Do we see reality as it is? | Donald Hoffman | TED

Kääntäjä: Sami Niskanen Oikolukija: Anita Parttimaa

I love a great mystery,

Rakastan hyviä arvoituksia,

and I'm fascinated by the greatest unsolved mystery in science,

ja erityisesti minua kiinnostaa tieteen suurin ratkaisematon arvoitus,

perhaps because it's personal.

kenties, koska se on henkilökohtainen.

It's about who we are,

Kyse on siitä, keitä me olemme,

and I can't help but be curious.

enkä voi olla kiinnostumatta siitä.

The mystery is this:

Arvoitus on tämä:

What is the relationship between your brain

Millainen suhde vallitsee aivojen

and your conscious experiences,

ja tietoisuuden välillä,

such as your experience of the taste of chocolate

kun esimerkiksi maistamme suklaan

or the feeling of velvet?

tai tunnemme sametin ihollamme?

Now, this mystery is not new.

Tämä arvoitus ei ole uusi.

In 1868, Thomas Huxley wrote,

Vuonna 1868 Thomas Huxley kirjoitti:

"How it is that anything so remarkable as a state of consciousness comes about

"Se, että jotain niin suurenmoista kuin tietoinen kokemus

as the result of irritating nervous tissue

syntyy hermokudoksen ärsytyksestä,

is just as unaccountable

on yhtä käsittämätöntä

as the appearance of the genie when Aladdin rubbed his lamp."

kuin lampun hengen ilmaantuminen, kun Aladdin hieroi lamppua."

Now, Huxley knew that brain activity

Huxley tiesi, että aivotoiminta

and conscious experiences are correlated,

ja tietoinen kokemus korreloivat,

but he didn't know why.

mutta hän ei tiennyt miksi.

To the science of his day, it was a mystery.

Niihin aikoihin se oli tieteelle arvoitus.

In the years since Huxley,

Huxleyn jälkeisinä vuosina

science has learned a lot about brain activity,

tiede on oppinut paljon aivotoiminnasta,

but the relationship between brain activity

mutta suhde aivotoiminnan

and conscious experiences is still a mystery.

ja tietoisen kokemuksen välillä on edelleen arvoitus.

Why? Why have we made so little progress?

Miksi? Miksi olemme edenneet niin vähän?

Well, some experts think that we can't solve this problem

No, jotkut asiantuntijat ajattelevat, ettemme kykene ratkaisemaan tätä ongelmaa,

because we lack the necessary concepts and intelligence.

koska meiltä puuttuvat tarvittavat käsitteet ja älykkyys.

We don't expect monkeys to solve problems in quantum mechanics,

Emme oleta apinoiden ratkaisevan kvanttimekaniikan ongelmia,

and as it happens, we can't expect our species to solve this problem either.

emmekä myöskään voi olettaa oman lajimme ratkaisevan tätä ongelmaa.

Well, I disagree. I'm more optimistic.

Minä olen eri mieltä. Olen myönteisempi.

I think we've simply made a false assumption.

Mielestäni olemme vain tehneet vääränlaisen olettamuksen.

Once we fix it, we just might solve this problem.

Kun korjaamme sen, saatamme kuin saatammekin ratkaista ongelman.

Today, I'd like tell you what that assumption is,

Tänään kerron teille tästä olettamuksesta,

why it's false, and how to fix it.

miksi se on väärä, ja kuinka korjata se.

Let's begin with a question:

Aloitetaan kysymyksellä:

Do we see reality as it is?

Näemmekö todellisuuden sellaisenaan?

I open my eyes

Avaan silmäni

and I have an experience that I describe as a red tomato a meter away.

ja koen jotain, jota kuvailisin punaiseksi tomaatiksi metrin päässä.

As a result, I come to believe that in reality,

Sen seurauksena alan uskoa, että todellisuudessa

there's a red tomato a meter away.

on punainen tomaatti metrin päässä.

I then close my eyes, and my experience changes to a gray field,

Sitten suljen silmäni, ja kokemukseni muuttuu harmaaksi alueeksi,

but is it still the case that in reality, there's a red tomato a meter away?

mutta onko vielä niin, että punainen tomaatti pysyy metrin päässä?

I think so, but could I be wrong?

Luulen niin, mutta voinko olla väärässä?

Could I be misinterpreting the nature of my perceptions?

Tulkitsenko väärin havaintojeni luonnetta?

We have misinterpreted our perceptions before.

Olemme tulkinneet niitä väärin aiemminkin.

We used to think the Earth is flat, because it looks that way.

Luulimme maapalloa litteäksi, koska se näytti sellaiselta.

Pythagorus discovered that we were wrong.

Pythagoras huomasi, että olimme väärässä.

Then we thought that the Earth is the unmoving center of the Universe,

Sitten luulimme, että maapallo on maailmankaikkeuden liikkumaton keskipiste,

again because it looks that way.

edelleen siksi, että se näytti siltä.

Copernicus and Galileo discovered, again, that we were wrong.

Kopernikus ja Galileo huomasivat, että olimme taas väärässä.

Galileo then wondered if we might be misinterpreting our experiences

Galileo pohti, saatammeko tulkita kokemuksiamme väärin

in other ways.

muullakin tapaa.

He wrote: "I think that tastes, odors, colors, and so on

Hän kirjoitti: "Otaksun, että maut, hajut, värit ja sen sellaiset

reside in consciousness.

ovat tietoisuudessa.

Hence if the living creature were removed, all these qualities would be annihilated."

Siispä jos elollinen olento poistetaan, nämä ominaisuudet tuhoutuvat."

Now, that's a stunning claim.

Siinäpä ällistyttävä väite.

Could Galileo be right?

Saattoiko Galileo olla oikeassa?

Could we really be misinterpreting our experiences that badly?

Voimmeko tulkita kokemamme niin perusteellisen väärin?

What does modern science have to say about this?

Mitä nykytieteellä on tästä sanottavanaan?

Well, neuroscientists tell us that about a third of the brain's cortex

No, neurotieteilijöiden mukaan noin kolmannes aivokuoresta

is engaged in vision.

käsittelee näköaistimuksia.

When you simply open your eyes and look about this room,

Kun avaat silmäsi ja katselet ympärillesi täällä,

billions of neurons and trillions of synapses are engaged.

aktivoituu miljardeittain ja biljoonittain neuroneja ja synapseja kytkeytyy.

Now, this is a bit surprising,

Tämä on hieman yllättävää,

because to the extent that we think about vision at all,

sillä kun ajattelemme näköä,

we think of it as like a camera.

miellämme sen kameran tapaiseksi.

It just takes a picture of objective reality as it is.

Se vain ottaa kuvan todellisuudesta sellaisenaan.

Now, there is a part of vision that's like a camera:

Mutta näköön liittyy osa, joka on kuin kamera:

the eye has a lens that focuses an image on the back of the eye

silmässä on linssi, joka kohdistaa kuvan silmän takaosaan,

where there are 130 million photoreceptors,

jossa on 130 miljoonaa fotoreseptoria,

so the eye is like a 130-megapixel camera.

joten silmä on vähän kuin 130-megapixelin kamera.

But that doesn't explain the billions of neurons

Mutta se ei selitä miljardeja neuroneja

and trillions of synapses that are engaged in vision.

ja biljoonia synapseja, jotka prosessoivat näköaistimuksia.

What are these neurons up to?

Mitä nämä neuronit oikein tekevät?

Well, neuroscientists tell us that they are creating, in real time,

Neurotieteilijöiden mukaan ne luovat reaaliaikaisesti

all the shapes, objects, colors, and motions that we see.

kaikki näkemämme muodot, kohteet, värit ja liikkeen.

It feels like we're just taking a snapshot of this room the way it is,

Ikään kuin ottaisimme valokuvan tästä huoneesta sellaisenaan,

but in fact, we're constructing everything that we see.

mutta tosiasiassa me luomme kaiken sen, minkä me näemme.

We don't construct the whole world at once.

Emme luo koko maailmaa kerralla.

We construct what we need in the moment.

Luomme sen, mitä kulloinkin tarvitaan.

Now, there are many demonstrations that are quite compelling

On monia hyviä tapoja havainnollistaa,

that we construct what we see.

että luomme näkemämme.

I'll just show you two.

Näytän kaksi havaintoesitystä.

In this example, you see some red discs with bits cut out of them,

Tässä on punaisia ympyröitä, joista on leikattu palasia,

but if I just rotate the disks a little bit,

mutta jos pyöräytän niitä hieman,

suddenly, you see a 3D cube pop out of the screen.

yhtäkkiä näytölle ilmestyykin kolmiulotteinen kuutio.

Now, the screen of course is flat,

Näyttö on tietenkin litteä,

so the three-dimensional cube that you're experiencing

joten kolmiulotteisen kuution, jonka havaitsette nyt,

must be your construction.

täytyy olla omaa luomustanne.

In this next example,

Seuraavassa esimerkissä

you see glowing blue bars with pretty sharp edges

näette selkeästi erottuvia sinisiä palkkeja,

moving across a field of dots.

jotka liikkuvat pisteiden yli.

In fact, no dots move.

Itse asiassa mikään piste ei liiku.

All I'm doing from frame to frame is changing the colors of dots

Minä ainoastaan vaihtelen pisteiden väriä,

from blue to black or black to blue.

sinisestä mustaan ja toisinpäin.

But when I do this quickly,

Mutta kun teen tämän nopeasti,

your visual system creates the glowing blue bars

näköjärjestelmä luo siniset palkit,

with the sharp edges and the motion.

jotka erottuvat selkeästi ja liikkuvat.

There are many more examples, but these are just two

On muitakin esimerkkejä, mutta tässä kaksi esimerkkiä

that you construct what you see.

siitä, että luot näkemäsi.

But neuroscientists go further.

Mutta neurotieteilijät menevät pidemmälle.

They say that we reconstruct reality.

He väittävät, että uudelleenluomme todellisuuden.

So, when I have an experience that I describe as a red tomato,

Toisin sanoen kun koen asian, jota kuvailisin punaiseksi tomaatiksi,

that experience is actually an accurate reconstruction

tuo aistimus on itse asiassa tarkka uudelleenluomus

of the properties of a real red tomato

oikean punaisen tomaatin ominaisuuksista,

that would exist even if I weren't looking.

tomaatin, joka on olemassa, vaikken katsoisi siihen.

Now, why would neuroscientists say that we don't just construct,

Mutta miksi neurotieteilijät sanovat, ettemme ainoastaan luo

we reconstruct?

vaan uudelleenluomme?

Well, the standard argument given

No, yleisin argumentti

is usually an evolutionary one.

liittyy useimmiten evoluutioon.

Those of our ancestors who saw more accurately

Niillä esi-isillämme, joilla oli tarkempi näkö,

had a competitive advantage compared to those who saw less accurately,

oli kilpailuetu verrattuna niihin, jotka eivät nähneet yhtä täsmällisesti,

and therefore they were more likely to pass on their genes.

ja he siirsivät geeninsä todennäköisemmin.

We are the offspring of those who saw more accurately,

Olemme tarkemmin nähdeiden jälkeläisiä

and so we can be confident that, in the normal case,

ja voimmekin luottaa siihen, että useimmiten

our perceptions are accurate.

havaintomme vastaavat todellisuutta.

You see this in the standard textbooks.

Oppikirjat ovat hyvä esimerkki tästä.

One textbook says, for example,

Yhdessä sanotaan esimerkiksi näin:

"Evolutionarily speaking,

"Evoluution kannalta

vision is useful precisely because it is so accurate."

näkö on hyödyllinen juuri siksi, että se on niin täsmällinen."

So the idea is that accurate perceptions are fitter perceptions.

Toisin sanoen tarkemmat havainnot ovat yksilön kilpailuetu.

They give you a survival advantage.

Niistä on etua eloonjäännin kannalta.

Now, is this correct?

Pitääkö tämä paikkansa?

Is this the right interpretation of evolutionary theory?

Onko tämä oikea tulkinta evoluutioteoriasta?

Well, let's first look at a couple of examples in nature.

Tarkastellaanpa muutamaa esimerkkiä luonnosta.

The Australian jewel beetle

Australialainen jalokuoriaisessa

is dimpled, glossy and brown.

on koloja, se on metallinkiiltoinen ja ruskea.

The female is flightless.

Naaras on lentokyvytön.

The male flies, looking, of course, for a hot female.

Lentokykyinen koiras etsii, luonnollisesti, kuumaa naarasta.

When he finds one, he alights and mates.

Kun se löytää naaraan, se laskeutuu parittelemaan.

There's another species in the outback,

On muuan toinenkin laji,

Homo sapiens.

Homo sapiens.

The male of this species has a massive brain

Tämän lajin koirailla on valtavat aivot,

that he uses to hunt for cold beer.

joita se käyttää kylmän kaljan metsästämiseen.

(Laughter)

(Naurua)

And when he finds one, he drains it,

Kun se löytää yhden, se imee sen kuiviin

and sometimes throws the bottle into the outback.

ja joskus heittää pullon menemään.

Now, as it happens, these bottles are dimpled, glossy,

Näissä pulloissa sattuu myös olemaan koloja, ne ovat metallinkiiltoisia

and just the right shade of brown to tickle the fancy of these beetles.

ja sopivan ruskeansävyisiä herättämään kuoriaisen kiinnostuksen.

The males swarm all over the bottles trying to mate.

Koiraat kuhisevat pullon päällä yritellessään paritella sen kanssa.

They lose all interest in the real females.

Niitä ei enää kiinnosta oikeat naaraat.

Classic case of the male leaving the female for the bottle.

Klassinen esimerkki miehestä, joka valitsee pullon ennen naista.

(Laughter) (Applause)

(Naurua) (Taputuksia)

The species almost went extinct.

Laji kuoli lähes sukupuuttoon.

Australia had to change its bottles to save its beetles.

Australian piti muuttaa pullojaan, jotta kuoriaiset säilyisivät.

(Laughter)

(Naurua)

Now, the males had successfully found females for thousands,

Koiraat olivat löytäneet naaraiden luo menestyksellä jo tuhansien,

perhaps millions of years.

kenties miljoonien vuosien ajan.

It looked like they saw reality as it is, but apparently not.

Ne vaikuttivat näkevän todellisuuden sellaisenaan, mutteivät kuitenkaan.

Evolution had given them a hack.

Niiden evoluutiossa oli haava.

A female is anything dimpled, glossy and brown,

Naaras on mikä tahansa kuoppainen, metallinhohtoinen ja ruskea asia,

the bigger the better.

ja mitä isompi sen parempi.

(Laughter)

(Naurua)

Even when crawling all over the bottle, the male couldn't discover his mistake.

Pullon päällä kuhistessaankaan koiraat eivät tajunneet virhettään.

Now, you might say, beetles, sure, they're very simple creatures,

Joku saattaisi ajatella, että tokihan tämä pätee yksinkertaisiin kuoriaisiin,

but surely not mammals.

mutta tuskin nisäkkäisiin.

Mammals don't rely on tricks.

Nisäkkäät eivät toimi temppujen varassa.

Well, I won't dwell on this, but you get the idea. (Laughter)

No, ei siitä sen enempää, mutta ymmärrätte idean. (Naurua)

So this raises an important technical question:

Tämä herättää kiinnostavan kysymyksen:

Does natural selection really favor seeing reality as it is?

Suosiiko luonnonvalinta todellisuuden näkemistä sellaisena kuin se on?

Fortunately, we don't have to wave our hands and guess;

Onneksi meidän ei tarvitse turvautua mutuiluun ja arvailuun;

evolution is a mathematically precise theory.

evoluutio on matemaattisen tarkka teoria.

We can use the equations of evolution to check this out.

Voimme käyttää evoluution yhtälöitä ottaessamme selvää tästä.

We can have various organisms in artificial worlds compete

Voimme luoda keinomaailmoja, joissa eri eliölajit kilpailevat keskenään

and see which survive and which thrive,

ja nähdä, mitkä selviävät ja kukoistavat,

which sensory systems are more fit.

ja millaiset aistijärjestelmät lisäävät elinkelpoisuutta.

A key notion in those equations is fitness.

Avainkäsite noissa yhtälöissä on elinkelpoisuus.

Consider this steak:

Ajatellaanpa tätä pihviä:

What does this steak do for the fitness of an animal?

Mitä se tekee eläimen elinkelpoisuudelle?

Well, for a hungry lion looking to eat, it enhances fitness.

Nälkäisen leijonan kohdalla se lisää kelpoisuutta.

For a well-fed lion looking to mate, it doesn't enhance fitness.

Jos leijona on syönyt hyvin ja etsii parittelukumppania, silloin ei.

And for a rabbit in any state, it doesn't enhance fitness,

Jäniksen kohdalla se ei ikinä paranna elinkykyä,

so fitness does depend on reality as it is, yes,

joten, elinkelpoisuus riippuu todellisuudesta sellaisenaan,

but also on the organism, its state and its action.

mutta myös eliöstä, sen tilasta ja siitä, mitä se on tekemässä.

Fitness is not the same thing as reality as it is,

Elinkelpoisuus ei ole sama asia kuin todellisuus,

and it's fitness, and not reality as it is,

ja nimenomaan elinkelpoisuus, ei todellisuus sellaisenaan,

that figures centrally in the equations of evolution.

on pääroolissa evoluution yhtälöissä.

So, in my lab,

Niinpä olemme laboratoriossani

we have run hundreds of thousands of evolutionary game simulations

kokeilleet tuhansia evoluutiosimulaatioita

with lots of different randomly chosen worlds

monine sattumanvaraisine maailmoineen

and organisms that compete for resources in those worlds.

ja eliöineen, jotka kilpailevat resursseista näisä maailmoissa.

Some of the organisms see all of the reality,

Jotkut eliöistä näkevät kaiken todellisuudesta,

others see just part of the reality,

jotkut vain osan siitä,

and some see none of the reality,

jotkut eivät mitään osaa todellisuudesta,

only fitness.

ainoastaan elinkelpoisuuden.

Who wins?

Kuka voittaa?

Well, I hate to break it to you, but perception of reality goes extinct.

Ikävä kyllä todellisuuden havaintokyky kuolee sukupuuttoon.

In almost every simulation,

Lähes kaikissa simulaatioissa

organisms that see none of reality

eliöt, jotka eivät näe mitään todellisuudesta,

but are just tuned to fitness

mutta jotka ovat elinkelpoisia,

drive to extinction all the organisms that perceive reality as it is.

vievät sukupuuttoon ne, jotka hahmottavat todellisuuden.

So the bottom line is, evolution does not favor veridical,

Tosiasia on se, että evoluutio ei suosi totuudenmukaisia

or accurate perceptions.

tai tarkkoja havaintoja.

Those perceptions of reality go extinct.

Sellaiset havainnot kuolevat sukupuuttoon.

Now, this is a bit stunning.

Tämä on aika hämmästyttävää.

How can it be that not seeing the world accurately

Kuinka voi olla, että epätarkat havainnot

gives us a survival advantage?

voivat antaa kilpailuedun?

That is a bit counterintuitive.

Kuulostaa intuition vastaiselta.

But remember the jewel beetle.

Mutta pitää muistaa jalokuoriainen.

The jewel beetle survived for thousands, perhaps millions of years,

Jalokuoriainen on selvinnyt tuhansia, jopa miljoonia vuosia,

using simple tricks and hacks.

pelkillä tempuilla ja jujuilla.

What the equations of evolution are telling us

Evoluution yhtälöt kertovat meille siitä,

is that all organisms, including us, are in the same boat as the jewel beetle.

että kaikki eliöt, meidät mukaan lukien, ovat samassa veneessä kuoriaisen kanssa.

We do not see reality as it is.

Emme näe todellisuutta sellaisenaan.

We're shaped with tricks and hacks that keep us alive.

Temput ja jujut pitävät meidät elossa.

Still,

Tästä huolimatta

we need some help with our intuitions.

intuitiomme ei hyväksy tätä.

How can not perceiving reality as it is be useful?

Kuinka voisi hyötyä siitä, ettei näe todellisuutta?

Well, fortunately, we have a very helpful metaphor:

Onneksi meillä on hyvä vertaus:

the desktop interface on your computer.

tietokoneen työpöytä.

Consider that blue icon for a TED Talk that you're writing.

Ajatelkaapa sinistä kuvaketta TED puhetta varten, jota kirjoitatte.

Now, the icon is blue and rectangular

Kuvake on sininen ja suorakulmainen

and in the lower right corner of the desktop.

ja työpöydän oikeassa alakulmassa.

Does that mean that the text file itself in the computer is blue,

Tarkoittaako tämä, että tekstitiedosto tietokoneessamme on sininen,

rectangular, and in the lower right-hand corner of the computer?

suorakulmainen ja työpöydän oikeassa alakulmassa?

Of course not.

Ei tietenkään.

Anyone who thought that misinterprets the purpose of the interface.

Niin ajattelevat tulkitsevat väärin käyttöliittymän tarkoituksen.

It's not there to show you the reality of the computer.

Sen tarkoitus ei ole näyttää tietokoneen todellisuutta.

In fact, it's there to hide that reality.

Itse asiassa se piilottaa sen.

You don't want to know about the diodes

Emmehän halua tietää diodeista

and resistors and all the megabytes of software.

tai resistoreista tai ohjelmien megabiteistä.

If you had to deal with that, you could never write your text file

Jos joutuisit käsittelemään niitä, et saisi koskaan tekstiäsi kirjoitettua

or edit your photo.

tai kuvaasi muokattua.

So the idea is that evolution has given us an interface

Ajatus on se, että evoluutio on antanut meille käyttöliittymän,

that hides reality and guides adaptive behavior.

joka piilottaa todellisuuden ja ohjaa adaptiivista käyttäytymistämme.

Space and time, as you perceive them right now,

Aika ja avaruus, sellaisina kuin ne havaitsette nyt,

are your desktop.

ovat työpöytä.

Physical objects are simply icons in that desktop.

Fyysiset kohteet ovat kuvakkeita työpöydällä.

There's an obvious objection.

Tähän on helppo esittää vastalause.

Hoffman, if you think that train coming down the track at 200 MPH

Hoffman, jos mielestäsi tuo 200 km/h kulkeva juna radan päässä

is just an icon of your desktop,

on vain kuvake työpöydälläsi,

why don't you step in front of it?

mikset astu sen eteen?

And after you're gone, and your theory with you,

Ja kun olet mennyttä, ja teoriasi samoin,

we'll know that there's more to that train than just an icon.

tiedämme, että juna on muutakin kuin kuvake.

Well, I wouldn't step in front of that train

No, minä en astuisi tuon junan eteen

for the same reason

samasta syystä

that I wouldn't carelessly drag that icon to the trash can:

kun en piittaamattomasti raahaisi kuvaketta roskakoriinkaan:

not because I take the icon literally --

en ota sitä kirjaimellisesti --

the file is not literally blue or rectangular --

tiedosto ei ole kirjaimellisesti sininen tai suorakulmainen --

but I do take it seriously.

mutta otan sen tosissani.

I could lose weeks of work.

Voisin menettää viikkojen työmäärän.

Similarly, evolution has shaped us

Samoin evoluutio on varustanut meidät

with perceptual symbols that are designed to keep us alive.

havaintosymboleilla, joiden tehtävä on pitää meidät elossa.

We'd better take them seriously.

Meidän kannattaa ottaa ne vakavasti.

If you see a snake, don't pick it up.

Jos näet käärmeen, älä nosta sitä.

If you see a cliff, don't jump off.

Jos näet jyrkänteen, älä hyppää alas.

They're designed to keep us safe, and we should take them seriously.

Niiden tarkoitus on suojella meitä, ja ne kannattaa ottaa vakavasti.

That does not mean that we should take them literally.

Se ei tarkoita, että ne pitäisi ottaa kirjaimellisesti.

That's a logical error.

Se on päättelyvirhe.

Another objection: There's nothing really new here.

Toinen vastaväite: Tässä ei ole mitään uutta.

Physicists have told us for a long time that the metal of that train looks solid

Fyysikot ovat jo kauan sanoneet, että vaikka juna näyttää kiinteältä,

but really it's mostly empty space with microscopic particles zipping around.

se on vain tyhjää tilaa, jossa pienhiukkaset sinkoilevat ympäriinsä.

There's nothing new here.

Ei tässä ole mitään uutta.

Well, not exactly.

Ei se aivan näin mene.

It's like saying, I know that that blue icon on the desktop

Se on kuin sanoisi, että tiedän, ettei tuo sininen kuvake

is not the reality of the computer,

ole tietokoneen todellisuus,

but if I pull out my trusty magnifying glass and look really closely,

mutta jos tarkastelen sitä suurennuslasillani,

I see little pixels,

näen pikseleitä,

and that's the reality of the computer.

ja ne ovat tietokoneen todellisuus.

Well, not really -- you're still on the desktop, and that's the point.

Ei oikeastaan - olet silti työpöydällä, ja se on pointti.

Those microscopic particles are still in space and time:

Nuo pienet hiukkaset ovat edelleen aika-avaruudessa:

they're still in the user interface.

ne ovat edelleen käyttöliittymässä.

So I'm saying something far more radical than those physicists.

Sanomani on paljon mullistavampi kun noiden fyysikoiden.

Finally, you might object,

Vielä joku sanoisi vastaan,

look, we all see the train,

hei, me kaikki näemme tuon junan,

therefore none of us constructs the train.

siksi kukaan meistä ei luo sitä.

But remember this example.

Mutta muistelkaapa tätä esimerkkiä.

In this example, we all see a cube,

Tässä esimerkissä kaikki näemme kuution

but the screen is flat,

vaikka ruutu on litteä,

so the cube that you see is the cube that you construct.

joten näkemänne kuutio on luomanne kuutio.

We all see a cube

Näemme kaikki kuution,

because we all, each one of us, constructs the cube that we see.

koska me kaikki, jok'ikinen meistä, luo näkemänsä kuution.

The same is true of the train.

Sama pätee junaan.

We all see a train because we each see the train that we construct,

Näemme junan, koska jokainen näkee sen junan, jonka luomme,

and the same is true of all physical objects.

ja sama pätee kaikkiin fyysisiin kohteisiin.

We're inclined to think that perception is like a window on reality as it is.

Olemme taipuvaisia ajattelemaan, että havainto on kuin ikkuna todellisuuteen.

The theory of evolution is telling us that this is an incorrect interpretation

Evoluutioteoria osoittaa, että tällainen on vääränlainen tulkinta

of our perceptions.

havainnoistamme.

Instead, reality is more like a 3D desktop

Sen sijaan todellisuus on kuin kolmiulotteinen työpöytä

that's designed to hide the complexity of the real world

jonka tarkoitus on piilottaa todellisen maailman monimutkaisuus

and guide adaptive behavior.

ja ohjata adaptiivista toimintaa.

Space as you perceive it is your desktop.

Havaitsemanne avaruus on työpöytä.

Physical objects are just the icons in that desktop.

Fyysiset kohteet ovat vain kuvakkeita työpöydällä.

We used to think that the Earth is flat because it looks that way.

Olemme pitäneet maapalloa litteänä, koska se näytti sellaiselta.

Then we thought that the Earth is the unmoving center of reality

Sitten pidimme sitä liikkumattomana kaiken keskipisteenä,

because it looks that way.

koska se näytti siltä.

We were wrong.

Olimme väärässä.

We had misinterpreted our perceptions.

Olimme tulkinneet havaintojamme väärin.

Now we believe that spacetime and objects

Nyt uskomme aika-avaruuden ja kohteiden

are the nature of reality as it is.

olevan todellisuus sellaisenaan.

The theory of evolution is telling us that once again, we're wrong.

Evoluutioteoria kertoo, että olemme jälleen väärässä.

We're misinterpreting the content of our perceptual experiences.

Tulkitsemme väärin havaintojamme.

There's something that exists when you don't look,

On jotain, joka on olemassa silloinkin kun et katso,

but it's not spacetime and physical objects.

mutta se ei ole aika-avaruus eikä fyysiset kohteet.

It's as hard for us to let go of spacetime and objects

Meidän on yhtä hankala päästää irti aika-avaruudesta ja kappaleista,

as it is for the jewel beetle to let go of its bottle.

kuin jalokuoriaisen pullosta.

Why? Because we're blind to our own blindnesses.

Miksi? Koska olemme sokeita sokeudellemme.

But we have an advantage over the jewel beetle:

Mutta meillä on etu jalokuoriaiseen nähden:

our science and technology.

tieteemme ja teknologiamme.

By peering through the lens of a telescope

Kun katsoimme teleskooppilinssin läpi,

we discovered that the Earth is not the unmoving center of reality,

saimme selville, ettei maapallo olekaan kaiken keskipiste,

and by peering through the lens of the theory of evolution

ja kun olemme katsoneet evoluutioteorian linssin läpi.

we discovered that spacetime and objects

saimme selville, että aika-avaruus ja kappaleet

are not the nature of reality.

eivät olekaan todellisuuden luonne.

When I have a perceptual experience that I describe as a red tomato,

Kun havaitsen jotain, jota kuvailisin punaiseksi tomaatiksi,

I am interacting with reality,

olen vuorovaikutuksessa todellisuuden kanssa,

but that reality is not a red tomato and is nothing like a red tomato.

mutta se todellisuus ei ole punainen tomaatti tai sinne päinkään.

Similarly, when I have an experience that I describe as a lion or a steak,

Samoin kun havaitsen jotain, jota kuvailisin leijonaksi tai pihviksi,

I'm interacting with reality,

olen jälleen vuorovaikutuksessa,

but that reality is not a lion or a steak.

mutta todellisuus ei ole leijona eikä pihvi.

And here's the kicker:

Ja nyt päästään asian ytimeen:

When I have a perceptual experience that I describe as a brain, or neurons,

Kun havaitsen jotain, jota kuvailisin aivoiksi tai neuroneiksi

I am interacting with reality,

olen jälleen vuorovaikutuksessa todellisuuden kanssa,

but that reality is not a brain or neurons

mutta todellisuus ei ole aivot eikä neuroneita,

and is nothing like a brain or neurons.

eikä mitään sinne päinkään.

And that reality, whatever it is,

Ja todellisuus, mitä se sitten onkaan,

is the real source of cause and effect

on se, mikä saa aikaan syyn ja seurauksen

in the world -- not brains, not neurons.

maailmassamme - ei aivot, ei neuronit.

Brains and neurons have no causal powers.

Aivoilla ja neuroneilla ei ole kausaalista valtaa.

They cause none of our perceptual experiences,

Ne eivät aiheuta havaintojamme,

and none of our behavior.

eivätkä mitään käyttäytymisestämme.

Brains and neurons are a species-specific set of symbols, a hack.

Aivot ja neuronit ovat lajikohtainen symbolien sarja, juju.

What does this mean for the mystery of consciousness?

Mikä tämä merkitsee tietoisuuden arvoitukselle?

Well, it opens up new possibilities.

Se avaa uusia mahdollisuuksia.

For instance,

Voi esimerkiksi olla,

perhaps reality is some vast machine that causes our conscious experiences.

että todellisuus on jokin valtava laite, joka synnyttää tietoiset kokemuksemme.

I doubt this, but it's worth exploring.

Epäilen tätä, mutta sitä kannattaa tutkia.

Perhaps reality is some vast, interacting network of conscious agents,

Ehkä se on valtava, tietoisten toimijoiden vuorovaikutuksellinen verkosto,

simple and complex, that cause each other's conscious experiences.

jossa toimijat luovat toistensa kokemukset.

Actually, this isn't as crazy an idea as it seems,

Tämä ei itse asiassa ole niin hullua, kuin miltä se kuulostaa,

and I'm currently exploring it.

ja tutkin tätä paraikaa.

But here's the point:

Mutta pointti on tässä:

Once we let go of our massively intuitive

Kun päästämme irti todella intuitiivisista

but massively false assumption about the nature of reality,

mutta todella vääristä käsityksistämme siitä, millainen todellisuus oikeasti on,

it opens up new ways to think about life's greatest mystery.

syntyy uusia tapoja lähestyä elämän suurinta arvoitusta.

I bet that reality will end up turning out to be more fascinating

Lyön vetoa, että todellisuus paljastuu lopulta kiehtovammaksi

and unexpected than we've ever imagined.

ja yllättävämmäksi kuin olemme ikinä kuvitelleet.

The theory of evolution presents us with the ultimate dare:

Evoluutioteoria antaa meille korkeimman haasteen:

Dare to recognize that perception is not about seeing truth,

Haasteen oivaltaa, ettei havaitsemisessa ole kyse todellisuuden näkemisestä

it's about having kids.

vaan lapsien saamisesta.

And by the way, even this TED is just in your head.

Ai niin, ja myös tämä TED on vain päänne sisällä.

Thank you very much.

Kiitos paljon.

(Applause)

(Suosionosoituksia)

Chris Anderson: If that's really you there, thank you.

Chris Anderson: Jos olet todella siinä, paljon kiitoksia.

So there's so much from this.

Tässä on paljon sulattelemista.

I mean, first of all, some people may just be profoundly depressed

Ensiksikin jotkut saattavat olla todella masentuneita

at the thought that, if evolution does not favor reality,

ajatuksesta, ettei evoluutio suosi todellisuutta,

I mean, doesn't that to some extent undermine all our endeavors here,

eikö se asetakin kyseenalaiseksi kaikki pyrkimyksemme täällä,

all our ability to think that we can think the truth,

kykymme ajatella, että voisimme ajatella totuutta,

possibly even including your own theory, if you go there?

ja kenties jopa oman teorianne, jos sille tielle lähdetään?

Donald Hoffman: Well, this does not stop us from a successful science.

Donald Hoffman: Tämä ei kuitenkaan estä saavutuksia tieteessä.

What we have is one theory that turned out to be false,

On yksi vääräksi osoittaunut teoria,

that perception is like reality and reality is like our perceptions.

se, että havainto vastaa totuutta tai totuus havaintoa.

That theory turns out to be false.

Se on osoittaunut vääräksi.

Okay, throw that theory away.

Heitetään teoria menemään.

That doesn't stop us from now postulating all sorts of other theories

Se ei estä meitä muodostamasta kaikenlaisia uusia teorioita

about the nature of reality,

todellisuuden luonteesta.

so it's actually progress to recognize that one of our theories was false.

on itse asiassa kehitystä huomata jokin teoria vääräksi.

So science continues as normal. There's no problem here.

Siispä tiede jatkaa ennallaan. Tässä ei ole ongelmaa.

CA: So you think it's possible -- (Laughter) --

CA: Pidät sitä siis mahdollisena -- (Naurua) --

This is cool, but what you're saying I think is it's possible that evolution

Tämä on coolia, mutta mielestäni pyritte sanomaan, että evoluutio voi silti

can still get you to reason.

tukea järkeilyä.

DH: Yes. Now that's a very, very good point.

DH: Kyllä. Tuo on mainio pointti.

The evolutionary game simulations that I showed were specifically about perception,

Evoluutiosimulaatiot, jotka näytin, liittyivät nimenomaan havainnointiin,

and they do show that our perceptions have been shaped

ja ne näyttivät, että havaintomme ei ole muovautunut

not to show us reality as it is,

näyttämään todellisuutta sellaisena kuin se on,

but that does not mean the same thing about our logic or mathematics.

mutta se ei tarkoita samaa logiikan ja matematiikan suhteen.

We haven't done these simulations, but my bet is that we'll find

Emme ole tehneet tällaisia simulaatioita, mutta arvelisin saatavan selville,

that there are some selection pressures for our logic and our mathematics

että on joitain valintapaineita, jotka ohjaavat logiikkaa ja matematiikkaa

to be at least in the direction of truth.

ainakin totuuteen päin.

I mean, if you're like me, math and logic is not easy.

Tai siis, jos olet kuten minä, ne eivät ole helppoja.

We don't get it all right, but at least the selection pressures are not

Emme aina loistakaan niissä, mutta ainakaan valintapaine ei ole

uniformly away from true math and logic.

täysin niiden vastainen.

So I think that we'll find that we have to look at each cognitive faculty

Arvelen, että meidän täytyy tarkastella jokaista kognitiivista taitoa

one at a time and see what evolution does to it.

yksi kerrallaan ja katsella, mitä evoluutio tekee sille.

What's true about perception may not be true about math and logic.

Mikä pätee havainnointiin ei välttämättä päde matematiikkaan ja logiikkaan.

CA: I mean, really what you're proposing is a kind of modern-day Bishop Berkeley

CA: Oikeastaan ehdotat nykyaikaista piispa Berkeleyn

interpretation of the world:

tulkintaa maailmasta:

consciousness causes matter, not the other way around.

tietoisuus luo aineen, ei toisinpäin.

DH: Well, it's slightly different than Berkeley.

DH: No, se on vähän eri kuin Berkeleyllä.

Berkeley thought that, he was a deist, and he thought that the ultimate

Berkeley ajatteli, hänhän oli deisti, ja hän ajatteli, että syvin

nature of reality is God and so forth,

todellisuus on Jumala, ja niin edelleen,

and I don't need to go where Berkeley's going,

enkä halua mennä sen syvemmälle,

so it's quite a bit different from Berkeley.

mutta se eroaa Berkeleyn ajattelusta.

I call this conscious realism. It's actually a very different approach.

Kutsun tätä tietoiseksi realismiksi. Se eroaa siitä aika paljonkin.

CA: Don, I could literally talk with you for hours, and I hope to do that.

CA: Voisin keskustella kanssanne tuntikausia, ja toivonkin tekeväni niin.

Thanks so much for that. DH: Thank you. (Applause)

Suurkiitokset . DH: Kiitos. (Suosionosoituksia)