ja huomasin vanhempieni tekevän jotain omituista,

where they were laughing.

he nauroivat.

They were laughing very, very hard.

He nauroivat katketakseen.

They were lying on the floor laughing.

He makasivat lattialla nauramassa.

They were screaming with laughter.

He huusivat naurusta.

I did not know what they were laughing at, but I wanted in.

En tiennyt, mille he nauroivat, mutta halusin mukaan.

I wanted to be part of that,

Halusin olla osallinen,

and I kind of sat around at the edge going, "Hoo hoo!" (Laughter)

ja niinpä istuin vieressä ja nauroin "Hehe!" (Naurua)

Now, incidentally, what they were laughing at

Sattumoisin he nauroivat

was a song which people used to sing,

laululle, jota ihmisten oli tapana laulaa,

which was based around signs in toilets on trains

ja joka kertoi junan vessojen merkeistä,

telling you what you could and could not do

joissa kerrottiin, mitä saa ja ei saa tehdä

in toilets on trains.

junan vessassa.

And the thing you have to remember about the English is, of course,

Ja englantilaisista pitää tietysti muistaa sellainen asia,

we do have an immensely sophisticated sense of humor.

että meillä totisesti on älykäs huumorintaju.

(Laughter)

(Naurua)

At the time, though, I didn't understand anything of that.

Mutta silloin en ymmärtänyt mitään siitä.

I just cared about the laughter,

Välitin vain naurusta,

and actually, as a neuroscientist, I've come to care about it again.

ja itse asiassa neurotieteilijänä olen alkanut välittää siitä taas.

And it is a really weird thing to do.

Ja nauru onkin omituinen asia.

What I'm going to do now is just play some examples

Nyt soitankin teille muutaman näytteen

of real human beings laughing,

oikeiden ihmisten naurusta,

and I want you think about the sound people make and how odd that can be,

ja haluan teidän miettivän ihmisten pitämää ääntä ja sen omituisuutta,

and in fact how primitive laughter is as a sound.

ja sitä, kuinka alkukantaista nauru on äänenä.

It's much more like an animal call than it is like speech.

Se muistuttaa enemmän eläinten äännähdyksiä kuin puhetta.

So here we've got some laughter for you. The first one is pretty joyful.

Joten tässä teille naurua. Ensimmäinen on lystikäs.

(Audio: Laughing)

(Audio: Naurua)

Now this next guy, I need him to breathe.

Tämän seuraavan tyypin pitäisi hengittää.

There's a point in there where I'm just, like,

Yhdessä kohtaa olen vain, että

you've got to get some air in there, mate,

hei tyyppi, hengitä välillä,

because he just sounds like he's breathing out.

koska hän kuulostaa hengittävän vain ulospäin.

(Audio: Laughing)

(Audio: Naurua)

This hasn't been edited; this is him.

Tätä ei ole muokattu, se on hän.

(Audio: Laughing) (Laughter)

(Audio: Naurua) (Naurua)

And finally we have -- this is a human female laughing.

Ja lopuksi - tässä ihmisnaisen naurua.

And laughter can take us to some pretty odd places in terms of making noises.

Ja nauru voi saada meidät pitämään melko outoja ääniä.

(Audio: Laughing)

(Audio: Naurua)

She actually says, "Oh my God, what is that?" in French.

Itse asiassa hän sanoo ranskaksi: "Luoja, mikä tuo on?"

We're all kind of with her. I have no idea.

Olemme samassa veneessä hänen kanssaan. Minulla ei ole aavistustakaan.

Now, to understand laughter, you have to look at a part of the body

Ymmärtääkseen naurua pitää tarkastella kehonosaa,

that psychologists and neuroscientists don't normally spend much time looking at,

jota psykologit ja neurotieteilijät eivät yleensä tarkastele paljon,

which is the ribcage,

eli kylkiluita,

and it doesn't seem terribly exciting,

ja se ei kuulosta kovin jännittävältä,

but actually you're all using your ribcage all the time.

mutta itse asiassa

What you're all doing at the moment with your ribcage,

käytätte kylkiluitanne nytkin hengittämiseen.

and don't stop doing it, is breathing.

Käytätte kylkivälilihaksia, kylkiluiden välisiä lihaksia,

So you use the intercostal muscles, the muscles between your ribs,

to bring air in and out of your lungs

kuljettamaan ilmaa sisään ja ulos

just by expanding and contracting your ribcage,

pelkästään kylkiluita liikuttamalla,

ja jos laittaisin rintanne ympärille hihnan

and if I was to put a strap around the outside of your chest

nimeltä henkivyö, ja katsoisin sen liikettä,

called a breath belt, and just look at that movement,

näkisi hienohkoa aaltomaista liikettä, eli hengityksen.

you see a rather gentle sinusoidal movement, so that's breathing.

Teette kaikki sitä. Älkää lopettako.

You're all doing it. Don't stop.

As soon as you start talking,

Heti kun alatte puhua,

you start using your breathing completely differently.

alatte hengittää eri tavalla.

So what I'm doing now is you see something much more like this.

Se mitä nyt teen muistuttaa enemmän tätä.

In talking, you use very fine movements of the ribcage

Puhuessa käytämme hyvin pieniä kylkiluiden liikkeitä

to squeeze the air out --

puristamaan ilmaa ulos --

and in fact, we're the only animals that can do this.

ja olemme ainoat siihen pystyvät eläimet.

Siksi ylipäätään voimme puhua.

It's why we can talk at all.

Now, both talking and breathing has a mortal enemy,

Sekä puhumisella että hengityksellä on arkkivihollinen,

and that enemy is laughter,

ja se vihollinen on nauru,

because what happens when you laugh

koska nauraessamme käy niin,

is those same muscles start to contract very regularly,

että nuo lihakset alkavat supistella hyvin säännönmukaisesti,

and you get this very marked sort of zig-zagging,

hyvin siksakkimaisesti,

and that's just squeezing the air out of you.

ja se vain puristaa ilmaa ulos.

It literally is that basic a way of making a sound.

Se on niinkin yksinkertainen tapa äännehtiä.

You could be stamping on somebody, it's having the same effect.

Yhtä hyvin voisi talloa jotakuta, vaikutus on sama.

You're just squeezing air out,

Puristatte ilmaa ulos,

and each of those contractions -- Ha! -- gives you a sound.

ja jokainen supistus - Ha! - päästää äänen.

And as the contractions run together, you can get these spasms,

Ja kun nämä supistukset yhdistyvät, niistä tulee kouristuksia,

and that's when you start getting these -- (Wheezing) -- things happening.

ja sitten tällaisia -- (Pihisee) -- asioita tapahtuu.

I'm brilliant at this. (Laughter)

Olen haka tässä. (Naurua)

Now, in terms of the science of laughter, there isn't very much,

Kun on kyse naurun tutkimuksesta, sitä ei ole paljoakaan,

but it does turn out that pretty much everything we think we know

mutta on käynyt ilmi, että lähes kaikki, mitä tiedämme

about laughter is wrong.

naurusta, on väärää tietoa.

So it's not at all unusual, for example, to hear people to say

Ei esimerkiksi ole epätavallista kuulla ihmisten sanovan,

humans are the only animals that laugh.

että ihminen on ainoa naurava eläin.

Nietzsche thought that humans are the only animals that laugh.

Nietzche ajatteli, että eläimistä ainoastaan ihminen nauraa.

In fact, you find laughter throughout the mammals.

Itse asiassa monetkin nisäkkäät nauravat.

It's been well-described and well-observed in primates,

Sitä on havainnoitu ihmisapinoissa,

but you also see it in rats,

mutta myös rotissa,

and wherever you find it --

ja missä sitä näkeekään --

humans, primates, rats --

ihmisissä, ihmisapinoissa, rotissa --

you find it associated with things like tickling.

se yhdistyy asioihin kuten kutittamiseen.

That's the same for humans.

Sama pätee ihmisiin.

You find it associated with play, and all mammals play.

Se yhdistyy leikkiin, ja kaikki nisäkkäät leikkivät.

And wherever you find it, it's associated with interactions.

Ja missä siihen törmääkään, se liittyy vuorovaikutukseen.

So Robert Provine, who has done a lot of work on this,

Niinpä Robert Provine, joka on alan uranuurtaja,

has pointed out that you are 30 times more likely to laugh

on osoittanut, että nauramme jopa 30 kertaa todennäköisemmin

if you are with somebody else than if you're on your own,

jonkun kanssa kuin yksinämme,

and where you find most laughter

ja eniten nauretaan

is in social interactions like conversation.

sosiaalisessa kanssakäymisessä, kuten keskusteluissa.

So if you ask human beings, "When do you laugh?"

Joten, jos ihmisiltä kysyy: "Milloin naurat?"

they'll talk about comedy and they'll talk about humor and they'll talk about jokes.

he kertovat komediasta, huumorista ja vitseistä.

If you look at when they laugh, they're laughing with their friends.

Jos katsoo, milloin he nauravat, he nauravat ystäviensä kanssa.

And when we laugh with people, we're hardly ever actually laughing at jokes.

Ja kun nauramme muiden kanssa, emme lähestulkoon ikinä naura vitseille.

You are laughing to show people that you understand them,

Nauramme osoittaaksemme, että ymmärrämme heitä,

that you agree with them, that you're part of the same group as them.

että olemme samaa mieltä, että kuulumme samaan ryhmään.

You're laughing to show that you like them.

Näytämme pitävämme heistä.

You might even love them.

Jopa rakastavamme heitä.

You're doing all that at the same time as talking to them,

Se tapahtuu samaan aikaan puhumisen kanssa

and the laughter is doing a lot of that emotional work for you.

ja nauru tekee tunteellisen työn puolestamme.

Something that Robert Provine has pointed out, as you can see here,

Robert Provine on osoittanut,

and the reason why we were laughing

että syy naurullemme,

kun kuulimme hassuja nauruja, ja minäkin nauroin vanhempieni naurulle

when we heard those funny laughs at the start,

and why I was laughing when I found my parents laughing,

on se, että nauraminen tarttuu.

is that it's an enormously behaviorally contagious effect.

Nauru voi tarttua joltakulta toiselta,

You can catch laughter from somebody else,

ja se tarttuu varmemmin, jos tuntee sen ihmisen.

and you are more likely to catch laughter off somebody else if you know them.

Joten sitä säätelee sosiaalinen konteksti.

So it's still modulated by this social context.

Pitää laittaa huumori sivuun

You have to put humor to one side

and think about the social meaning of laughter

ja tarkastella naurun sosiaalista puolta,

koska siitä se saa alkunsa.

because that's where its origins lie.

Now, something I've got very interested in is different kinds of laughter,

Olen myös alkanut kiinnostua naurun eri muodoista,

and we have some neurobiological evidence about how human beings vocalize

ja ihmisten ääntelyyn liittyy neurobiologisia havaintoja,

that suggests there might be two kinds of laughs that we have.

jotka vihjaavat, että meillä on kahdenlaista naurua.

So it seems possible that the neurobiology for helpless, involuntary laughter,

Joten vaikuttaisi, että neurobiologia sellaisessa tahattomassa naurussa,

like my parents lying on the floor screaming about a silly song,

jota vanhempanikin lattialla nauroivat huutaessaan höpölaululle,

might have a different basis to it than some of that more polite

saattaa olla perustaltaan erilaista kuin osa kohteliaasta,

social laughter that you encounter, which isn't horrible laughter,

sosiaalisesta naurusta, johon törmää, mikä ei ole suurta hekotusta,

but it's behavior somebody is doing as part of their communicative act to you,

vaan pikemminkin kommunikatiivinen akti, jonka joku tekee

part of their interaction with you; they are choosing to do this.

osana vuorovaikutustaan kanssanne: he tekevät sen tietoisesti.

In our evolution, we have developed two different ways of vocalizing.

Evoluution vaikutuksesta meille on kehittynyt kaksi tapaa äännellä.

Involuntary vocalizations are part of an older system

Tahattomat ääntelyt ovat osa vanhempaa järjestelmää

than the more voluntary vocalizations like the speech I'm doing now.

kuin tahalliset ääntelyt kuten puhe, jota tuotan nyt.

So we might imagine that laughter might actually have two different roots.

Saattaa siis olla, että naurulla on kaksi eri perustaa.

So I've been looking at this in more detail.

Olen tarkastellut tätä tarkemmin.

To do this, we've had to make recordings of people laughing,

Meidän on täytynyt nauhoittaa ihmisten naurua

and we've had to do whatever it takes to make people laugh,

ja tehdä kaikkemme saadaksemme ihmiset nauramaan,

and we got those same people to produce more posed, social laughter.

ja olemme laittaneet samat ihmiset nauramaan tekonaurua.

So imagine your friend told a joke,

Ystäväsi vaikkapa kertoi vitsin

and you're laughing because you like your friend,

ja naurat, koska pidät ystävästäsi,

but not really because the joke's all that.

etkä niinkään, koska vitsi oli hulvaton.

So I'm going to play you a couple of those.

Soitan teille muutaman niistä.

I want you to tell me if you think this laughter is real laughter,

Haluan teidän kertovan, onko nauru mielestänne oikeaa naurua

or if you think it's posed.

vai tekonaurua.

So is this involuntary laughter or more voluntary laughter?

Onko tämä oikeaa naurua vai tekonaurua?

(Audio: Laughing)

(Audio: Naurua)

What does that sound like to you?

Miltä kuulostaa?

Audience: Posed. Sophie Scott: Posed? Posed.

Yleisö: Tekonaurulta. Sophie Scott: Selvä..

How about this one?

Entä tämä?

(Audio: Laughing)

(Audio: Naurua)

(Laughter)

(Naurua)

I'm the best.

Olen huippu.

(Laughter) (Applause)

(Naurua) (Taputuksia)

Not really.

Vitsi vitsi.

No, that was helpless laughter,

Ei, se oli tahatonta naurua,

and in fact, to record that, all they had to do was record me

itse asiassa tuon nauhoittaakseen heidän piti vain nauhoittaa minut

watching one of my friends listening to something I knew she wanted to laugh at,

katsomassa ystävääni, joka kuunteli jotain, jonka arvelin naurattavan häntä,

and I just started doing this.

ja aloin tehdä tätä.

What you find is that people are good at telling the difference

On saatu selville, että ihmiset ovat hyviä erottamaan

oikean naurun tekonaurusta.

between real and posed laughter.

Ne vaikuttavat eri asioilta.

They seem to be different things to us.

Interestingly, you see something quite similar with chimpanzees.

Kiinnostavaa kyllä, jotain samanlaista on simpansseissa.

Simpanssit nauravat eri tavalla kutitettuina

Chimpanzees laugh differently if they're being tickled

ja leikkiessään toistensa kanssa

than if they're playing with each other,

ja kyse voi olla samanlaisesta asiasta,

and we might be seeing something like that here,

jossa tahaton kutituksesta johtuva nauru eroaa sosiaalisesta naurusta.

involuntary laughter, tickling laughter, being different from social laughter.

Ne ovat akustisesti erilaisia.

They're acoustically very different.

Oikeat naurut ovat pidempiä. Sävel on korkeampi.

The real laughs are longer. They're higher in pitch.

Kun alkaa nauraa kovasti,

When you start laughing hard,

puristaa ilmaa ulos keuhkoista

you start squeezing air out from your lungs

paljon voimakkaammalla paineella kuin voisi tahdonalaisesti.

under much higher pressures than you could ever produce voluntarily.

Minä en esimerkiksi voisi laulaa noin korkealla sävelellä.

For example, I could never pitch my voice that high to sing.

Ja sitten on kaikenlaisia supistuksia ja pihinä-ääniä,

Also, you start to get these sort of contractions and weird whistling sounds,

jotka osoittavat, että oikea nauru on helppoa

all of which mean that real laughter is extremely easy,

or feels extremely easy to spot.

tai vaikuttaa helpolta huomata.

In contrast, posed laughter, we might think it sounds a bit fake.

Vastaavasti tekonauru tuntuu väkinäiseltä.

Actually, it's not, it's actually an important social cue.

Itse asiassa se ei ole, se on tärkeä sosiaalinen vihje.

We use it a lot, we're choosing to laugh in a lot of situations,

Käytämme sitä paljon, nauramme monesti tieten tahtoen,

and it seems to be its own thing.

ja se vaikuttaa omalta jutultaan.

So, for example, you find nasality in posed laughter,

Tekonaurussa esimerkiksi on nasaalisuutta,

that kind of "ha ha ha ha ha" sound

sellaista "ha ha ha ha ha" -ääntelyä,

that you never get, you could not do, if you were laughing involuntarily.

jota ei koskaan synny, tai jota ei voi tehdä, kun nauraa tahattomasti.

So they do seem to be genuinely these two different sorts of things.

Joten ne oikeasti vaikuttavat olevan kaksi eri asiaa.

We took it into the scanner to see how brains respond

Käytimme aivoskannausta katsoaksemme aivojen reaktiota

when you hear laughter.

naurun kuulemiseen.

And when you do this, this is a really boring experiment.

Tämä on tutkimuksena puuduttavan tylsää.

We just played people real and posed laughs.

Me vain soitimme ihmisille molempia.

We didn't tell them it was a study on laughter.

Emme kertoneet, että tutkimme naurua.

We put other sounds in there to distract them,

Seassa oli muita ääniä heitä hämäämässä,

and all they're doing is lying listening to sounds.

ja he vain makoilevat kuuntelemassa ääniä.

We don't tell them to do anything.

Emme anna heille mitään ohjeita.

Nonetheless, when you hear real laughter and when you hear posed laughter,

Siitä huolimatta ihmisten kuullessa oikeaa naurua ja tekonaurua

the brains are responding completely differently,

aivot reagoivat täysin eri tavalla,

significantly differently.

huomattavan eri tavalla.

What you see in the regions in blue, which lies in auditory cortex,

Siniset alueet, jotka ovat kuuloaivokuorella,

are the brain areas that respond more to the real laughs,

ovat voimakkaammin oikeaan nauruun reagoivat aivoalueet,

and what seems to be the case,

ja vaikuttaisi siltä,

when you hear somebody laughing involuntarily,

että kun kuulee tahatonta naurua,

you hear sounds you would never hear in any other context.

kuulee ääniä, joita ei koskaan kuule muissa konteksteissa.

It's very unambiguous,

Se on epämääräistä,

and it seems to be associated with greater auditory processing

ja siihen näyttää liittyvän suurempaa äänten prosessointia,

of these novel sounds.

koska äänet ovat uusia.

In contrast, when you hear somebody laughing in a posed way,

Vastaavasti kun kuulee tekonaurua,

what you see are these regions in pink,

aktivoituvat nämä pinkit alueet,

which are occupying brain areas associated with mentalizing,

aivoalueet, jotka liittyvät mentalisaatioon,

thinking about what somebody else is thinking.

ajattelemiseen, mitä joku muu ajattelee.

And I think what that means is,

Ja mielestäni tämä tarkoittaa,

even if you're having your brain scanned, which is completely boring

että vaikka olisi aivokuvannettavana, mikä on puuduttavaa

and not very interesting,

eikä suurta hupia

when you hear somebody going, "A ha ha ha ha ha,"

ja kuulee jonkun nauravan "A ha ha ha ha ha",

you're trying to work out why they're laughing.

yrittää pähkäillä, mistä nauru johtuu.

Laughter is always meaningful.

Naurulla on aina merkitys.

You are always trying to understand it in context,

Yritämme aina ymmärtää sen kontekstissa,

even if, as far as you are concerned, at that point in time,

vaikka esimerkiksi tuolloin

it has not necessarily anything to do with you,

se ei välttämättä liity meihin,

you still want to know why those people are laughing.

mutta silti haluaa vain tietää, miksi ne oikein nauravat.

Now, we've had the opportunity to look at how people hear real and posed laughter

Meillä on ollut mahdollisuus tutkia, kuinka ihmiset kuulevat eri naurut

eri ikäryhmissä.

across the age range.

Tämä on nettitesti, jonka teimme the Royal Societyn kanssa,

So this is an online experiment we ran with the Royal Society,

and here we just asked people two questions.

ja kysyimme kaksi kysymystä.

Kaikki kuulivat naurua

First of all, they heard some laughs,

and they had to say, how real or posed do these laughs sound?

ja arvioivat, kuinka oikeaa tai väkinäistä se oli.

Oikeat naurut ovat punaisella ja tekonaurut sinisellä.

The real laughs are shown in red and the posed laughs are shown in blue.

Nähdään jyrkkää kasvua.

What you see is there is a rapid onset.

Vanhetessa oppii tunnistamaan oikean naurun aina vain paremmin.

As you get older, you get better and better at spotting real laughter.

So six-year-olds are at chance, they can't really hear the difference.

Kuusivuotiaat eivät juurikaan kuule eroa.

By the time you are older, you get better,

Mutta vanhetessa kehittyy,

but interestingly, you do not hit peak performance in this dataset

tosin mielenkiintoista on, ettei tämän datan mukaan huippua saavuteta

until you are in your late 30s and early 40s.

ennen kuin kolme-nelikymppisenä.

You don't understand laughter fully by the time you hit puberty.

Naurua ei ymmärrä täysin ennen kuin vasta teini-iässä.

You don't understand laughter fully by the time your brain has matured

Sitä ei ymmärrä ennen kuin aivot ovat täysin kehittyneet

at the end of your teens.

teini-iän loppupuolella.

You're learning about laughter throughout your entire early adult life.

Naurusta oppii koko varhaisaikuisuuden.

If we turn the question around and now say not, what does the laughter sound like

Jos käännämme kysymyksen emmekä kysy, vaikuttaako nauru olevan

in terms of being real or posed, but we say,

oikeaa vai tekonaurua, vaan kysymme,

how much does this laughter make you want to laugh,

kuinka paljon kyseinen nauru naurattaa,

kuinka tarttuvaa nauru on, profiili muuttuu.

how contagious is this laughter to you, we see a different profile.

And here, the younger you are,

Ja tässä, mitä nuorempi on,

the more you want to join in when you hear laughter.

sitä varmemmin haluaa yhtyä nauruun.

Remember me laughing with my parents when I had no idea what was going on.

Muistelkaa, kuinka nauroin vanhemmilleni, vaikken tajunnut, mitä tapahtui.

You really can see this.

Se on oikea ilmiö.

Now everybody, young and old,

Kaikki, nuoret ja vanhat,

finds the real laughs more contagious than the posed laughs,

kokevat oikean naurun tarttuvan helpommin kuin tekonaurun,

but as you get older, it all becomes less contagious to you.

mutta vanhetessa kaikki tarttuu heikemmin.

Now, either we're all just becoming really grumpy as we get older,

Ehkä meistä tulee todella happamia vanhetessamme,

or it may mean that as you understand laughter better,

tai ehkä vain oppii ymmärtämään naurua,

and you are getting better at doing that,

ja kun oppii siinä paremmaksi,

you need more than just hearing people laugh to want to laugh.

tarvitsee muutakin kuin naurua, jotta haluttaisi nauraa.

You need the social stuff there.

Tarvitsee sosiaalisen puolen.

So we've got a very interesting behavior

Kyse on jännästä käyttäytymisestä,

about which a lot of our lay assumptions are incorrect,

johon liittyen monet maallikkokäsityksemme ovat olleet vääriä,

but I'm coming to see that actually there's even more to laughter

mutta alan ymmärtää, että nauruun liittyy enemmänkin

than it's an important social emotion we should look at,

kuin pelkkä sosiaalinen tunne, jota tarkastella,

because it turns out people are phenomenally nuanced

koska on saatu selville, että ihmiset ovat tosi erilaisia

in terms of how we use laughter.

siinä, miten käytämme naurua.

There's a really lovely set of studies coming out

Kohta julkaistaan todella mukavia tutkimuksia

from Robert Levenson's lab in California,

Robert Levensonin labrasta Kaliforniasta,

where he's doing a longitudinal study with couples.

jossa hän tekee parien pitkittäistutkimuksia.

He gets married couples, men and women, into the lab,

Avioparit, miehet ja naiset, tulevat labraan,

and he gives them stressful conversations to have

ja heille annetaan stressaavia keskusteluita,

while he wires them up to a polygraph so he can see them becoming stressed.

samalla kun hän kytkee heidät stressiä mittaavaan polygrafiin.

So you've got the two of them in there, and he'll say to the husband,

Joten paikalla on siis pari, ja hän sanoo miehelle:

"Tell me something that your wife does that irritates you."

"Kerro jotain ärsyttävää, jota vaimosi tekee."

And what you see is immediately --

Ja välittömästi nähdään --

just run that one through your head briefly, you and your partner --

voit kuvitella tilanteen mielessäsi, sinä ja kumppanisi --

you can imagine everybody gets a bit more stressed as soon as that starts.

voi hyvin kuvitella, että kaikki ovat heti vähän stressaantuneempia.

You can see physically, people become more stressed.

Ihmisten lisääntynyt stressi näkyy fysiologisesti.

What he finds is that the couples who manage that feeling of stress

Hän on havainnut, että parit, jotka lievittävät stressiä

with laughter, positive emotions like laughter,

naurulla, positiivisilla tunteilla kuten naurulla,

not only immediately become less stressed,

heidän stressinsä lievittyy heti,

they can see them physically feeling better,

heidän fyysinen olotilansa tasaantuu,

they're dealing with this unpleasant situation better together,

he käsittelevät tätä epämiellyttävää tilannetta paremmin,

they are also the couples that report

ja nämä parit myöskin arvioivat

high levels of satisfaction in their relationship

suhteensa erittäin tyydyttäväksi,

and they stay together for longer.

ja he pysyvät kauemmin yhdessä.

So in fact, when you look at close relationships,

Kun on kyse läheisistä ihmissuhteista,

laughter is a phenomenally useful index

nauru onkin verrattoman hyvä osoitin

of how people are regulating their emotions together.

siitä, kuinka ihmiset säätelevät tunteitaan yhdessä.

We're not just emitting it at each other to show that we like each other,

Sen avulla emme vain viesti pitävämme toisistamme,

we're making ourselves feel better together.

vaan saamme myös yhteisen olomme mukavaksi.

Now, I don't think this is going to be limited to romantic relationships.

En usko tämän pätevän ainoastaan romanttisiin suhteisiin.

I think this is probably going to be a characteristic

Uskon tämän pätevän

of close emotional relationships such as you might have with friends,

läheisiin ihmissuhteisiin, kuten ystävyyssuhteisiin,

which explains my next clip,

mikä selittää seuraavan pätkän,

which is of a YouTube video of some young men in the former East Germany

joka on Youtube-video, jolla nuoret pojat entisessä Itä-Saksassa

on making a video to promote their heavy metal band,

tekevät promovideota heavy metal -bändilleen,

and it's extremely macho, and the mood is very serious,

ja se on todella macho ja tunnelmaltaan vakava,

and I want you to notice what happens in terms of laughter

ja haluan teidän tarkkailevan, mitä tapahtuu naurun suhteen,

when things go wrong

kun asiat menevät mönkään

and how quickly that happens, and how that changes the mood.

ja kuinka nopeasti se tapahtuu, kuinka nopeasti tunnelma muuttuu.

He's cold. He's about to get wet. He's got swimming trunks on,

Hänellä on kylmä. Kohta hän kastuu. Hänellä on uimapöksyt

got a towel.

ja pyyhe.

Ice.

Jäätä.

What might possibly happen?

Mitähän tapahtuu?

Video starts.

Video alkaa.

Serious mood.

Vakava tunnelma.

And his friends are already laughing. They are already laughing, hard.

Ja hänen ystävänsä nauravat jo. He nauravat katketakseen.

He's not laughing yet.

Hän ei naura vielä.

(Laughter)

(Naurua)

He's starting to go now.

Mutta hänkin alkaa.

And now they're all off.

Nyt he kaikki nauravat.

(Laughter)

(Naurua)

They're on the floor.

He kierivät naurusta.

(Laughter)

(Naurua)

The thing I really like about that is it's all very serious

Pidän tässä siitä, että kaikki on haudanvakavaa

until he jumps onto the ice, and as soon as he doesn't go through the ice,

kunnes hän hyppää jäälle, ja heti kun jää ei rikkoudukaan,

but also there isn't blood and bone everywhere,

mutta ei myöskään ole verta ja luita,

his friends start laughing.

hänen ystävänsä alkavat nauraa.

And imagine if that had played him out with him standing there going,

Ajatelkaa, jos niin olisi käynyt ja hän olisi seissyt siinä sanoen:

"No seriously, Heinrich, I think this is broken,"

"Ei, oikeasti Heinrich, taisin murtaa tämän,"

we wouldn't enjoy watching that. That would be stressful.

emme nauttisi siitä. Se olisi epämukavaa.

Jos hän juoksisi ympäriinsä murtuneella jalalla,

Or if he was running around with a visibly broken leg laughing,

ja ystävät sanoisivat: "Heinrich, nyt sairaalaan."

and his friends are going, "Heinrich, I think we need to go to the hospital now,"

Sekään ei olisi hauskaa.

Se tosiasia, että nauru toimii,

that also wouldn't be funny.

vie hänet kivuliaasta, hävettävästä ja hankalasta tilanteesta

The fact that the laughter works,

it gets him from a painful, embarrassing, difficult situation,

hauskaan tilanteeseen, tähän josta pidämme,

into a funny situation, into what we're actually enjoying there,

ja se on todella mielenkiintoista käyttöä

and I think that's a really interesting use,

ja sitä tapahtuu kaiken aikaa.

Muistan esimerkiksi jotain tällaista tapahtuneen

and it's actually happening all the time.

For example, I can remember something like this happening

isäni hautajaisissa.

at my father's funeral.

Emme hyppineet jäälle alushousuisillamme.

We weren't jumping around on the ice in our underpants.

Emme ole kanadalaisia.

We're not Canadian.

(Naurua) (Taputuksia)

(Laughter) (Applause)

These events are always difficult, I had a relative who was being a bit difficult,

Ne ovat aina hankalia tilaisuuksia, yksi sukulaiseni oli hankala,

my mum was not in a good place,

äidilläni oli hankalaa,

and I can remember finding myself just before the whole thing started

ja muistan ennen tilaisuuden alkua yllättäneeni itseni

telling this story about something that happened in a 1970s sitcom,

kertomasta jotain tarinaa, joka tapahtui 70-luvun tilannekomediassa,

and I just thought at the time, I don't know why I'm doing this,

ja muistan silloin ihmetelleeni, miksi teen niin,

and what I realized I was doing

ja sitten ymmärsin,

was I was coming up with something from somewhere

että kaivelin jostain jotakin,

I could use to make her laugh together with me.

jolla saisin hänet nauramaan kanssani.

It was a very basic reaction to find some reason we can do this.

Se oli tapa etsiä jokin syy sille, että selviämme kyllä.

We can laugh together. We're going to get through this.

Voimme nauraa yhdessä. Selviämme kyllä.

We're going to be okay.

Kaikki tulee menemään hyvin.

And in fact, all of us are doing this all the time.

Ja itse asiassa me kaikki teemme näin koko ajan.

You do it so often, you don't even notice it.

Teemme sitä niin usein, ettemme huomaa sitä.

Everybody underestimates how often they laugh,

Jokainen aliarvioi nauramisen määränsä,

and you're doing something, when you laugh with people,

ja kun nauraa muiden kanssa, tekee jotain,

that's actually letting you access a really ancient evolutionary system

joka sallii pääsyn ikivanhaan evoluution kehittämään systeemiin,

that mammals have evolved to make and maintain social bonds,

joka nisäkkäille on kehittynyt sosiaalisten siteiden tekoon ja ylläpitoon

and clearly to regulate emotions, to make ourselves feel better.

ja selvästikin tunteiden hallintaan, siihen, että kohotamme mieltämme.

It's not something specific to humans -- it's a really ancient behavior

Se ei ole tyypillistä vain ihmisille -- se on vanha käyttäytymismalli,

which really helps us regulate how we feel and makes us feel better.

joka sallii meidän säädellä tunteitamme ja kohottaa mieltämme.

In other words, when it comes to laughter,

Toisin sanoen, kun on kyse naurusta,

you and me, baby, ain't nothing but mammals. (Laughter)

sinä ja minä, beibi, olemme vain nisäkkäitä. (Naurua)

Thank you.

Kiitos.

Thank you. (Applause)

Kiitos. (Taputuksia)