Where Is Home? | Pico Iyer | TED

Kääntäjä: Kaisa Hollmen Oikolukija: Ulla Vainio

Where do you come from?

Mistä olet kotoisin?

It's such a simple question,

Yksinkertainen kysymys,

but these days, of course, simple questions

mutta tänä päivänä yksinkertainen kysymys

bring ever more complicated answers.

saa entistä monimutkaisempia vastauksia.

People are always asking me where I come from,

Minulta kysytään aina mistä olen kotoisin,

and they're expecting me to say India,

ja minun oletetaan vastaavan olevani Intiasta,

and they're absolutely right insofar as 100 percent

ja kysyjä on aivan oikeassa sikäli, että 100 prosenttia

of my blood and ancestry does come from India.

syntyperästäni on Intiasta.

Except, I've never lived one day of my life there.

Paitsi etten ole asunut Intiassa päivääkään.

I can't speak even one word

En osaa puhua sanaakaan

of its more than 22,000 dialects.

Intian yli 22 000 murteesta.

So I don't think I've really earned the right

En siis usko olevani oikeutettu

to call myself an Indian.

kutsumaan itseäni intialaiseksi.

And if "Where do you come from?"

Jos se taas

means "Where were you born and raised and educated?"

tarkoittaa sitä, missä synnyin, kasvoin ja kävin koulua,

then I'm entirely of that funny little country

olen kotoisin siitä pienestä hauskasta maasta,

known as England,

jota kutsutaan Englanniksi.

except I left England as soon as I completed

Paitsi että muutin pois Englannista

my undergraduate education,

heti perusopintojeni jälkeen,

and all the time I was growing up,

ja koko lapsuuteni ja nuoruuteni

I was the only kid in all my classes

olin ollut luokkani ainut lapsi,

who didn't begin to look like the classic English heroes

joka ei näyttänyt lainkaan koulukirjojemme

represented in our textbooks.

klassisilta englantilaisilta sankareilta.

And if "Where do you come from?"

Jos taas "Mistä olet kotoisin?"

means "Where do you pay your taxes?

tarkoittaa sitä, minne maksan veroni,

Where do you see your doctor and your dentist?"

missä käyn lääkärissä,

then I'm very much of the United States,

olen varmasti kotoisin USA:sta.

and I have been for 48 years now,

Olen ollut jo 48 vuoden ajan,

since I was a really small child.

siitä lähtien, kun olin pieni lapsi.

Except, for many of those years,

Paitsi että monien vuosien ajan

I've had to carry around this funny little pink card

minun täytyi kuljettaa mukanani

with green lines running through my face

hassua vaaleanpunaista korttia,

identifying me as a permanent alien.

joka leimaa minut pysyväksi muukalaiseksi.

I do actually feel more alien the longer I live there.

Oikeastaan tunnen itseni sitä enemmän muukalaiseksi mitä kauemmin asun siellä.

(Laughter)

(Naurua)

And if "Where do you come from?"

Ja jos "Mistä olet kotoisin?"

means "Which place goes deepest inside you

tarkoittaa paikkaa, joka on minulle läheisin,

and where do you try to spend most of your time?"

jossa koetan viettää mahdollisimman paljon ajastani.

then I'm Japanese,

Silloin olen japanilainen,

because I've been living as much as I can

koska olen asunut Japanissa mahdollisimman paljon

for the last 25 years in Japan.

viimeisten 25 vuoden aikana.

Except, all of those years I've been there on a tourist visa,

Paitsi että kaikki nuo vuodet olen ollut siellä turistiviisumilla,

and I'm fairly sure not many Japanese

ja melko varmasti moni japanilainen

would want to consider me one of them.

ei koe minun kuuluvan heikäläisiin.

And I say all this just to stress

Kerron tämän kaiken korostaakseni sitä,

how very old-fashioned and straightforward

kuinka vanhanaikainen ja perinteinen

my background is,

minun taustani on.

because when I go to Hong Kong or Sydney or Vancouver,

Hong Kongissa, Sydneyssä tai Vancouverissa

most of the kids I meet

tapaamistani nuorista useimmat

are much more international and multi-cultured than I am.

ovat paljon minua kansainvälisempiä ja monikulttuurisempia.

And they have one home associated with their parents,

Heillä on yksi koti vanhempiensa luona,

but another associated with their partners,

toinen kumppaneidensa kanssa.

a third connected maybe with the place where they happen to be,

Kolmas koti siellä, missä sattuvat olemaan,

a fourth connected with the place they dream of being,

ja neljäs siellä, missä toivoisivat olevansa,

and many more besides.

ja monia muita lisäksi.

And their whole life will be spent taking pieces

He tulevat viettämään koko elämänsä keräämällä osia

of many different places and putting them together

monista eri paikoista ja kokoamalla niistä

into a stained glass whole.

ihanan lasimaalauksen.

Home for them is really a work in progress.

Koti on heille kuin keskeneräinen projekti,

It's like a project on which they're constantly adding

johon he lisäävät jatkuvasti uusia

upgrades and improvements and corrections.

parannuksia ja korjauksia.

And for more and more of us,

Yhä useammalle meistä

home has really less to do with a piece of soil

koti on yhä vähemmän osa maapalasta

than, you could say, with a piece of soul.

kuin -- sanoisinko -- osa sieluamme.

If somebody suddenly asks me, "Where's your home?"

Jos minulta kysytään, missä kotini on,

I think about my sweetheart or my closest friends

ajattelen rakastettuani tai läheisiä ystäviäni

or the songs that travel with me wherever I happen to be.

tai niitä lauluja, jotka kulkevat mukanani kaikkialle.

And I'd always felt this way,

Olen tuntenut näin aina,

but it really came home to me, as it were,

mutta tajusin asian

some years ago when I was climbing up the stairs

joitakin vuosia sitten, kun olin kiipeämässä portaita

in my parents' house in California,

vanhempieni talossa Kaliforniassa,

and I looked through the living room windows

ja näin olohuoneen ikkunasta,

and I saw that we were encircled by 70-foot flames,

että meitä ympäröivät 20-metriset liekit.

one of those wildfires that regularly tear through

Kyseessä oli yksi monista kuloista, jotka säännöllisesti

the hills of California and many other such places.

riehuvat Kalifornian kukkuloilla ja muuallakin.

And three hours later, that fire had reduced

Kolme tuntia myöhemmin tuli oli tuhonnut

my home and every last thing in it

kotini ja jokaisen asian siinä

except for me to ash.

tuhkaksi, paitsi minut.

And when I woke up the next morning,

Kun heräsin seuraavana aamuna,

I was sleeping on a friend's floor,

nukuttuani ystäväni luona,

the only thing I had in the world was a toothbrush

ainut omistamani asia oli hammasharja,

I had just bought from an all-night supermarket.

jonka olin ostanut lähikaupasta.

Of course, if anybody asked me then,

Jos minulta olisi tuolloin kysytty,

"Where is your home?"

missä kotini on,

I literally couldn't point to any physical construction.

en olisi voinut kirjaimellisesti osoittaa tiettyyn rakennukseen.

My home would have to be whatever I carried around inside me.

Kotini täytyi olla jotakin, jota kannoin sisälläni.

And in so many ways, I think this is a terrific liberation.

Monella tapaa tämä tuntui hyvin vapauttavalta.

Because when my grandparents were born,

Kun isovanhempani syntyivät,

they pretty much had their sense of home,

heidän käsityksensä kodista,

their sense of community, even their sense of enmity,

yhteisöstä, jopa vihollisista,

assigned to them at birth,

oli määrätty heille syntymässä,

and didn't have much chance of stepping outside of that.

eikä heillä ollut juuri mahdollisuutta sitä muuttaa.

And nowadays, at least some of us can choose our sense of home,

Tänä päivänä ainakin osa meistä voi valita oman määrittelyn kodille,

create our sense of community,

luoda yhteisön merkityksen,

fashion our sense of self, and in so doing

muotoilla käsityksen itsestään ja niin tehdessään

maybe step a little beyond

ehkä etääntyä vähän siitä

some of the black and white divisions

isovanhempiemme ajan

of our grandparents' age.

mustavalkoisuudesta.

No coincidence that the president

Ei ole sattumaa, että merkittävimmän maan

of the strongest nation on Earth is half-Kenyan,

presidentti on puoliksi kenialainen,

partly raised in Indonesia,

osittain kasvatettu Indonesiassa,

has a Chinese-Canadian brother-in-law.

ja jolla on kiinalaiskanadalainen lanko.

The number of people living in countries not their own

Muualla kuin omassa maassaan elävien ihmisten määrä

now comes to 220 million,

lähentelee 220 miljoonaa.

and that's an almost unimaginable number,

Tämä luku on käsittämätön,

but it means that if you took the whole population of Canada

mutta jos lasketaan yhteen koko Kanadan väkimäärä

and the whole population of Australia

ja koko Australian väestö

and then the whole population of Australia again

ja sitten taas Australian väestö

and the whole population of Canada again

ja vielä kerran koko Kanadan väkimäärä

and doubled that number,

ja tuplataan saatu luku,

you would still have fewer people than belong

se on silti pienempi kuin

to this great floating tribe.

tämän vaeltavan joukon määrä.

And the number of us who live outside

Perinteisten kansallisvaltioiden

the old nation-state categories is increasing so quickly,

ulkopuolella asuvien määrä nousee hyvin nopeasti,

by 64 million just in the last 12 years,

64 miljoonalla vain viimeisten 12 vuoden aikana.

that soon there will be more of us than there are Americans.

Pian meitä on enemmän kuin amerikkalaisia.

Already, we represent the fifth-largest nation on Earth.

Me edustamme viidenneksi suurinta valtiota maapallolla.

And in fact, in Canada's largest city, Toronto,

Itse asiassa Kanadan suurimmassa kaupungissa, Torontossa,

the average resident today is what used to be called

keskimääräinen asukas on tänä päivänä ulkomaalainen,

a foreigner, somebody born in a very different country.

joku, joka on syntynyt toisessa maassa.

And I've always felt that the beauty of being surrounded by the foreign

Vieraan ympäristön hienous on mielestäni se, että se

is that it slaps you awake.

pakottaa valppaaksi.

You can't take anything for granted.

Ei voi olettaa mitään.

Travel, for me, is a little bit like being in love,

Matkustaminen on minusta vähän kuin olla rakastunut,

because suddenly all your senses are at the setting marked "on."

koska yhtäkkiä kaikki aistit ovat valppaina.

Suddenly you're alert to the secret patterns of the world.

Yhtäkkiä on vastaanottavainen maailman eri muodoille.

The real voyage of discovery, as Marcel Proust famously said,

Todellinen löytöretki, kuten Marcel Proust erinomaisesti sanoi,

consists not in seeing new sights,

ei koostu uusista nähtävyyksistä

but in looking with new eyes.

vaan näkemisestä uudella tavalla.

And of course, once you have new eyes,

Kun katsoo asioita uudella tavalla,

even the old sights, even your home

vanhatkin asiat, jopa koti,

become something different.

muuttuvat toisenlaisiksi.

Many of the people living in countries not their own

Monet muualla kuin omassa maassaan elävät ihmiset

are refugees who never wanted to leave home

ovat pakolaisia, jotka eivät olisi halunneet jättää kotiaan

and ache to go back home.

ja palavat halusta palata takaisin kotiinsa.

But for the fortunate among us,

Mutta meille onnekkaille

I think the age of movement brings exhilarating new possibilities.

mahdollisuus liikkumiseen tarjoaa ilahduttavia uusia mahdollisuuksia.

Certainly when I'm traveling,

Kun matkustan

especially to the major cities of the world,

erityisesti suuriin kaupunkeihin,

the typical person I meet today

tyypillinen kohtaamani ihminen on

will be, let's say, a half-Korean, half-German young woman

vaikkapa korealais-saksalainen nuori nainen,

living in Paris.

joka asuu Pariisissa.

And as soon as she meets a half-Thai,

Ja kun hän tapaa puoliksi thaimaalaisen

half-Canadian young guy from Edinburgh,

puoliksi kanadalaisen nuoren miehen Edinburghista,

she recognizes him as kin.

hän tunnistaa tämän kaltaisekseen.

She realizes that she probably has much more in common with him

Hän huomaa, että heillä on keskenään paljon enemmän yhteistä kuin

than with anybody entirely of Korea or entirely of Germany.

hänellä on kenenkään kokonaan korealaisen tai kokonaan saksalaisen kanssa.

So they become friends. They fall in love.

Heistä tulee ystäviä. He rakastuvat.

They move to New York City.

He muuttavat New Yorkiin.

(Laughter)

(Naurua)

Or Edinburgh.

Tai Edinburghiin.

And the little girl who arises out of their union

Ja pieni tyttö, joka tästä liitosta syntyy,

will of course be not Korean or German

ei ole tietystikään korealainen tai saksalainen

or French or Thai or Scotch or Canadian

tai ranskalainen tai thaimaalainen tai skotti tai kanadalainen

or even American, but a wonderful

tai edes amerikkalainen, vaan ihana

and constantly evolving mix of all those places.

ja jatkuvasti muuttuva yhdistelmä noista kaikista paikoista.

And potentially, everything about the way

Ja mahdollisesti se tapa, jolla

that young woman dreams about the world,

tuo nuori nainen unelmoi maailmasta,

writes about the world, thinks about the world,

kirjoittaa siitä tai ajattelee sitä,

could be something different,

on erilainen,

because it comes out of this almost unprecedented

koska se on syntynyt tällaisesta kulttuurien

blend of cultures.

ennennäkemättömästä yhdistelmästä.

Where you come from now is much less important

Tänä päivänä se, mistä on kotoisin, on vähemmän tärkeää

than where you're going.

kuin se mihin on menossa.

More and more of us are rooted in the future

Yhä useampi meistä on kiinnittynyt tulevaisuuteen

or the present tense as much as in the past.

tai nykyisyyteen vähintään yhtä paljon kuin menneeseen.

And home, we know, is not just the place

Kuten tiedämme, koti ei ole vain paikka,

where you happen to be born.

jossa olemme sattuneet syntymään.

It's the place where you become yourself.

Se on myös paikka, jossa sinä tulet sinuksi.

And yet,

Kuitenkin,

there is one great problem with movement,

liikkumisessa on yksi suuri ongelma.

and that is that it's really hard to get your bearings

On hyvin vaikea löytää merkitystä

when you're in midair.

kun on liikkeessä.

Some years ago, I noticed that I had accumulated

Joitakin vuosia sitten olin onnistunut keräämään

one million miles on United Airlines alone.

yli miljoona lentomailia yksistään United Airlinesilla.

You all know that crazy system,

Te kaikki tunnette tuon hullun järjestelmän:

six days in hell, you get the seventh day free.

kuusi päivää helvetissä ja seitsemäs on ilmainen.

(Laughter)

(Naurua)

And I began to think that really,

Aloin miettiä, että liikkuminen on

movement was only as good as the sense of stillness

vain niin hyvä kuin hiljaisuuden kokemus,

that you could bring to it to put it into perspective.

jonka siihen voi yhdistää, laittaakseen asiat perspektiiviin.

And eight months after my house burned down,

Kahdeksan kuukautta taloni palamisen jälkeen

I ran into a friend who taught at a local high school,

törmäsin ystävään, joka toimi opettajana.

and he said, "I've got the perfect place for you."

Hän sanoi, että hänellä olisi minulle täydellinen paikka.

"Really?" I said. I'm always a bit skeptical

"Niinkö?" sanoin. Olen aina vähän epäileväinen,

when people say things like that.

kun joku sanoo tuollaista.

"No, honestly," he went on,

"Ihan totta" hän jatkoi,

"it's only three hours away by car,

"Se on vain kolmen tunnin ajomatkan päässä

and it's not very expensive,

eikä se ole kovin kallis,

and it's probably not like anywhere you've stayed before."

ja se on varmasti erilainen kuin mikään paikka, jossa olet aiemmin ollut."

"Hmm." I was beginning to get slightly intrigued. "What is it?"

Hmm. Kiinnostukseni heräsi ja kysyin mistä paikasta oli kyse.

"Well —" Here my friend hemmed and hawed —

"Tuota --" Ystäväni kiemurteli --

"Well, actually it's a Catholic hermitage."

"Se on oikeastaan katolinen luostari."

This was the wrong answer.

Tämä oli väärä vastaus.

I had spent 15 years in Anglican schools,

Olin viettänyt 15 vuotta anglikaanikouluissa,

so I had had enough hymnals and crosses to last me a lifetime.

joten olin saanut tarpeekseni virsistä ja risteistä eliniäkseni.

Several lifetimes, actually.

Oikeastaan moneksi eliniäksi.

But my friend assured me that he wasn't Catholic,

Ystäväni vakuutteli kuitenkin, ettei hän ollut katolinen,

nor were most of his students,

eivätkä useimmat hänen oppilaistakaan,

but he took his classes there every spring.

mutta hän vei luokkansa sinne joka kevät.

And as he had it, even the most restless, distractible,

Jopa levottomimman, huonosti keskittyvimmän,

testosterone-addled 15-year-old Californian boy

testosteronin kyllästämän 15-vuotiaan kalifornialaispojan

only had to spend three days in silence

täytyi viettää vain kolme päivää hiljaisuudessa

and something in him cooled down and cleared out.

ja jotakin hänessä rauhoittui ja avautui.

He found himself.

Hän löysi itsensä.

And I thought, "Anything that works for a 15-year-old boy

Ajattelin, että jos se kerran toimii 15-vuotiaalla pojalla,

ought to work for me."

niin se toimii varmaan minullakin.

So I got in my car, and I drove three hours north

Niin hyppäsin autooni ja ajoin kolme tuntia pohjoiseen

along the coast,

pitkin rannikkoa,

and the roads grew emptier and narrower,

ja tiet muuttuivat autiommiksi ja kapeammiksi,

and then I turned onto an even narrower path,

ja käännyin vielä kapeammalle polulle,

barely paved, that snaked for two miles

jota ei ollut päällystetty ja joka kiemurteli kolmisen kilometriä

up to the top of a mountain.

vuoren huipulle.

And when I got out of my car,

Kun poistuin autosta,

the air was pulsing.

tunsin ilman värisevän.

The whole place was absolutely silent,

Koko paikka oli täydellisen hiljainen,

but the silence wasn't an absence of noise.

mutta se hiljaisuus ei ollut melun puuttumista.

It was really a presence of a kind of energy or quickening.

Se oli energian tai elpymisen läsnäoloa.

And at my feet was the great, still blue plate

Ja jalkojeni juuressa oli valtava, tyyni sininen

of the Pacific Ocean.

Tyyni valtameri.

All around me were 800 acres of wild dry brush.

Ympärilläni oli kolme neliökilometriä villiä kuivaa risukkoa.

And I went down to the room in which I was to be sleeping.

Menin huoneeseen, jossa tulisin nukkumaan.

Small but eminently comfortable,

Se oli pieni mutta ilmeisen mukava.

it had a bed and a rocking chair

Siinä oli sänky ja keinutuoli

and a long desk and even longer picture windows

ja pitkä pöytä ja vielä pidempi maisemaikkuna,

looking out on a small, private, walled garden,

joka avautui pieneen, yksityiseen, aidattuun puutarhaan,

and then 1,200 feet of golden pampas grass

ja sitten 400 metriä kultaista pampasruohoa

running down to the sea.

meren rantaan asti.

And I sat down, and I began to write,

Istuin alas ja aloin kirjoittaa.

and write, and write,

Kirjoitin ja kirjoitin,

even though I'd gone there really to get away from my desk.

vaikka olin mennyt sinne oikeastaan päästäkseni pois pöytäni äärestä.

And by the time I got up, four hours had passed.

Neljä tuntia oli kulunut kun vihdoin lopetin.

Night had fallen,

Oli tullut yö.

and I went out under this great overturned saltshaker of stars,

Menin ulos sen käsittämättömän tähtitaivaan alle,

and I could see the tail lights of cars

ja näin kuinka autojen perävalot

disappearing around the headlands 12 miles to the south.

katosivat niemen kärjessä 20 kilometrin päässä etelässä.

And it really seemed like my concerns of the previous day

Edellisen päivän huolet tuntuivat

vanishing.

katoavan.

And the next day, when I woke up

Seuraavana päivänä herätessäni

in the absence of telephones and TVs and laptops,

ilman puhelimia, televisiota ja läppäreitä,

the days seemed to stretch for a thousand hours.

päivät tuntuivat venyvän tuhansiksi tunneiksi.

It was really all the freedom I know when I'm traveling,

Tunsin sen vapauden, jonka tunnen matkustaessani,

but it also profoundly felt like coming home.

mutta se tuntui myös syvästi kotiinpaluulta.

And I'm not a religious person,

En ole uskonnollinen ihminen,

so I didn't go to the services.

enkä osallistunut jumalanpalveluksiin.

I didn't consult the monks for guidance.

En hakeutunut munkkien ohjaukseen.

I just took walks along the monastery road

Tein vain pitkiä kävelyjä pitkin luostarin tietä

and sent postcards to loved ones.

ja lähetin postikortteja rakkaimmilleni.

I looked at the clouds,

Katselin pilviä

and I did what is hardest of all for me to do usually,

ja tein sen, mikä minusta on yleensä vaikeinta,

which is nothing at all.

eli olin tekemättä mitään.

And I started to go back to this place,

Aloin käydä tuossa paikassa,

and I noticed that I was doing my most important work there

ja huomasin tekeväni tärkeimmät työni siellä

invisibly just by sitting still,

näkymättömästi vain istumalla hiljaa

and certainly coming to my most critical decisions

ja tekemällä kriittisimmät päätökseni

the way I never could when I was racing

tavalla, joka ei ollut minulle mahdollinen

from the last email to the next appointment.

kiirehtiessäni sähköpostista seuraavaan tapaamiseen.

And I began to think that something in me

Aloin huomata, että jokin minussa

had really been crying out for stillness,

oli kaivannut kipeästi hiljaisuutta.

but of course I couldn't hear it

En ollut huomannut sitä,

koska juoksin paikasta toiseen.

because I was running around so much.

I was like some crazy guy who puts on a blindfold

Olin kuin hullu, joka sitoo silmänsä,

and then complains that he can't see a thing.

ja valittaa sitten, ettei näe mitään.

And I thought back to that wonderful phrase

Mietin sitä ihanaa sanontaa,

I had learned as a boy from Seneca,

jonka olin oppinut poikana Senecalta.

in which he says, "That man is poor

Hän sanoo, että "Köyhä ei ole se,

not who has little but who hankers after more."

jolla on vähän, vaan se, joka toivoo enemmän."

And, of course, I'm not suggesting

Enkä tietysti ehdota,

that anybody here go into a monastery.

että kenenkään pitäisi mennä luostariin.

That's not the point.

Se ei ole tarkoitukseni.

But I do think it's only by stopping movement

Mutta uskon, että vain pysäyttämällä liikkeen,

that you can see where to go.

voi nähdä, minne on menossa.

And it's only by stepping out of your life and the world

Vain saamalla etäisyyttä omaan elämäänsä ja maailmaan

that you can see what you most deeply care about

voi nähdä, mikä on kaikkein tärkeintä,

and find a home.

ja löytää kodin.

And I've noticed so many people now

Olen huomannut, että moni tekee

take conscious measures to sit quietly for 30 minutes

tietoisen päätöksen istuakseen hiljaa 30 minuuttia

every morning just collecting themselves

joka aamu vain ollakseen itsekseen

in one corner of the room without their devices,

ilman välineitään,

or go running every evening,

tai menee juoksemaan joka ilta,

or leave their cell phones behind

tai luopuu kännykästään

when they go to have a long conversation with a friend.

keskustellessaan ystävän kanssa.

Movement is a fantastic privilege,

Liikkuminen on upea etuoikeus

and it allows us to do so much that our grandparents

ja mahdollistaa meille paljon sellaista, josta isovanhempamme

could never have dreamed of doing.

eivät osanneet unelmoida.

But movement, ultimately,

Mutta liikkumisella on lopultakin

only has a meaning if you have a home to go back to.

merkitystä vain, jos on koti, johon palata.

And home, in the end, is of course

Ja koti ei ole

not just the place where you sleep.

vain paikka, jossa nukut.

It's the place where you stand.

Se on paikka, jossa olet.

Thank you.

Kiitos.

(Applause)

(Suosionosoituksia)