The psychology behind irrational decisions - Sara Garofalo

Oikolukija: Marja Oilinki

Let's say you're on a game show.

Kuvittele olevasi mukana visailussa.

You've already earned $1000 in the first round

Olet jo tienannut 1000 dollaria ensimmäisellä kierroksella,

when you land on the bonus space.

kun sinulle osuu bonus.

Now, you have a choice.

Saat valita.

You can either take a $500 bonus guaranteed

Voit ottaa 500 dollarin varman bonuksen

or you can flip a coin.

tai heittää kolikkoa.

If it's heads, you win $1000 bonus.

Jos saat kruunun, voitat 1000 dollaria.

If it's tails, you get no bonus at all.

Jos saat klaavan, et saa lainkaan bonusta.

In the second round, you've earned $2000 when you land on the penalty space.

Toisella kierroksella sinulla on 2000, kun saavut rosvosektorille.

Now you have another choice.

Saat taas valita.

You can either take a $500 loss,

Voit valita varman 500 dollarin menetyksen

or try your luck at the coin flip.

tai koettaa onneasi kolikonheitossa.

If it's heads, you lose nothing,

Kruunulla et menetä mitään,

but if it's tails, you lose $1000 instead.

klaavalla menetät 1000 dollaria.

If you're like most people,

Jos toimit kuten useimmat,

you probably chose to take the guaranteed bonus in the first round

valitset luultavasti varman bonuksen ensikierroksella

and flip the coin in the second round.

ja heität kolikkoa seuraavalla.

But if you think about it, this makes no sense.

Tarkemmin ajatellen siinä ei kuitenkaan ole järkeä.

The odds and outcomes in both rounds are exactly the same.

Kruunusta ja klaavasta seuraa sama tulos molemmilla kierroksilla.

So why does the second round seem much scarier?

Miksi toinen kierros siis tuntuu pelottavammalta?

The answer lies in a phenomenon known as loss aversion.

Vastaus piilee ilmiössä nimeltä häviön välttäminen.

Under rational economic theory,

Rationaalisen talousteorian mukaan

our decisions should follow a simple mathematical equation

päätöstemme pitäisi noudattaa yksinkertaista laskemista,

that weighs the level of risk against the amount at stake.

jossa punnitaan riskin ja panoksen suhdetta.

But studies have found that for many people,

Tutkimuksien mukaan monet ihmiset

the negative psychological impact we feel from losing something

pitävät häviämisestä johtuvaa psykologista vaikutusta

is about twice as strong as the positive impact of gaining the same thing.

kaksi kertaa pahempana kuin saman asian saamisen positiivista vaikutusta.

Loss aversion is one cognitive bias that arises from heuristics,

Häviön välttäminen on yksi ajatusharha, joka johtuu heuristiikoista eli

problem-solving approaches based on previous experience and intuition

ongelmanratkaisutavoista, joissa käytämme intuitiota ja kokemusta

rather than careful analysis.

huolellisen analyysin sijasta.

And these mental shortcuts can lead to irrational decisions,

Nämä ajattelun oikopolut voivat johtaa järjettömiin päätöksiin,

not like falling in love

ei rakastumisen tai

or bungee jumping off a cliff,

kalliolta syöksymisen tyyliin,

but logical fallacies that can easily be proven wrong.

vaan loogisiin päättelyvirheisiin, jotka on helppo osoittaa vääriksi.

Situations involving probability are notoriously bad for applying heuristics.

Todennäköisyyteen liittyviin tilanteisiin ei kannata soveltaa heuristiikkaa.

For instance, say you were to roll a die with four green faces and two red faces

Esimerkiksi heität noppaa, jossa on neljä vihreää ja kaksi punaista sivua,

twenty times.

kaksikymmentä kertaa.

You can choose one of the following sequences of rolls,

Voit valita yhden seuraavista heittotuloksista, ja

and if it shows up, you'll win $25.

jos se esiintyy tuloksissa, voitat 25 dollaria.

Minkä valitset?

Which would you pick?

In one study, 65% of the participants who were all college students

Tutkimuksessa 65% osallistujista, kaikki opiskelijoita,

chose sequence B

valitsi vaihtoehdon B

even though A is shorter and contained within B,

vaikka A on lyhyempi ja se sisältää B:n

in other words, more likely.

eli se on siis todennäköisempi.

This is what's called a conjunction fallacy.

Tätä kutsutaan yhdistämiserheeksi.

Here, we expect to see more green rolls,

Odotamme näkevämme enemmän vihreitä heittoja,

so our brains can trick us into picking the less likely option.

joten aivomme saavat meidät valitsemaan vähemmän todennäköisen option.

Heuristics are also terrible at dealing with numbers in general.

Heuristiikat soveltuvat huonosti myös numeroiden ajattelemiseen.

In one example, students were split into two groups.

Esimerkiksi kun opiskelijat jaettiin kahteen ryhmään

The first group was asked whether Mahatma Gandhi died before or after age 9,

ja ensimmäiseltä kysyttiin, kuoliko Gandhi ennen vai jälkeen 9 v. ikää,

while the second was asked whether he died before or after age 140.

ja toiselta ennen vai jälkeen 140 v.

Both numbers were obviously way off,

Molemmat luvut olivat vääriä,

but when the students were then asked to guess the actual age at which he died,

mutta kun opiskelijoiden piti arvata Gandhin oikea kuolinikä,

the first group's answers averaged to 50

ensimmäinen ryhmä arvasi keskimäärin 50

while the second group's averaged to 67.

ja toinen keskimäärin 67.

Even though the clearly wrong information in the initial questions

Vaikka ilmeisen väärän informaation

should have been irrelevant,

ei olisi pitänyt vaikuttaa,

it still affected the students' estimates.

se vaikutti arviointeihin.

This is an example of the anchoring effect,

Tämä on esimerkki ankkuroinnista,

and it's often used in marketing and negotiations

ja sitä käytetään usein markkinoinnissa ja neuvotteluissa

to raise the prices that people are willing to pay.

nostamaan hintaa, jonka ihmiset maksavat tuotteesta.

So, if heuristics lead to all these wrong decisions,

Jos siis heuristiikat johtavat vääriin päätöksiin,

why do we even have them?

miksi meillä on sellaisia?

Well, because they can be quite effective.

Ne vovat olla melko tehokkaita.

For most of human history,

Ihmisen historiassa

survival depended on making quick decisions with limited information.

henkiinjääminen on vaatinut nopeutta lman kaikkea tietoa.

When there's no time to logically analyze all the possibilities,

Kun ei ole aikaa punnita kaikkia mahdollisuuksia loogisesti,

heuristics can sometimes save our lives.

heuristiikat voivat pelastaa henkemme.

But today's environment requires far more complex decision-making,

Nykyisin vaaditaan paljon mutkikkaampia päätöksiä,

and these decisions are more biased by unconscious factors than we think,

ja päätöksiämme vinouttavat monet tiedostamattomat tekijät,

affecting everything from health and education

ja tämä vaikuttaa niin terveyteen, koulutukseen,

to finance and criminal justice.

talouteen kuin oikeuslaitokseen.

We can't just shut off our brain's heuristics,

Emme voi kytkeä heuristiikkoja aivoista pois

but we can learn to be aware of them.

mutta voimme oppia tulemaan niistä tietoisiksi.

When you come to a situation involving numbers,

Kun olet tilanteessa, johon liittyy numeroita,

probability,

todennäköisyyttä

or multiple details,

tai paljon yksityiskohtia,

pause for a second

pysähdy hetkeksi

and consider that the intuitive answer might not be the right one after all.

ja huomaa, että intuitiivinen vastaus saattaa olla sittenkin väärä.