Margaret Heffernan: The dangers of "willful blindness"

Kääntäjä: Ulla Vainio Oikolukija: Laura Kohta

In the northwest corner of the United States,

USA:n luoteiskolkassa,

right up near the Canadian border,

aivan Kanadan rajalla

there's a little town called Libby, Montana,

on pieni kaupunki nimeltä Libby, Montana.

and it's surrounded by pine trees and lakes

Sitä ympäröivät männyt ja järvet,

and just amazing wildlife

ihmeellinen koskematon luonto,

and these enormous trees that scream up into the sky.

ja valtavat taivaaseen kurkottavat puut.

And in there is a little town called Libby,

Ja siellä on pieni kaupunki nimeltä Libby,

which I visited, which feels kind of lonely,

missä kävin ja joka tuntuu yksinäiseltä,

a little isolated.

vähän eristyksissä olevalta.

And in Libby, Montana, there's a rather unusual woman

Libbyssä, Montanassa, on epätavallinen nainen

named Gayla Benefield.

nimeltä Gayla Benefield.

She always felt a little bit of an outsider,

Hän tunsi itsensä aina vähän ulkopuoliseksi,

although she's been there almost all her life,

vaikka oli asunut siellä lähes koko elämänsä,

a woman of Russian extraction.

nainen venäläistä sukua.

She told me when she went to school,

Hän kertoi, että koulussa

she was the only girl who ever chose

hän oli ainoa tyttö,

to do mechanical drawing.

joka oli koskaan valinnut konepiirustuksen.

Later in life, she got a job going house to house

Myöhemmin hän kävi työkseen ihmisten kotona

reading utility meters -- gas meters, electricity meters.

lukemassa mittareita -- kaasumittareita, sähkömittareita.

And she was doing the work in the middle of the day,

Hän teki sitä keskellä päivää,

and one thing particularly caught her notice, which was,

ja huomasi yhden asian:

in the middle of the day she met a lot of men

keskellä päivää hän tapasi paljon miehiä,

who were at home, middle aged, late middle aged,

jotka olivat kotona, keski-iän ylittäneitä,

and a lot of them seemed to be on oxygen tanks.

ja moni heistä käytti happipulloa.

It struck her as strange.

Se vaikutti hänestä oudolta.

Then, a few years later, her father died at the age of 59,

Muutamaa vuotta myöhemmin hänen isänsä kuoli 59-vuotiaana,

five days before he was due to receive his pension.

viisi päivää ennen eläkkeelle jäämistä.

He'd been a miner.

Kaivostyöntekijä.

She thought he must just have been worn out by the work.

Gayla ajatteli tämän olleen työstä loppuun kulunut.

But then a few years later, her mother died,

Mutta muutama vuosi myöhemmin hänen äitinsä kuoli,

and that seemed stranger still,

ja se vaikutti vielä oudommalta,

because her mother came from a long line of people

koska hänen äitinsä polveutui

who just seemed to live forever.

suvusta, jossa kaikki vaikuttivat elävän ikuisesti.

In fact, Gayla's uncle is still alive to this day,

Gaylan eno on elossa yhä edelleen

and learning how to waltz.

ja opettelee valssia.

It didn't make sense that Gayla's mother

Vaikutti järjettömältä, että Gaylan äiti

should die so young.

kuolisi niin nuorena.

It was an anomaly, and she kept puzzling over anomalies.

Se oli poikkeavaa, ja hän pohti poikkemia.

And as she did, other ones came to mind.

Ja niinpä muitakin tuli hänen mieleensä.

She remembered, for example,

Hän muisti,

when her mother had broken a leg and went into the hospital,

kuinka hänen äitinsä katkaisi koipensa ja meni sairaalaan,

and she had a lot of x-rays,

ja hänestä otettiin paljon röntgenkuvia.

and two of them were leg x-rays, which made sense,

Kaksi niistä oli jalasta, mikä oli järkevää,

but six of them were chest x-rays, which didn't.

mutta kuusi otettiin rintakehästä, mikä ei ollut.

She puzzled and puzzled over every piece

Hän mietti yksityiskohtia

of her life and her parents' life,

elämästään ja vanhempiensa elämästä,

trying to understand what she was seeing.

yrittäen ymmärtää näkemäänsä.

She thought about her town.

Hän ajatteli kaupunkiaan.

The town had a vermiculite mine in it.

Kaupungissa oli vermikuliittikaivos.

Vermiculite was used for soil conditioners,

Vermikuliittia käytettiin maanparannusaineena,

to make plants grow faster and better.

jotta kasvit kasvaisivat nopeammin ja paremmin.

Vermiculite was used to insulate lofts,

Vermikuliittia käytettiin eristeenä,

huge amounts of it put under the roof

suuria määriä laitettiin kattoihin

to keep houses warm during the long Montana winters.

lämmöneristeeksi Montanan pitkien talvien varalle.

Vermiculite was in the playground.

Vermikuliittia oli leikkipaikoilla.

It was in the football ground.

Sitä oli jalkapallokentällä.

It was in the skating rink.

Sitä oli luisteluradalla.

What she didn't learn until she started working this problem

Ennen kuin hän alkoi tutkia asiaa, hän ei tiennyt,

is vermiculite is a very toxic form of asbestos.

että vermikuliitti on hyvin myrkyllinen asbestin muoto.

When she figured out the puzzle,

Kun asia selvisi hänelle,

she started telling everyone she could

hän alkoi kertoa kaikille,

what had happened, what had been done to her parents

mitä oli tapahtunut hänen vanhemmilleen

and to the people that she saw on oxygen tanks

ja kaikille ihmisille, jotka hän näki happiletkuissaan

at home in the afternoons.

kotosalla iltapäivisin.

But she was really amazed.

Mutta hän yllättyi.

She thought, when everybody knows, they'll want to do something,

Hän luuli, että ihmiset haluaisivat

tehdä asialle jotain, mutta kukaan ei halunnut kuulla häntä.

but actually nobody wanted to know.

In fact, she became so annoying

Itse asiassa, hän ärsytti ihmisiä

as she kept insisting on telling this story

kertoessaan tarinaansa yhä uudelleen

to her neighbors, to her friends, to other people in the community,

naapureilleen, ystävilleen, yhteisölle,

joten lopulta jotkut heistä

that eventually a bunch of them got together

tekivät tarran,

and they made a bumper sticker,

which they proudly displayed on their cars, which said,

jonka he liimasivat ylpeinä autojensa puskureihin:

"Yes, I'm from Libby, Montana,

"Kyllä, olen Libbystä, Montanassa,

and no, I don't have asbestosis."

ja ei, minulla ei ole asbestoosia."

But Gayla didn't stop. She kept doing research.

Mutta Gayla ei lopettanut. Hän tutki edelleen.

The advent of the Internet definitely helped her.

Internetin tulo auttoi häntä paljon.

She talked to anybody she could.

Hän puhui kaikille, joille pystyi.

She argued and argued, and finally she struck lucky

Hän selitti, ja lopulta onni potkaisi,

when a researcher came through town

kun kaupunkiin tuli tutkija

studying the history of mines in the area,

tutkimaan kaivostyön historiaa sillä alueella,

and she told him her story, and at first, of course,

ja hän kertoi tälle tarinansa, ja aluksi, tietysti,

like everyone, he didn't believe her,

kuten kaikki muutkin, hän ei uskonut Gaylaa,

but he went back to Seattle and he did his own research

mutta hän meni takaisin Seattleen ja tutki asiaa omin päin,

ja tajusi, että Gayla oli oikeassa.

and he realized that she was right.

So now she had an ally.

Nyt hänellä oli liittolainen.

Nevertheless, people still didn't want to know.

Siitä huolimatta ihmiset eivät halunneet tietää asiasta.

They said things like, "Well, if it were really dangerous,

He sanoivat: "Jos se olisi todella vaarallista,

someone would have told us."

joku olisi kertonut siitä meille."

"If that's really why everyone was dying,

"Jos kaikki kuolevat siksi,

the doctors would have told us."

lääkärit olisivat kertoneet meille."

Some of the guys used to very heavy jobs said,

Kovaan työhön tottuneet kaverit sanoivat:

"I don't want to be a victim.

"En halua olla uhri.

I can't possibly be a victim, and anyway,

En voi olla uhri, ja sitä paitsi

every industry has its accidents."

joka alalla on onnettomuutensa."

But still Gayla went on, and finally she succeeded

Mutta Gayla jatkoi, ja lopulta hänen onnistui saada

in getting a federal agency to come to town

valtiollinen taho vierailulle kaupunkiin

and to screen the inhabitants of the town --

tutkimaan asukkaat --

15,000 people -- and what they discovered

15 000 ihmistä -- ja he saivat selville,

was that the town had a mortality rate

että kaupungin kuolleisuus oli

80 times higher than anywhere in the United States.

80 kertaa korkeampi kuin missään muualla USA:ssa.

That was in 2002, and even at that moment,

Se tapahtui 2002, ja jopa silloin

no one raised their hand to say, "Gayla,

kukaan ei nostanut kättään sanoakseen: "Gayla,

look in the playground where your grandchildren are playing.

katso leikkikenttää, jossa lapsenlapsesi leikkivät.

It's lined with vermiculite."

Se on koristeltu vermikuliitilla."

This wasn't ignorance.

Se ei ollut tietämättömyyttä.

It was willful blindness.

Se oli tarkoituksellista tietämättömyyttä.

Willful blindness is a legal concept which means,

Tarkoituksellinen tietämättömyys on lakitermi, jonka mukaan

if there's information that you could know and you should know

jos on tietoa, jonka saattaa tietää ja pitäisi tietää,

but you somehow manage not to know,

mutta jotenkin silti onnistuu olemaan tietämättä,

the law deems that you're willfully blind.

laki määrittelee ihmisen tarkoituksellisesti tietämättömäksi.

You have chosen not to know.

Ihminen on valinnut olla tietämättä.

There's a lot of willful blindness around these days.

Nykyään tarkoituksellista tietämättömyyttä on paljon.

You can see willful blindness in banks,

Sinä näkee pankeissa,

when thousands of people sold mortgages to people

kun tuhannet ihmiset kauppasivat asuntolainoja ihmisille,

who couldn't afford them.

joilla ei ollut niihin varaa.

You could see them in banks

Sitä näki pankeissa,

when interest rates were manipulated

kun korkoja manipuloitiin

and everyone around knew what was going on,

ja kaikki tiesivät, mitä tapahtuu,

but everyone studiously ignored it.

mutta kaikki jättivät sen huomiotta tahallisesti.

You can see willful blindness in the Catholic Church,

Tarkoituksellista tietämättömyyttä näkee katolisessa kirkossa,

where decades of child abuse went ignored.

jossa lasten hyväksikäyttötapauksista vaiettiin vuosikymmeniä.

You could see willful blindness

Tarkoituksellista tietämättömyyttä näki

in the run-up to the Iraq War.

Irakin sodan kynnyksellä.

Willful blindness exists on epic scales like those,

Sitä löytyy tämän kaltaisissa suurissa mittasuhteissa,

and it also exists on very small scales,

ja sitä löytyy pienissä ympyröissä,

in people's families, in people's homes and communities,

ihmisten perheissä, kotona, ja yhteisöissä,

and particularly in organizations and institutions.

ja erityisesti organisaatioissa ja laitoksissa.

Companies that have been studied for willful blindness

Kun tarkoituksellista tietämättömyyttä on tutkittu yhtiöissä,

can be asked questions like,

on kysytty esimerkiksi:

"Are there issues at work

"Tapahtuuko parhaillaan sellaisia asioita,

that people are afraid to raise?"

joista ihmiset eivät uskalla puhua?"

And when academics have done studies like this

Kun akateemikot ovat tehneet tällaisia tutkimuksia

of corporations in the United States,

USA:n suuryrityksissä,

what they find is 85 percent of people say yes.

kahdeksankymmentäviisi prosenttia ihmisistä sanoo kyllä.

Eighty-five percent of people know there's a problem,

He tietävät, että on olemassa ongelma,

but they won't say anything.

mutta eivät sano mitään.

And when I duplicated the research in Europe,

Kun toistin kokeen Euroopassa

asking all the same questions,

kysyen samoja kysymyksiä,

I found exactly the same number.

löysin täsmälleen saman lukeman.

Eighty-five percent. That's a lot of silence.

Kahdeksankymmentäviisi prosenttia. Se on paljon hiljaisuutta.

It's a lot of blindness.

Se on paljon piittaamattomuutta.

And what's really interesting is that when I go to companies in Switzerland,

On mielenkiitoista, että mennessäni Sveitsiin,

minulle sanotaan: "Se on sveitsiläinen ongelma."

they tell me, "This is a uniquely Swiss problem."

And when I go to Germany, they say, "Oh yes, this is the German disease."

Kun menen Saksaan, he sanovat: "Tämä on Saksan kansallistauti."

And when I go to companies in England, they say,

Ja Englannissa he sanovat:

"Oh, yeah, the British are really bad at this."

"Kyllä, britit ovat erityisen pahoja tässä."

And the truth is, this is a human problem.

Todellisuudessa se on ihmisten ongelma.

We're all, under certain circumstances, willfully blind.

Me kaikki olemme tietyissä olosuhteissa tarkoituksellisesti tietämättömiä.

What the research shows is that some people are blind

Tutkimuksien mukaan jotkut ihmiset ovat piittaamattomia,

out of fear. They're afraid of retaliation.

koska pelkäävät. He pelkäävät kostoa.

And some people are blind because they think, well,

Jotkut eivät piittaa, koska ajattelevat

seeing anything is just futile.

sen olevan turhaa.

Nothing's ever going to change.

Mikään ei koskaan muutu.

If we make a protest, if we protest against the Iraq War,

Jos protestoimme Irakin sotaa vastaan,

nothing changes, so why bother?

mikään ei muutu, joten miksi vaivautua?

Better not to see this stuff at all.

Parempi olla ajattelematta asiaa.

And the recurrent theme that I encounter all the time

Yhä uudelleen törmään siihen, että

is people say, "Well, you know,

ihmiset sanovat: "Tiedäthän, että

the people who do see, they're whistleblowers,

ihmiset, jotka suostuvat näkemään ongelman, ne ilmiantajat,

and we all know what happens to them."

me kaikki tiedämme miten heille käy."

So there's this profound mythology around whistleblowers

Ilmiantajista on kehitetty mytologioita,

which says, first of all, they're all crazy.

joiden mukaan he ovat esimerkiksi kaikki hulluja.

But what I've found going around the world

Mutta ympäri maailman olen nähnyt

and talking to whistleblowers is, actually,

puhuessani ilmiantajien kanssa,

they're very loyal and quite often very conservative people.

että he ovat hyvin uskollisia ja usein hyvin konservatiivisia ihmisiä.

They're hugely dedicated to the institutions that they work for,

He ovat hyvin omistautuneita laitoksille, joille työskentelevät,

and the reason that they speak up,

ja he puhuvat ja

the reason they insist on seeing,

he vaatimalla vaativat muita näkemään ongelman,

is because they care so much about the institution

koska he välittävät laitoksistaan niin paljon

and want to keep it healthy.

ja haluavat pitää sen terveenä.

And the other thing that people often say

Toinen asia, mikä usein

about whistleblowers is, "Well, there's no point,

sanotaan ilmiantajista on: "Ei siinä ole järkeä,

because you see what happens to them.

kun katsoo mitä heille käy.

They are crushed.

Heidät murskataan.

Nobody would want to go through something like that."

Kukaan ei halua itselleen sellaista kohtaloa."

And yet, when I talk to whistleblowers,

Silti, puhuessani ilmiantajien kanssa,

the recurrent tone that I hear is pride.

yhä uudelleen kuulen ylpeyttä heidän äänessään.

I think of Joe Darby.

Ajattelen Joe Darbya.

We all remember the photographs of Abu Ghraib,

Muistamme kaikki kuvat Abu Ghraibista.

which so shocked the world and showed the kind of war

Ne järkyttivät koko maailmaa ja näyttivät millaista sotaa

that was being fought in Iraq.

käytiin Irakissa.

But I wonder who remembers Joe Darby,

Mutta kuka muistaa Joe Darbyn,

the very obedient, good soldier

hyvin kuuliaisen, hyvän sotilaan,

who found those photographs and handed them in.

joka löysi nuo kuvat ja antoi ne eteenpäin.

And he said, "You know, I'm not the kind of guy

Hän sanoi: "Kuule, en ole sellainen kaveri,

to rat people out, but some things just cross the line.

joka lavertelee ihmisistä, mutta jotkut asiat vain ovat liikaa.

Ignorance is bliss, they say,

Sanotaan, että tieto lisää tuskaa,

but you can't put up with things like this."

mutta tällaista ei voi sietää."

I talked to Steve Bolsin, a British doctor,

Puhuin Steve Bolsinin kanssa, brittilääkärin,

who fought for five years to draw attention

joka viiden vuoden ajan yritti saada ihmiset tietoisiksi

to a dangerous surgeon who was killing babies.

vaarallisesta kirurgista, joka tappoi vauvoja.

And I asked him why he did it, and he said,

Kysyin häneltä miksi, ja hän sanoi:

"Well, it was really my daughter who prompted me to do it.

"Itse asiassa se oli tyttäreni, joka sai minut tekemään sen.

She came up to me one night, and she just said,

Hän tuli luokseni yksi ilta, ja sanoi:

'Dad, you can't let the kids die.'"

'Isi, et voi antaa niiden lasten kuolla.'"

Or I think of Cynthia Thomas,

Tai ajattelen Cynthia Thomasia,

a really loyal army daughter and army wife,

lojaali sotilaan tytär ja sotilaan vaimo,

who, as she saw her friends and relations

joka nähdessään ystäviensä ja sukulaistensa

coming back from the Iraq War, was so shocked

tulevan takaisin Irakin sodasta, oli niin järkyttynyt

by their mental condition

heidän psyykkisestä tilastaan

and the refusal of the military to recognize and acknowledge

ja siitä, ettei armeija tunnistanut tai tunnustanut

post-traumatic stress syndrome

traumaperäistä stressihäiriötä,

that she set up a cafe in the middle of a military town

että hän perusti kahvilan keskelle armeijakaupunkia

to give them legal, psychological and medical assistance.

antaakseen heille oikeudellista, psykologista ja lääketieteellistä apua.

And she said to me, she said, "You know, Margaret,

Hän kertoi minulle: "Tiesitkös Margaret,

I always used to say I didn't know what I wanted to be

minulla oli aina tapana sanoa, etten tiedä mitä haluan tehdä,

when I grow up.

kun olen aikuinen.

But I've found myself in this cause,

Mutta löysin itseni tässä työssä,

and I'll never be the same."

enkä koskaan palaa ennalleni."

We all enjoy so many freedoms today,

Meillä on nykyään niin paljon vapauksia,

hard-won freedoms:

niistä on taisteltu:

the freedom to write and publish without fear of censorship,

vapaus kirjoittaa ja julkaista ilman pelkoa sensuroinnista,

a freedom that wasn't here the last time I came to Hungary;

vapaus, jota ei ollut käydessäni täällä Unkarissa viimeksi;

a freedom to vote, which women in particular

vapaus äänestää, mistä naiset erityisesti

had to fight so hard for;

joutuivat kamppailemaan;

the freedom for people of different ethnicities and cultures

vapaus ihmisille etnisyyteen, kulttuuriin, ja

and sexual orientation to live the way that they want.

seksuaaliseen orientaatioon katsomatta elää niin kuin he haluavat.

But freedom doesn't exist if you don't use it,

Mutta vapaus ei säily, jos sitä ei käytä,

and what whistleblowers do,

ja niinpä ilmiantajat

and what people like Gayla Benefield do

ja ihmiset kuten Gayla Benefield

is they use the freedom that they have.

käyttävät vapauttaan, joka heille on suotu.

And what they're very prepared to do is recognize

He ovat valmiita tiedostamaan,

that yes, this is going to be an argument,

että kyllä, tämä tulee aiheuttamaan riitaa,

and yes I'm going to have a lot of rows

ja kyllä, minulla tulee olemaan kiistaa

with my neighbors and my colleagues and my friends,

naapureiden, kollegoiden ja ystävien kanssa,

but I'm going to become very good at this conflict.

mutta tulen ratkaisemaan konfliktin.

I'm going to take on the naysayers,

Otan mukaan kieltäjät,

because they'll make my argument better and stronger.

koska he tekevät perusteluistani parempia ja kestävämpiä.

I can collaborate with my opponents

Voin tehdä yhteistyötä vastustajien kanssa

to become better at what I do.

tullakseni paremmaksi siinä, mitä teen.

These are people of immense persistence,

Nämä ihmiset ovat tavattoman sisukkaita,

incredible patience, and an absolute determination

uskomattoman kärsivällisiä, ja he eivät suostu

not to be blind and not to be silent.

olemaan sokeita ja pysymään hiljaa.

When I went to Libby, Montana,

Käydessäni Libbyssä, Montanassa,

I visited the asbestosis clinic

vierailin asbestoosiklinikalla,

that Gayla Benefield brought into being,

jonka Gayla Benefield oli saattanut alkuun,

a place where at first some of the people

paikka, jonne ensimmäiset ihmiset,

who wanted help and needed medical attention

jotka halusivat apua ja tarvitsivat lääkitystä,

went in the back door

menivät takaovesta,

because they didn't want to acknowledge

koska eivät halunneet tunnustaa

that she'd been right.

hänen olleen oikeassa.

I sat in a diner, and I watched

Istuin ruokalassa ja katselin,

as trucks drove up and down the highway,

kuinka kuorma-autot ajoivat maantietä pitkin,

carting away the earth out of gardens

vieden mukanaan maata puutarhoista

and replacing it with fresh, uncontaminated soil.

ja tuoden tilalle tuoretta, pilaantumatonta maata.

I took my 12-year-old daughter with me,

Vein 12-vuotiaan tyttäreni myös sinne,

because I really wanted her to meet Gayla.

koska halusin hänen tapaavan Gaylan.

And she said, "Why? What's the big deal?"

Hän kysyi: "Miksi? Mitä väliä?"

I said, "She's not a movie star,

Sanoin: "Hän ei ole elokuvatähti,

and she's not a celebrity, and she's not an expert,

eikä hän ole kuuluisuus, ei myöskään asiantuntija,

and Gayla's the first person who'd say

ja Gayla olisi ensimmäisenä sanomassa,

she's not a saint.

ettei hän ole pyhimys.

The really important thing about Gayla

Tärkeintä Gaylassa on se, että

is she is ordinary.

hän on tavallinen.

She's like you, and she's like me.

Hän on kuin sinä ja minä.

She had freedom, and she was ready to use it."

Hänellä on vapaus, ja hän käytti sitä."

Thank you very much.

Kiitos erittäin paljon.

(Applause)

(Aplodeja)