The first secret of great design | Tony Fadell

Kääntäjä: Annukka Leppänen Oikolukija: Marja Oilinki

In the great 1980s movie "The Blues Brothers,"

Hienossa 1980-luvun elokuvassa "Blues Brothers",

there's a scene where John Belushi goes to visit Dan Aykroyd in his apartment

on kohtaus, jossa John Belushi vierailee Dan Aykroydin asunnossa

in Chicago for the very first time.

Chicagossa ensimmäistä kertaa.

It's a cramped, tiny space

Se on ahdas, pieni tila

and it's just three feet away from the train tracks.

ja vain metrin päässä junanradasta.

As John sits on Dan's bed,

Johnin istuessa Danin vuoteella,

a train goes rushing by,

juna kiitää ohi

rattling everything in the room.

tärisyttäen kaikkea huoneessa.

John asks, "How often does that train go by?"

John kysyy: "Kuinka usein tuo juna menee tästä ohi?"

Dan replies, "So often, you won't even notice it."

Dan vastaa: "Niin usein, ettet edes huomaa sitä."

And then, something falls off the wall.

Ja sitten jotain putoaa seinältä.

We all know what he's talking about.

Me kaikki tiedämme mistä hän puhuu.

As human beings, we get used to everyday things

Ihmisinä totumme jokapäiväisiin asioihin

really fast.

todella nopeasti.

As a product designer, it's my job to see those everyday things,

Työni tuotesuunnittelijana on nähdä nuo jokapäiväiset asiat,

to feel them, and try to improve upon them.

tuntea ne, ja yrittää tehdä niistä parempia.

For example, see this piece of fruit?

Näetkö esimerkiksi tämän hedelmän?

See this little sticker?

Näetkö tämän pikku tarran?

That sticker wasn't there when I was a kid.

Tuota tarraa ei ollut tuossa kun olin lapsi.

But somewhere as the years passed,

Mutta jossain vaiheessa vuosien kuluessa,

someone had the bright idea to put that sticker on the fruit.

joku sai loistavan idean pistää tuon tarran hedelmään.

Why?

Miksi?

So it could be easier for us

Jotta meidän olisi helpompi

to check out at the grocery counter.

maksaa kaupan kassalla.

Well that's great,

Hienoa,

we can get in and out of the store quickly.

pääsemme nopeasti sisään ja ulos kaupasta.

But now, there's a new problem.

Mutta nyt on uusi ongelma.

When we get home and we're hungry

Kun pääsemme nälissämme kotiin

and we see this ripe, juicy piece of fruit on the counter,

ja näemme tämän kypsän, mehukkaan hedelmän tiskillä,

we just want to pick it up and eat it.

haluamme vain poimia ja syödä sen.

Except now, we have to look for this little sticker.

Paitsi että nyt meidän pitää etsiä tämä pikku tarra.

And dig at it with our nails, damaging the flesh.

Ja kaivaa sitä kynsillämme, vahingoittaen hedelmänlihaa.

Then rolling up that sticker --

Rullata tarra --

you know what I mean.

tiedätte mitä tarkoitan.

And then trying to flick it off your fingers.

Ja yrittää näpäyttää se irti sormista.

(Applause)

(Taputusta)

It's not fun,

Se ei ole hauskaa,

not at all.

ei yhtään.

But something interesting happened.

Mutta jotain kiinnostavaa tapahtui.

See the first time you did it, you probably felt those feelings.

Ensimmäisellä kerralla sinulla luultavasti oli noita tunteita.

You just wanted to eat the piece of fruit.

Halusit vain syödä hedelmän.

You felt upset.

Olit tuohtunut.

You just wanted to dive in.

Halusit vain päästä syömään.

By the 10th time,

Mutta kymmenennellä kerralla,

you started to become less upset

aloit olla vähemmän tuohtunut

and you just started peeling the label off.

ja ryhdyit vain kuorimaan tarraa irti.

By the 100th time, at least for me,

Sadanteen kertaan mennessä, ainakin minä,

I became numb to it.

minä turruin.

I simply picked up the piece of fruit,

Yksinkertaisesti vain poimin hedelmän,

dug at it with my nails, tried to flick it off,

kaivelin sitä kynsilläni, yritin näpäyttää sen pois,

and then wondered,

ja mietin:

"Was there another sticker?"

"Oliko tässä toinenkin tarra?"

So why is that?

Mistä se johtuu?

Why do we get used to everyday things?

Miksi totumme arkisiin asioihin?

Well as human beings, we have limited brain power.

Meillä ihmisillä on rajallinen aivoenergia.

And so our brains encode the everyday things we do into habits

Joten aivomme koodaavat jokapäiväiset tekomme tavoiksi

so we can free up space to learn new things.

jotta uusien asioiden oppimiselle vapautuu tilaa.

It's a process called habituation

Prosessia kutsutaan tottumiseksi,

and it's one of the most basic ways, as humans, we learn.

ja se on yksi perustavanlaatuisimmista tavoistamme oppia.

Now, habituation isn't always bad.

Tottuminen ei ole aina huono asia.

Remember learning to drive?

Muistatko kun opettelit ajamaan?

I sure do.

Minä ainakin muistan.

Your hands clenched at 10 and 2 on the wheel,

Kädet puristuneina 10 ja 2 kohtiin ratissa,

looking at every single object out there --

huomaten jokaisen objektin ulkona --

the cars, the lights, the pedestrians.

autot, valot, jalankulkijat.

It's a nerve-wracking experience.

Hermoja raastava kokemus.

So much so, that I couldn't even talk to anyone else in the car

Siinä määrin, etten pystynyt edes puhumaan kenellekään autossa,

and I couldn't even listen to music.

enkä kuuntelemaan musiikkia.

But then something interesting happened.

Mutta sitten tapahtui jotain kiinnostavaa.

As the weeks went by, driving became easier and easier.

Viikkojen kuluessa ajamisesta tuli helpompaa.

You habituated it.

Totuit siihen.

It started to become fun and second nature.

Siitä alkoi tulla hauskaa ja toinen luonto.

And then, you could talk to your friends again

Pystyit taas puhumaan ystävillesi

and listen to music.

ja kuuntelemaan musiikkia.

So there's a good reason why our brains habituate things.

Joten siinä hyvä syy miksi aivomme tottuvat asioihin.

If we didn't, we'd notice every little detail,

Jos ei, huomaisimme jokaisen yksityiskohdan,

all the time.

koko ajan.

It would be exhausting,

Se olisi uuvuttavaa,

and we'd have no time to learn about new things.

eikä meillä olisi aikaa oppia uusia asioita.

But sometimes, habituation isn't good.

Tottuminen ei ole aina hyvä.

If it stops us from noticing the problems that are around us,

Jos se estää meitä huomaamasta ongelmat ympärillämme,

well, that's bad.

niin se on huono juttu.

And if it stops us from noticing and fixing those problems,

Ja jos se estää meitä huomaamasta ja korjaamasta ongelmat,

well, then that's really bad.

niin se on tosi huono juttu.

Comedians know all about this.

Koomikot tietävät tästä kaiken.

Jerry Seinfeld's entire career was built on noticing those little details,

Jerry Seinfeldin koko ura oli rakennettu noiden detaljien huomaamiselle,

those idiotic things we do every day that we don't even remember.

noiden tyhmien asioiden, joita teemme joka päivä, emmekä edes muista niitä.

He tells us about the time he visited his friends

Hän kertoo ajasta jolloin vieraili ystäviensä luona

and he just wanted to take a comfortable shower.

ja halusi vain käydä mukavassa suihkussa.

He'd reach out and grab the handle and turn it slightly one way,

Hän ojensi kätensä, tarttui kahvaan ja käänsi sitä hieman yhteen suuntaan,

and it was 100 degrees too hot.

ja se oli sata astetta liian kuumaa.

And then he'd turn it the other way, and it was 100 degrees too cold.

Sitten hän käänsi sitä toiseen suuntaan ja se oli sata astetta liian kylmää.

He just wanted a comfortable shower.

Hän halusi van mukavan suihkun.

Now, we've all been there,

Olemme kaikki kokeneet tuon,

we just don't remember it.

emme vain muista sitä.

But Jerry did,

Mutta Jerry muisti,

and that's a comedian's job.

ja se on koomikon työtä.

But designers, innovators and entrepreneurs,

Mutta suunnittelijat, innovaattorit ja yrittäjät,

it's our job to not just notice those things,

meidän työtämme ei ole vain huomata noita asioita,

but to go one step further and try to fix them.

vaan ottaa askel edemmäs ja yrittää korjata ne.

See this, this person,

Tämä henkilö tässä,

this is Mary Anderson.

tämä on Mary Anderson.

In 1902 in New York City,

Vuonna 1902 hän oli vierailulla

she was visiting.

New Yorkissa.

It was a cold, wet, snowy day and she was warm inside a streetcar.

Oli kylmä, märkä, luminen päivä ja hän lämpimässä raitiovaunussa.

As she was going to her destination, she noticed the driver opening the window

Matkalla määränpäähänsä hän huomasi kuljettajan avaavan ikkunan

to clean off the excess snow so he could drive safely.

poistaakseen ylimääräistä lunta, jotta voisi ajaa turvallisesti.

When he opened the window, though, he let all this cold, wet air inside,

Kun hän avasi ikkunan, päästi hän samalla kylmää, märkää ilmaa sisään,

making all the passengers miserable.

ja teki kaikki matkustajat surkeiksi.

Now probably, most of those passengers just thought,

Luultavasti suurin osa matkustajista ajatteli:

"It's a fact of life, he's got to open the window to clean it.

"Näin se menee, hänen on pakko avata ikkuna puhdistusta varten.

That's just how it is."

Niin se vaan on."

But Mary didn't.

Mutta ei Mary.

Mary thought,

Mary ajatteli:

"What if the diver could actually clean the windshield from the inside

"Mitä jos kuski voisi puhdistaa tuulilasin sisältäpäin

so that he could stay safe and drive

pysyäkseen turvassa ja ajaa

and the passengers could actually stay warm?"

ja matkustajat pysyisivät lämpiminä?"

So she picked up her sketchbook right then and there,

Hän tarttui oitis luonnoskirjaansa

and began drawing what would become the world's first windshield wiper.

ja alkoi piirtämään maailman ensimmäistä tuulilasinpyyhkijää.

Now as a product designer, I try to learn from people like Mary

Tuotesuunnittelijana yritän oppia Maryn kaltaisilta ihmisiltä

to try to see the world the way it really is,

yritän nähdä maailman kuten se oikeasti on,

not the way we think it is.

eikä kuten luulemme sen olevan.

Why?

Miksi?

Because it's easy to solve a problem that almost everyone sees.

Koska on helppo ratkaista ongelma, jonka lähes kaikki näkevät.

But it's hard to solve a problem that almost no one sees.

Mutta on vaikea ratkaista ongelma, jota juuri kukaan ei näe.

Now some people think you're born with this ability

Jotkut luulevat että tämän kyvyn saa syntyessään,

or you're not,

tai ei,

as if Mary Anderson was hardwired at birth to see the world more clearly.

aivan kuin Mary Andersoniin olisi sisäänrakennettu kyky

nähdä maailma selvemmin.

That wasn't the case for me.

Minun kohdallani näin ei ollut.

I had to work at it.

Minun piti tehdä sen eteen töitä.

During my years at Apple,

Apple-vuosieni aikana

Steve Jobs challenged us to come into work every day,

Steve Jobs haastoi meidät tulemaan töihin joka päivä,

to see our products through the eyes of the customer,

katsomaan tuotteitamme asiakkaan näkökulmasta,

the new customer,

uuden asiakkaan,

the one that has fears and possible frustrations

jolla on pelkoja ja mahdollisia turhautumia

and hopeful exhilaration that their new technology product

ja toiveikasta innostusta, että heidän uusi tekninen tuotteensa

could work straightaway for them.

voisi olla heti toimintakunnossa.

He called it staying beginners,

Hän kutsui sitä aloittelijana pysymiseksi,

and wanted to make sure that we focused on those tiny little details

ja halusi varmistaa että me keskityimme noihin pikku yksityiskohtiin

to make them faster, easier and seamless for the new customers.

tehdäksemme niistä nopeampia, helpompia ja saumattomia uusille asiakkaille.

So I remember this clearly in the very earliest days of the iPod.

Muistan tämän selvästi iPodien alkuajoilta.

See, back in the '90s,

90-luvulla,

being a gadget freak like I am,

koska olen tällainen laitefriikki,

I would rush out to the store for the very, very latest gadget.

kiirehdin kauppaan viimeisimpien laitteiden perässä.

I'd take all the time to get to the store,

Varasin paljon aikaa kauppaan menoon,

I'd check out, I'd come back home, I'd start to unbox it.

tutkailin sitä, palasin kotiin, aloin purkaa laatikkoa,

And then, there was another little sticker:

ja sitten siellä oli pikku tarra, se jossa

the one that said, "Charge before use."

lukee: "Lataa ennen käyttöä."

What!

Mitä!

I can't believe it!

Uskomatonta!

I just spent all this time buying this product

Käytin valtavasti aikaa laitteen hankkimiseen

and now I have to charge before use.

ja nyt se täytyy ladata ennen käyttöä.

I have to wait what felt like an eternity to use that coveted new toy.

Minun täytyy odottaa ikuisuus käyttääkseni himoittua uutta lelua.

It was crazy.

Hullua.

But you know what?

Mutta näin oli melkein kaikkien tuotteiden kohdalla silloin.

Almost every product back then did that.

When it had batteries in it,

Kun siinä oli akku,

you had to charge it before you used it.

piti se ladata ennen käyttöä.

Well, Steve noticed that

Steve huomasi tämän

and he said,

"We're not going to let that happen to our product."

ja sanoi:

"Emme anna tämän tapahtua meidän tuotteillemme."

So what did we do?

Joten mitä teimme?

Typically, when you have a product that has a hard drive in it,

Yleensä tuotteen, jossa on kovalevy,

you run it for about 30 minutes in the factory

annetaan olla päällä tehtaalla noin 30 minuuttia,

to make sure that hard drive's going to be working years later

että varmistetaan levyn toiminta asiakkaalla myös vuosia myöhemmin,

for the customer after they pull it out of the box.

kun he ottavat sen laatikosta.

What did we do instead?

Mitä me teimme?

We ran that product for over two hours.

Me pidimme tuotetta päällä yli kaksi tuntia.

Why?

Miksi?

Well, first off, we could make a higher quality product,

Ensinnäkin pystyimme tekemään korkealaatuisemman tuotteen,

be easy to test,

helppo testata,

and make sure it was great for the customer.

ja varmistaa, että se on hyvä asiakkaalle.

But most importantly,

Mutta ennen kaikkea,

the battery came fully charged right out of the box,

akku tuli täyteen ladattuna suoraan laatikosta,

ready to use.

valmiina käyttöön.

So that customer, with all that exhilaration,

Jotta asiakas, intoa täynnä,

could just start using the product.

pystyi heti käyttämään tuotetta.

It was great, and it worked.

Se oli hienoa ja se toimi.

People liked it.

Ihmiset tykkäsivät.

Today, almost every product that you get that's battery powered

Nykyään melkein kaikki tuotteet, joissa on voimanlähteenä akku,

comes out of the box fully charged,

tulevat valmiiksi ladattuina,

even if it doesn't have a hard drive.

vaikkei niissä olisi kovalevyä.

But back then, we noticed that detail and we fixed it,

Me huomasimme aikanaan tämän yksityiskohdan ja korjasimme sen,

and now everyone else does that as well.

ja nyt muutkin tekevät niin.

No more, "Charge before use."

Ei enää "Lataa ennen käyttöä."

So why am I telling you this?

Miksi kerron tämän teille?

Well, it's seeing the invisible problem,

Se on näkymättömän ongelman näkemistä,

not just the obvious problem, that's important,

ei vain ilmiselvän ongelman, se on tärkeää

not just for product design, but for everything we do.

ei vain tuotesuunnittelulle, vaan kaikelle mitä teemme.

You see, there are invisible problems all around us,

Joka puolella ympärillämme on näkymättömiä ongelmia,

ones we can solve.

joita voimme ratkaista.

But first we need to see them, to feel them.

Mutta ensin ne täytyy nähdä ja kokea.

So, I'm hesitant to give you any tips

Epäröin antaa teille vinkkejä

about neuroscience or psychology.

neurotieteestä tai psykologiasta.

There's far too many experienced people in the TED community

TED-yhteisössä on paljon kokeneita ihmisiä,

who would know much more about that than I ever will.

jotka tietävät niistä paljon enemmän kuin minä ikinä.

But let me leave you with a few tips that I do,

Mutta jätän teille pari vinkkiä joita teen,

that we all can do, to fight habituation.

ja joita me voimme kaikki tehdä taistellaksemme tottumusta vastaan.

My first tip is to look broader.

Ensimmäinen vinkkini on katsoa laajemmin.

You see, when you're tackling a problem,

Kun kamppailet ongelman parissa,

sometimes, there are a lot of steps that lead up to that problem.

on joskus useita askelia, jotka johtavat ongelmaan.

And sometimes, a lot of steps after it.

Ja joskus sen jälkeenkin on monia askelia.

If you can take a step back and look broader,

Jos pystyt ottamaan askeleen taaksepäin ja katsomaan laajemmin,

maybe you can change some of those boxes

voit ehkä muuttaa joitakin kohtia

before the problem.

ennen ongelmaa.

Maybe you can combine them.

Voit ehkä yhdistää ne.

Maybe you can remove them altogether to make that better.

Voit ehkä poistaa ne kokonaan tehdäksesi siitä paremman.

Take thermostats, for instance.

Otetaan esimerkiksi termostaatti.

In the 1900s when they first came out, they were really simple to use.

Ne olivat todella helppokäyttöisiä, kun ne keksittiin 1900-luvulla.

You could turn them up or turn them down.

Niitä pystyi säätämään ylös ja alas.

People understood them.

Ihmiset ymmärsivät niitä.

But in the 1970s,

Mutta 1970-luvulla,

the energy crisis struck,

kun energiakriisi iski,

and customers started thinking about how to save energy.

ja asiakkaat alkoivat ajattelemaan miten energiaa voisi säästää.

So what happened?

Joten mitä tapahtui?

Thermostat designers decided to add a new step.

Termostaattien suunnittelijat päättivät lisätä yhden askeleen.

Instead of just turning up and down,

Ylös- ja alaspäin kääntelyn sijaan,

you now had to program it.

se pitikin ohjelmoida.

So you could tell it the temperature you wanted at a certain time.

Sille pystyi kertomaan lämpötilan, jonka kulloinkin halusi.

Now that seemed great.

Se vaikutti hyvältä.

Every thermostat had started adding that feature.

Jokaiseen termostaattiin alettiin lisäämään tämä ominaisuus.

But it turned out that no one saved any energy.

Kävi kuitenkin ilmi, ettei kukaan säästänyt energiaa.

Now, why is that?

Miksei?

Well, people couldn't predict the future.

Ihmiset eivät pystyneet ennustamaan tulevaisuutta.

They just didn't know how their weeks would change season to season,

He eivät tienneet miten heidän viikkonsa vaihtelisivat kaudesta toiseen,

year to year.

vuodesta toiseen.

So no one was saving energy,

Joten kukaan ei säästänyt energiaa,

and what happened?

ja mitä tapahtui?

Thermostat designers went back to the drawing board

Suunnittelijat palasivat piirustuspöydän ääreen

and they focused on that programming step.

ja keskittyivät ohjelmointivaiheeseen.

They made better U.I.s,

Tekivät parempia käyttöliittymiä,

they made better documentation.

parempia ohjeita.

But still, years later, people were not saving any energy

Mutta silti, vuosia myöhemmin, ihmiset eivät säästäneet energiaa,

because they just couldn't predict the future.

koska eivät pystyneet ennustamaan tulevaisuutta.

So what did we do?

Joten mitä me teimme?

We put a machine-learning algorithm in instead of the programming

Ohjelmoinnin sijaan pistimme sisään koneoppimisen algoritmin,

that would simply watch when you turned it up and down,

joka tarkkaili milloin käänsit sitä ylös ja milloin alas,

when you liked a certain temperature when you got up,

milloin halusit tietyn lämpötilan kun nousit ylös,

or when you went away.

tai kun lähdit pois.

And you know what?

Ja tiedättekö mitä?

It worked.

Se toimi.

People are saving energy without any programming.

Ihmiset säästävät energiaa ilman ohjelmointia.

So, it doesn't matter what you're doing.

Joten ei ole väliä mitä teet.

If you take a step back and look at all the boxes,

Jos otat askeleen taaksepäin ja katsot kaikkia kohtia,

maybe there's a way to remove one or combine them

löytyy ehkä tapa poistaa tai yhdistää ne,

so that you can make that process much simpler.

jotta voit yksinkertaistaa prosessia.

So that's my first tip: look broader.

Joten se on ensimmäinen vinkkini: katso laajemmin.

For my second tip, it's to look closer.

Toinen vinkkini on katsoa lähempää.

One of my greatest teachers was my grandfather.

Yksi suurimpia opettajiani oli isoisäni.

He taught me all about the world.

Hän opetti minulle kaiken maailmasta.

He taught me how things were built and how they were repaired,

Miten asiat rakennettiin ja miten ne korjattiin,

the tools and techniques necessary to make a successful project.

onnistuneen projektin työkalut ja tarpeelliset tekniikat.

I remember one story he told me about screws,

Muistan tarinan, jonka hän kertoi ruuveista,

and about how you need to have the right screw for the right job.

ja miten oikeaa työtä varten täytyy olla oikea ruuvi.

There are many different screws:

Ruuveja on monenlaisia:

wood screws, metal screws, anchors, concrete screws,

puuruuveja, metalliruuveja, ankkureita, betoniruuveja,

the list went on and on.

lista jatkui ja jatkui.

Our job is to make products that are easy to install

Meidän työmme on tehdä tuotteita, jotka asiakkaidemme on helppo

for all of our customs themselves without professionals.

asentaa itse ilman ammattilaisia.

So what did we do?

Joten mitä teimme?

I remembered that story that my grandfather told me,

Muistin isoisäni kertoman tarinan,

and so we thought,

joten tuumimme:

"How many different screws can we put in the box?

"Kuinka monta erilaista ruuvia voimme laittaa laatikkoon?

Was it going to be two, three, four, five?

Olisiko se kaksi, kolme, neljä, viisi?

Because there's so many different wall types."

Sillä seiniä on niin monta eri tyyppiä."

So we thought about it, we optimized it,

Joten pohdimme asiaa, optimoimme,

and we came up with three different screws to put in the box.

ja päädyimme kolmeen erilaiseen rasiaan laitettavaan ruuviin.

We thought that was going to solve the problem.

Ajattelimme sen ratkaisevan ongelman.

But it turned out, it didn't.

Mutta näin ei käynytkään.

So we shipped the product,

Lähetimme tuotteen,

and people weren't having a great experience.

eikä ihmisillä ollut hyviä kokemuksia.

So what did we do?

Mitä teimme?

We went back to the drawing board

Palasimme piirustuspöydän ääreen

just instantly after we figured out we didn't get it right.

heti kun tajusimme ettei homma mennyt oikein.

And we designed a special screw, a custom screw,

Ja suunnittelimme erityisen ruuvin, kustomoidun ruuvin,

much to the chagrin of our investors.

sijoittajiemme harmiksi.

They were like, "Why are you spending so much time on a little screw?

"Miksi käytätte niin paljon aikaa pikkuiseen ruuviin?"

Get out there and sell more!"

"Ulos sieltä myymään enemmän!"

And we said, "We will sell more if we get this right."

Me sanoimme: "Myymme enemmän, jos tämä onnistuu."

And it turned out, we did.

Ja niin siinä kävi.

With that custom little screw, there was just one screw in the box,

Pienen erityisen ruuvin takia laatikossa oli vain yksi ruuvi,

that was easy to mount and put on the wall.

joka oli helppo kiinnittää ja laittaa seinälle.

So if we focus on those tiny details, the ones we may not see

Jos keskitymme pieniin yksityiskohtiin, joita emme ehkä näe,

and we look at them as we say,

ja katsomme niitä sanoessamme:

"Are those important

"Ovatko nuo tärkeitä

or is that the way we've always done it?

vai onko se vain tapa, jolla olemme aina tehneet sen?

Maybe there's a way to get rid of those."

Ehkä on keino päästä niistä eroon."

So my last piece of advice is to think younger.

Viimeinen neuvoni on ajatella nuoremmin.

Every day, I'm confronted with interesting questions from my three young kids.

Joka päivä kolme lastani haastavat minut kiinnostavilla kysymyksillä.

They come up with questions like,

He keksivät kysymyksiä kuten:

"Why can't cars fly around traffic?"

"Mikseivät autot voi lentää liikenteessä?"

Or, "Why don't my shoelaces have Velcro instead?"

Tai: " Miksei kengännauhoissani ole tarranauhaa?"

Sometimes, those questions are smart.

Joskus kysymykset ovat fiksuja.

My son came to me the other day and I asked him,

Poikani tuli taannoin luokseni ja pyysin:

"Go run out to the mailbox and check it."

"Juokse postilaatikolle katsomaan onko posti tullut."

He looked at me, puzzled, and said,

Hän katsoi minua tuumaillen ja sanoi:

"Why doesn't the mailbox just check itself and tell us when it has mail?" (Laughter)

"Miksei postilaatikko tarkista itseään ja kerro kun siinä on postia?" (Naurua)

I was like, "That's a pretty good question."

Aika hyvä kysymys minusta.

So, they can ask tons of questions

Eli he kysyvät paljon kysymyksiä

and sometimes we find out we just don't have the right answers.

ja joskus huomaamme, että meillä ei ole oikeita vastauksia.

We say, "Son, that's just the way the world works."

Sanomme: "Poika, maailma nyt vain toimii niin."

So the more we're exposed to something,

Mitä enemmän altistumme jollekin,

the more we get used to it.

sitä enemmän totumme siihen.

But kids haven't been around long enough

Mutta lapset eivät ole vielä

to get used to those things.

tottuneet asioihin.

And so when they run into problems,

Joten kun he törmäävät ongelmiin,

they immediately try to solve them,

he yrittävät heti ratkaista ne,

and sometimes they find a better way,

ja löytävät joskus paremman tavan,

and that way really is better.

ja se tapa on todellakin parempi.

So my advice that we take to heart is to have young people on your team,

Neuvoni on ottaa tiimiin mukaan nuoria ihmisiä,

or people with young minds.

tai ihmisiä joilla on nuori mieli.

Because if you have those young minds,

Jos näitä nuoren mielen omaavia on,

they cause everyone in the room to think younger.

saavat he kaikki huoneessa olijat ajattelemaan nuoremmin.

Picasso once said, "Every child is an artist.

Picasso sanoi kerran: "Jokainen lapsi on taiteilija.

The problem is when he or she grows up, is how to remain an artist."

Ongelmana on, kuinka pysyä taiteilijana, kun kasvamme aikuisiksi."

We all saw the world more clearly when we saw it for the first time,

Me kaikki näimme maailman selvemmin, kun näimme sen ensimmäisen kerran,

before a lifetime of habits got in the way.

ennen kuin elämän aikana kerääntyneet tavat tulivat tielle.

Our challenge is to get back there,

Haasteena on päästä takaisin siihen,

to feel that frustration,

kokea turhautuminen,

to see those little details,

nähdä yksityiskohdat,

to look broader,

katsoa laajemmin,

look closer,

katsoa lähempää,

and to think younger

ja ajatella nuoremmin,

so we can stay beginners.

jotta voimme pysyä aloittelijoina.

It's not easy.

Se ei ole helppoa.

It requires us pushing back

Se vaatii vastaan panemista

against one of the most basic ways we make sense of the world.

yhdelle perustavoistamme ymmärtää maailmaa.

But if we do,

Mutta jos onnistumme,

we could do some pretty amazing things.

voimme tehdä ihmeellisiä asioita.

For me, hopefully, that's better product design.

Minulle se on toivottavasti parempaa tuotesuunnittelua.

For you, that could mean something else, something powerful.

Sinulle se voi merkitä jotain muuta, jotain mahtavaa.

Our challenge is to wake up each day and say,

Haasteemme on herätä joka päivä ja sanoa:

"How can I experience the world better?"

"Miten voin kokea maailman paremmin?"

And if we do, maybe, just maybe,

Ja jos onnistumme, ehkä, vain ehkä

we can get rid of these dumb little stickers.

pääsemme eroon niistä tyhmistä pikku tarroista.

Thank you very much.

Kiitos oikein paljon.

(Applause)

(Taputusta)