The meaning of life according to Simone de Beauvoir - Iseult Gillespie

Kääntäjä: Marja Oilinki Oikolukija: Ulla Vainio

At the age of 21, Simone de Beauvoir became the youngest person

Simone de Beauvoir oli 21-vuotiaana nuorin henkilö,

to take the philosophy exams at France’s most esteemed university.

joka osallistui filosofian tenttiin Ranskan arvostetuimmassa yliopistossa.

She passed with flying colors.

Hän läpäisi kokeen helposti.

But as soon as she mastered the rules of philosophy,

Mutta heti opittuaan filosofian säännöt

she wanted to break them.

hän halusi rikkoa niitä.

She’d been schooled on Plato’s Theory of Forms,

Hän oli saanut oppia Platonin ideaopista.

which dismissed the physical world as a flawed reflection

jossa fyysistä maailmaa pidettiin pelkkänä heijastuksena

of higher truths and unchanging ideals.

korkeammista totuuksista ja ikuisista ideoista.

But for de Beauvoir, earthly life was enthralling, sensual,

De Beauvoirille elämä oli kiehtovaa, sensuaalista

and anything but static.

ja muuttuvaa.

Her desire to explore the physical world to its fullest would shape her life,

Halu tutkia fyysistä maailmaa täysillä muotoili hänen elämäänsä

and eventually, inspire a radical new philosophy.

ja inspiroi lopulta radikaalisti uudenlaista filosofiaa.

Endlessly debating with her romantic and intellectual partner Jean Paul Sartre,

Pitkissä keskusteluissa kumppaninsa Jean Paul Sartren kanssa

de Beauvoir explored free will, desire, rights and responsibilities,

de Beauvoir tutki vapaata tahtoa, halua, oikeuksia ja vastuuta

and the value of personal experience.

sekä oman kokemuksen arvoa.

In the years following WWII,

Toisen maailmansodan jälkeen

these ideas would converge into the school of thought

näistä ajatuksista kehittyi koulukunta, joka

most closely associated with their work: existentialism.

tunnetaan heidän työstään: eksistentialismi.

Where Judeo-Christian traditions taught that

Juutalaiskristillisen perinteen opettaessa

humans are born with preordained purpose,

ihmisten syntyvän ennalta määrättyyn tarkoitukseen

de Beauvoir and Sartre proposed a revolutionary alternative.

de Beauvoir ja Sartre ehdottivat kumouksellista vaihtoehtoa.

They argued that humans are born free,

He väittivät, että ihmiset syntyvät vapaina

and thrown into existence without a divine plan.

ja heitettyinä olemassaoloon ilman jumalallista suunnitelmaa.

As de Beauvoir acknowledged, this freedom is both a blessing and a burden.

Kuten de Beauvoir tunnusti, tämä vapaus on sekä siunaus että kirous.

In "The Ethics of Ambiguity" she argued that our greatest ethical imperative

Moniselitteisyyden etiikka -kirjassa hän sanoi, että suurin eettinen imperatiivimme

is to create our own life’s meaning,

on luoda omalle elämällemme tarkoitus

while protecting the freedom of others to do the same.

ja samalla suojella muiden vapautta tehdä samoin.

As de Beauvoir wrote,

Kuten de Beauvoir kirjoitti:

“A freedom which is interested only in denying freedom must be denied.”

"Vapaus, joka on kiinnostunut vain kieltämään vapauden, on kiellettävä."

This philosophy challenged its students to navigate the ambiguities and conflicts

Tämä filosofia haastaa tutkimaan moniselitteisyyksiä ja konflikteja,

our desires produce, both internally and externally.

joita halumme synnyttävät, sisäisesti ja ulkoisesti.

And as de Beauvoir sought to find her own purpose,

Kun de Beauvoir yritti löytää omaa tarkoitustaan,

she began to question:

hän alkoi kysyä:

if everyone deserves to freely pursue meaning,

jos jokaisen tulee voida vapaasti tavoitella merkitystä,

why was she restricted by society’s ideals of womanhood?

miksi yhteiskunnan naiseuden ideaalit rajoittaisivat häntä?

Despite her prolific writing, teaching and activism,

Vaikka de Beauvoir oli tuottelias kirjoittaja, opettaja ja aktivisti,

de Beauvoir struggled to be taken seriously by her male peers.

hän kamppaili tullakseen otetuksi vakavasti miesfilosofien joukossa.

She’d rejected her Catholic upbringing and marital expectations

Hän oli hylännyt katolisen kasvatuksensa ja odotukset avioliitosta

to study at university, and write memoirs, fiction and philosophy.

opiskellakseen yliopistossa ja kirjoittaakseen monipuolisesti.

But the risks she was taking by embracing this lifestyle

Hänen elämäntapansa vaati riskejä, joita hänen

were lost on many of her male counterparts,

miespuoliset vastineensa eivät huomanneet vaan

who took these freedoms for granted.

pitivät hänen vapauksiaan annettuina.

They had no intellectual interest in de Beauvoir’s work,

Heitä ei kiinnostanut de Beauvoir'n työ,

which explored women’s inner lives,

joka tutki naisten sisäistä elämää

as well the author’s open relationship and bisexuality.

ja kirjailijan avointa suhdetta sekä biseksuaalisuutta.

To convey the importance of her perspective,

Vakuuttaakseen näkökulmansa tärkeyttä

de Beauvoir embarked on her most challenging book yet.

de Beauvoir aloitti siihen asti haastavimman kirjansa.

Just as she’d created the foundations of existentialism,

Luotuaan juuri perustan eksistentialismille

she’d now redefine the limits of gender.

hän määrittelisi nyt uusiksi sukupuolen rajat.

Published in 1949, "The Second Sex" argues that, like our life’s meaning,

Toinen sukupuoli (1949) väittää, että elämän tarkoituksen lailla

gender is not predestined.

sukupuolta ei ole ennaltamäärätty.

As de Beauvoir famously wrote,

De Beauvoir kirjoittaa:

“one is not born, but rather becomes, woman.”

"Naiseksi ei synnytä, naiseksi tullaan."

And to “become” a woman, she argued, was to become the Other.

Naiseksi tuleminen oli hänen mukaansa Toiseksi tulemista.

De Beauvoir defined Othering as the process of labeling women

De Beauvoir määritteli toiseuttamisen prosessiksi, jossa naiset leimataan

as less than the men who’d historically defined, and been defined as,

vähäisemmiksi kuin miehet, jotka on historiallisesti määritelty

the ideal human subjects.

ihanteellisiksi ihmisiksi ja subjekteiksi.

As the Other, she argued that women were considered second to men,

Naisia pidetään Toisina, miesten jälkeen tulevina,

and therefore systematically restricted from pursuing freedom.

ja heiltä estetään järjestelmällisesti vapauden tavoittelu.

"The Second Sex" became an essential feminist treatise,

"Toinen sukupuoli" muodostui feministiseksi aarteeksi,

offering a detailed history of women’s oppression

joka tarjosi yksityiskohtaisen naisten alistushistorian

and a wealth of anecdotal testimony.

sekä paljon todistusaineistoa siitä.

"The Second Sex"’s combination of personal experience

Toisen sukupuolen yhdistelmä persoonallisia kokemuksia ja

and philosophical intervention

filosofista tutkimista

provided a new language to discuss feminist theory.

tarjosi uuden kielen keskustella feministisestä teoriasta.

Today, those conversations are still informed by de Beauvoir’s insistence

Näitä keskusteluja värittää yhä de Beauvoir'n painotus,

that in the pursuit of equality,

että tasa-arvoa tavoiteltaessa

“there is no divorce between philosophy and life.”

"elämän ja filosofian välillä ei ole eroa".

Of course, like any foundational work,

Kuten minkä tahansa perustavan teoksen, myös

the ideas in "The Second Sex" have been expanded upon since its publication.

Toisen sukupuolen ideoita on kehitelty sen ilmestymisen jälkeen.

Many modern thinkers have explored additional ways people are Othered

Modernit ajattelijat ovat tutkineet toiseuttamisen tapoja, joita

that de Beauvoir doesn’t acknowledge.

de Beauvoir ei tunnustanut.

These include racial and economic identities,

Nämä sisältävät rodullisia ja taloudellisia identiteettejä

as well as the broader spectrum of gender and sexual identities we understand today.

sekä entistä laajemman sukupuolen ja seksuaalisuuden kirjon.

De Beauvoir’s legacy is further complicated

De Beauvoir'n perinnön arviointia mutkistavat

by accusations of sexual misconduct by two of her university students.

kahden hänen opiskelijansa syytökset seksuaalisesta ahdistelusta.

In the face of these accusations,

Nämä syytökset johtivat

she had her teaching license revoked for abusing her position.

hänen opetuslupansa peruutukseen aseman väärinkäytön vuoksi.

In this aspect and others, de Beauvoir’s life remains controversial—

Tässä ja muissa suhteissa de Beauvoir'n elämästä kiistellään --

and her work represents a contentious moment in the emergence of early feminism.

ja hänen työnsä edustaa kiistaa varhaisen feminismin syntyvaiheessa.

She participated in those conversations for the rest of her life;

Hän osallistui näihin keskusteluihin loppuelämänsä ajan

writing fiction, philosophy, and memoirs until her death in 1986.

kirjoittaen fiktiota, filosofiaa ja muistelmia kuolemaansa 1986 asti.

Today, her work offers a philosophical language

Nykyisin hänen työnsä antaa filosofisen kielen,

to be reimagined, revisited and rebelled against—

jota voi edelleen tutkia ja kapinoida samalla sitä vastaan --

a response this revolutionary thinker might have welcomed.

mitä kumouksellinen ajattelija itse olisi hyvinkin arvostanut.