How memories form and how we lose them - Catharine Young

Kuinka muistot muodostuvat ja kuinka menetämme ne - Catharine Young

Kääntäjä: Ulla Kemi Oikolukija: Anita Parttimaa

Think back to a really vivid memory.

Ajattele jotain eläväistä muistoa.

Got it?

Valmis?

Okay, now try to remember what you had for lunch three weeks ago.

Hienoa, koeta nyt muistaa mitä söit lounaaksi kolme viikkoa sitten.

That second memory probably isn't as strong,

Tämä toinen muisto ei varmaankaan ole yhtä vahva,

but why not?

mutta miksi ei?

Why do we remember some things, and not others?

Miksi muistamme joitain asioita, muttemme toisia?

And why do memories eventually fade?

Ja miksi muistot lopulta haalistuvat?

Let's look at how memories form in the first place.

Katsotaanpa miten muistot muodostuvat.

When you experience something, like dialing a phone number,

Kokiessasi jotain, kuten valitessasi puhelinnumeron,

the experience is converted into a pulse of electrical energy

tämä kokemus muuttuu sähköimpulssiksi,

that zips along a network of neurons.

joka matkaa hermostossa.

Information first lands in short term memory,

Tieto päätyy ensin lyhtyaikaiseen muistiin,

where it's available from anywhere from a few seconds

missä se on käytettävissä muutamasta sekunnista

to a couple of minutes.

pariin minuuttiin.

It's then transferred to long-term memory through areas such as the hippocampus,

Tämän jälkeen se siirtyy pitkäaikaismuistiin hippokampuksen kautta

and finally to several storage regions across the brain.

ja päätyy lopulta yhteen monista aivojen varastoalueista.

Neurons throughout the brain communicate at dedicated sites

Hermosolut ympäri aivoja kommunikoivat tietyillä alueilla,

called synapses

joita kutsutaan synapseiksi,

using specialized neurotransmitters.

käyttäen tähän erikoistuneita välittäjäaineita.

If two neurons communicate repeatedly, a remarkable thing happens:

Kahden hermosolun kommunikoidessa toistuvasti, jotain merkittävää tapahtuu:

the efficiency of communication between them increases.

kommunikoinnin tehokkuus niiden välillä paranee.

This process, called long term potentiation,

Tätä toiminnan pitkäaikaisen tehostumisen prosessia

is considered to be a mechanism by which memories are stored long-term,

pidetään mekanismina, millä aivot tallentavat muistot pitkäaikaismuistiin.

but how do some memories get lost?

Mutta miten jotkut muistot katoavat?

Age is one factor.

Ikä on yksi tekijä.

As we get older, synapses begin to falter and weaken,

Vanhetessamme synapsit alkavat kangerrella ja heiketä,

affecting how easily we can retrieve memories.

vaikuttaen siihen, kuinka helposti palautamme muistoja mieleemme.

Scientists have several theories about what's behind this deterioration,

Tieteteilijöillä on useita teoriota siitä, mikä on rappeutumisen aiheuttaja,

from actual brain shrinkage,

aivojen kutistumisesta

the hippocampus loses 5% of its neurons every decade

hippokampuksen 5 %:n neuronikatoon joka vuosikymmentä kohti,

for a total loss of 20% by the time you're 80 years old

mikä on yhteensä 20% täyttäessäsi 80 vuotta,

to the drop in the production of neurotransmitters,

hermoston välittäjäaineiden tuotannon laskuun,

like acetylcholine, which is vital to learning and memory.

näihin kuuluu asetyylikoliini, joka on elintärkeä oppimiselle ja muistille.

These changes seem to affect how people retrieve stored information.

Nämä muutokset näyttävät vaikuttavan siihen kuinka haemme varastoituja muistoja.

Age also affects our memory-making abilities.

Ikä vaikuttaa myös kykyymme muodostaa muistoja.

Memories are encoded most strongly when we're paying attention,

Muistot säilyvät vahvimmin, kun keskitymme,

when we're deeply engaged, and when information is meaningful to us.

kun sitoudumme aiheeseen, tai kun tieto on meille merkityksellistä.

Mental and physical health problems, which tend to increase as we age,

Henkiset ja fyysiset ongelmat, joilla on taipumus lisääntyä iän mukana,

interfere with our ability to pay attention,

häiritsevät kykyämme keskittyä,

and thus act as memory thieves.

ja näin ollen toimivat muistivarkaina.

Another leading cause of memory problems is chronic stress.

Toinen suuri syyllinen muistiongelmiin on krooninen stressi.

When we're constantly overloaded with work and personal responsibilites,

Olessamme jatkuvasti töiden ja henkilökohtaisten vastuiden kuormittamia,

our bodies are on hyperalert.

kehomme on ylivalpas.

This response has evolved from the physiological mechanism

Tämä fyysinen mekanismi on kehittynyt

designed to make sure we can survive in a crisis.

pitämään huolen siitä, että selviydymme kriisitilanteista.

Stress chemicals help mobilize energy and increase alertness.

Stressikemikaalit auttavat energian liikkeelle saannissa ja valppaudessa.

However, with chronic stress our bodies become flooded with these chemicals,

Kroonisen stressin tilassa kehomme on jatkuvassa kemikaalitulvassa,

resulting in a loss of brain cells and an inability to form new ones,

aiheuttaen aivosolujen menetystä ja kykenemättömyyttä luoda uusia.

which affects our ability to retain new information.

Tämä vaikuttaa kykyymme säilyttää uutta tietoa.

Depression is another culprit.

Yksi syyllisistä on masennus.

People who are depressed are 40% more likely to develop memory problems.

Masentuneilla henkilöillä on 40% suurempi todennäköisyys kehittää muistiongelmia.

Low levels of serotonin,

Matala serotoniini taso,

a neurotransmitter connected to arousal,

kiihottumiseen liitetty välittäjäaine,

may make depressed individuals less attentive to new information.

voi vaikuttaa siihen, että masentunut henkilö ei keskity uuteen tietoon.

Dwelling on sad events in the past, another symptom of depression,

Vanhojen surullisten asioiden vatvominen, toinen masennuksen merkki,

makes it difficult to pay attention to the present,

vaikeuttaa kykyä keskittyä nykyisyyteen,

affecting the ability to store short-term memories.

ja vaikuttaa kykyyn tallentaa lyhytkestoiseen muistiin.

Isolation, which is tied to depression, is another memory thief.

Myöskin masennukseen liittyvä eristyneisyys on yksi muistivarkaista.

A study by the Harvard School of Public Health

Harvard School of Public Heathin tutkimus

found that older people with high levels of social integration

osoitti, että iäkkäillä, sosiaalisesti aktiivisilla ihmisillä,

had a slower rate of memory decline over a six-year period.

oli vähemmän muistiongelmia kuuden vuoden seurantajakson aikana.

The exact reason remains unclear,

Tarkka syy on edelleen epäselvä,

but experts suspect that

mutta asiantuntijat epäilevät

social interaction gives our brain a mental workout.

sosiaalisen kanssakäymisen toimivan aivojumppana.

Just like muscle strength,

Aivan kuin lihaskuntokin,

we have to use our brain or risk losing it.

meidän tulee käyttää aivojamme tai olemme vaarassa menettää ne.

But don't despair.

Älä vaivu epätoivoon.

There are several steps you can take

On monia askeleita, joita voit ottaa

to aid your brain in preserving your memories.

avustaaksesi aivojasi muistojesi säilömisessä.

Make sure you keep physically active.

Pysy fyysisesti aktiivisena.

Increased blood flow to the brain is helpful.

Lisääntynyt verenkierto aivoissa auttaa.

And eat well.

Syö hyvin.

Your brain needs all the right nutrients to keep functioning correctly.

Aivosi tarvitsevat hyviä ravintoaineita voidakseen toimia kunnolla.

And finally, give your brain a workout.

Lopuksi, aivojumppaa.

Exposing your brain to challenges, like learning a new language,

Anna aivoillesi haasteita, kuten uuden kielen oppiminen.

is one of the best defenses for keeping your memories intact.

Se on yksi parhaista tavoista pitää muistosi tallessa.