Why do your jeans wear out so quickly? - Madhavi Venkatesan

Kääntäjä: Teemu Korhonen

The first pairs of jeans were designed for durability.

Ensimmäiset farkut suunniteltiin kestävyyttä silmällä pitäen.

Named for the French city of Nîmes,

Ranskan Nîmesin kaupungin mukaan nimetty denim

denim was constructed as a sturdy cotton weave worn by sailors.

luotiin vahvaksi puuvillakankaaksi merimiesten käyttöön.

This rugged material got even stronger in the 19th century,

Tämä karkea materiaali vahvistui entisestään 1800-luvulla, kun

when Levi Strauss and Jacob Davis added metal rivets to reinforce stress points.

Levi Strauss ja Jacob Davis vahvistivat metallinapeilla kuluvia kohtia.

Their design introduced a new brand of durable trousers

Heidän suunnitelmastaan tuli Kalifornian kaivostyöläisille

for California miners that could withstand years of wear and tear.

uudenlaiset housut, jotka kestivät vuosien käyttöä ja kulutusta.

Over the course of the 20th century,

1900-luvun aikana

these working-class pants have transformed into fashion icons.

näistä työväen housuista muotoutui muoti-ikoneita.

But as the demand for jeans has gone up, their durability has gone down.

Mutta samalla kun farkkujen kysyntä on kasvanut, niiden kestävyys on heikentynyt.

Today, most pairs last no longer than a year.

Nykyään useimmat farkut kestävät enintään vuoden.

And each new pair you buy has a much higher cost than you might think.

Ja uusien farkkujen hinta on suurempi kuin saatat ajatella.

Every pair of jeans begins its life in a cotton field.

Jokaisten farkkujen elämä alkaa puuvillapellolla.

It takes about 0.7 kilograms of cotton to produce a single pair of pants.

Yhden housuparin valmistamiseen tarvitaan noin 0,7 kilogrammaa puuvillaa.

Growing this much cotton requires roughly 10,000 liters of water,

Sellaisen määrän kasvattaminen vaatii noin 10 000 litraa vettä,

not to mention various herbicides and pesticides,

puhumattakaan erilaisista rikkakasvi- ja tuholaismyrkkyistä,

which can contaminate groundwater.

jotka voivat saastuttaa pohjaveden.

The cotton is harvested by hand or industrial machines

Puuvilla kerätään käsin tai koneilla

and transported to textile factories where it’s spun into yarn.

ja kuljetetaan tekstiilitehtaille, joissa siitä kehrätään lankaa.

At this point, it’s typically combined with plastic fibers like spandex

Tässä vaiheessa siihen yhdistetään yleensä muovikuituja kuten spandexia

to increase the yarn’s elasticity.

lankojen joustavuuden lisäämiseksi.

These plastic threads make modern jeans more comfortable and flexible,

Nämä muovilangat tekevät moderneista farkuista mukavampia ja joustavampia,

but also much less durable.

mutta myös paljon heikompia.

Next, the yarn is dyed jeans’ trademark blue.

Seuraavaksi lanka värjätään farkkujen tunnusomaiseksi siniseksi.

Historically, this color came from natural plant-derived indigo.

Alunperin tämä väri saatiin luonnollisesta indigokasvista.

But most modern manufacturers use a synthetic dye

Mutta useimmat nykyvalmistajat käyttävät synteettistä väriainetta

made from petroleum byproducts and toxic chemicals.

joka on valmistettu öljytuotteista ja myrkyllisistä kemikaaleista.

Once dyed, the cotton-plastic blend is woven into denim sheets,

Kun puuvilla-muoviseos on värjätty, siitä kudotaan denim-kankaita,

which are then cut and sewn into jeans.

jotka leikataan ja ommellaan farkuiksi.

After assembly, some jeans undergo additional procedures

Kokoonpanon jälkeen jotkut farkut käyvät läpi lisätoimenpiteitä

to get a distressed look.

saadakseen kulutetun ulkonäön.

This often includes chemical sprays and multiple cycles of acid-washing,

Tähän sisältyy usein kemiallisia suihkeita ja useita happopesuja,

the toxic runoff can turn rivers indigo-blue.

myrkyllinen jätevesi voi muuttaa joet indigon sinisiksi.

Finally, there are the zippers, buttons, and rivets

Lopuksi tulevat vetoketjut, napit ja niitit, jotka valmistetaan

made of copper and other metals,

kuparista ja muista metalleista, joiden tuottaminen

whose mining is yet another source of environmental degradation.

on taas yksi ympäristön pilaaja. Yhteensä yksien farkkujen tuottaminen

All in all, the manufacturing process for a single pair of jeans

emits over 33 kilograms of carbon—

synnyttää yli 33 kg hiiltä,

the equivalent of driving over 110 kilometers.

mikä vastaa yli 110 km ajamista autolla.

But this process doesn't just damage the environment.

Mutta tämä prosessi ei vahingoita vain ympäristöä.

Much of the world’s cotton is grown in developing countries,

Suurin osa maailman puuvillasta kasvatetaan kehittyvissä maissa,

with poor labor practices and few protections for workers.

joissa ei ole kunnollisia työkäytänteitä ja työntekijöiden suojelua.

Cotton here is often picked by children or forced labor,

Niissä puuvilla poimitaan usein lapsityövoimalla tai pakotettuna,

and most jean manufacturing plants frequently expose workers

ja useimmat farkkutehtaat altistavat työntekijät usein

to toxic chemicals throughout production.

myrkyllisille kemikaaleille läpi tuotannon.

One particularly dangerous technique called sandblasting

Erityisen vaarallisessa tekniikassa nimeltä hiekkapuhallus

involves spraying jeans with fine sand at high pressures

farkkuihin suihkutetaan hienoa hiekkaa korkealla paineella, mikä on

and has been linked with numerous cases of incurable and often fatal lung disease.

yhdistetty moniin parantamattomiin ja usein tappaviin keuhkosairaustapauksiin.

Like many globally produced products,

Kuten usein maailmanlaajuisessa tuotannossa

jeans are made in poor countries and bought in rich ones.

farkut valmistetaan köyhissä ja ostetaan rikkaissa maissa.

All these pants will likely be washed dozens or even hundreds of times per year.

Kaikkia näitä housuja pestään varmasti kymmeniä tai jopa satoja kertoja vuodessa.

This energy intensive process breaks down the plastics woven into each pair,

Tämä energiaa kuluttava prosessi hajottaa housuihin kudotut muovit,

releasing microplastics into the water

vapauttaen mikromuoveja veteen,

and, perhaps most ironic of all, shortening the jean’s lifespan.

ja ehkä kaikkein ironisinta on, että se lyhentää farkun käyttöikää.

Like most waste, discarded jeans end up in landfills,

Kuten useimmat jätteet, hylätyt farkut päätyvät kaatopaikoille,

where their decomposition releases methane gas,

jossa niiden hajoaminen vapauttaa metaanikaasua,

while their dyes and plastics leach into the soil and groundwater.

ja niiden väriaineet ja muovit liukenevat maaperään ja pohjaveteen.

Some companies are working on solutions here,

Jotkut yritykset yrittävät löytää tähän ratkaisuja

from using organic cotton to recycling and reusing denim.

luomupuuvillasta, kierrätyksestä ja denimin uudelleenkäytöstä.

You can also help reduce the environmental impact of your favorite pants

Myös sinä voit auttaa vähentämään suosikkihousujesi ympäristövaikutusta

by buying used jeans and buying fewer pairs altogether.

ostamalla farkut käytettynä ja ostamalla ylipäätään vähemmän.

Denim manufacturers also recommend only washing your jeans once every 10 wears.

Valmistajat suosittelevat myös pesemään farkkusi vasta 10 käyttökerran jälkeen.

And, when possible, air dry your pants to reduce energy consumption.

Ja kun mahdollista, kuivaa ne ilmalla vähentääksesi energiankulutusta.

Life cycle and labor problems like these extend far beyond just jeans.

Tällaiset elinkaari- ja työvoimaongelmat ulottuvat paljon farkkuja pidemmälle.

Some governments are pursuing policies to make companies more responsible

Jotkut hallitukset yrittävät tehdä säädöksillä yrityksistä vastuullisempia

for worker pay and welfare,

työntekijöiden palkan ja hyvinvoinnin osalta, mutta

but unsustainable practices still run rampant throughout the fashion industry.

kestämättömät käytännöt ulottuvat läpi muotiteollisuuden.

So when the price tags on your clothes seem like a steal,

Joten kun vaatteidesi hintalaput tuntuvat ryöstöltä,

it’s important to consider who’s actually being robbed.

on tärkeää pohtia, ketä siinä oikeasti ryöstetään.