The hidden life of Rosa Parks - Riché D. Richardson

Kääntäjä: Marja Oilinki Oikolukija: Ulla Vainio

In 1944, 11 years before her fateful decision on a Montgomery Bus,

Vuonna 1944, 11 vuotta ennen kohtalokasta päätöstään Montgomeryn bussissa,

Rosa Parks was investigating a vicious crime.

Rosa Parks tutki ikävää rikosta.

As an emissary for the National Association

Hän toimi lähettiläänä NAACP:ssa, joka ajoi

for the Advancement of Colored People,

värillisten oikeuksia,

she had traveled to rural Alabama to meet with Recy Taylor,

ja hän matkusti Alabamaan tavatakseen Recy Taylorin,

a young woman who had been sexually assaulted by six white men.

nuoren naisen, jonka kuusi valkoista miestä oli raiskannut.

It would be difficult enough to convince an Alabama court

Olisi vaikea vakuuttaa Alabaman oikeudelle

that even one of these men was guilty,

miesten syyllisyyttä,

but Rosa was undeterred.

mutta Rosa ei lannistunut.

She formed a committee to defend Recy in court,

Hän muodosti komitean puolustamaan Recyä oikeudessa,

flooding the media with testimony

vyörytti todisteita medialle

and sparking protests throughout the South.

ja järjesti protesteja läpi etelävaltioita.

When a jury failed to indict the attackers,

Kun jury epäonnistui hyökkääjien syyttämisessä,

Parks demanded the governor assemble a new grand jury.

Parks vaati uuden juryn kokoamista.

She wrote, “I know that you will not fail to let the people of Alabama know

Hän kirjoitti: "Tiedän ettet halua epäonnistua siinä, että alabamalaiset

that there is equal justice for all of our citizens.”

tietävät oikeuden olevan saman kaikille kansalaisille."

Throughout her life, Parks repeatedly challenged racial violence

Läpi elämänsä Parks haastoi rotuväkivallan ja

and the prejudiced systems protecting its perpetrators.

sitä harjoittavia suojaavan ennakkoluuloisen järjestelmän.

But this work came at an enormous risk—

Tähän työhön liittyi valtava riski

and a personal price.

ja henkilökohtaisia seurauksia.

Born in 1913, Rosa was raised by her mother and grandparents in rural Alabama.

Vuonna 1913 syntynyt Rosa kasvoi sukunsa parissa Alabamassa.

But outside this loving home, the fear of racial violence cast a long shadow.

Rakastavan kodin ulkopuolella rotuväkivallan pelko varjosti elämää.

The Ku Klux Klan frequently drove past their home,

Ku Klux Klan ajoi säännöllisesti hänen kotinsa ohi,

and Jim Crow laws segregated public spaces.

ja Jim Crow -lakien mukaan julkiset tilat oli jaettu rodun mukaan.

At 19 she settled in Montgomery and married Raymond Parks,

19-vuotiaana Rosa asettui Montgomeryyn ja meni naimisiin Raymond Parksin kanssa,

a barber who shared her growing fury at racial injustice.

joka jakoi hänen kasvavan raivonsa rotuepäoikeudenmukaisuudesta.

He was involved with the local chapter of the NAACP;

Puoliso oli mukana paikallisessa NAACP-osaston toiminnassa,

a role many avoided for fear of persecution.

roolissa, jota monet välttivät vainojen pelossa.

At first Raymond was eager to keep Rosa safe

Aluksi Raymond yritti pitää Rosan turvassa

from the potential dangers of activism.

aktivismin mahdollisilta vaaroilta.

But as she grew more incensed at the limitations imposed on African Americans,

Mutta kun Rosan raivo rajoituksista afrikanamerikkalaisille kasvoi,

she could no longer stand by.

hän ei enää voinut katsella sivusta.

When she officially joined the NAACP in 1943,

Kun hän liittyi NAACP:iin virallisesti vuonna 1943,

Parks and Johnnie Rebecca Carr were the only women in the Montgomery chapter.

hän ja Johnnie Rebecca Carr olivat ainoat naiset paikallisosastossa.

She began keeping minutes for their meetings,

Hän aloitti kirjoittamalla muistiinpanoja kokouksissa,

and soon found herself elected secretary of the chapter—

ja pian hänet valittiin osaston sihteeriksi —

formally beginning her secret double life.

mistä hänen salainen kaksoiselämänsä alkoi.

By day, Rosa worked as a seamstress to support her mother and husband.

Päivisin Rosa toimi ompelijana elättääkseen äitinsä ja miehensä.

By night, she researched and documented numerous civil rights cases,

Iltaisin hän tutki ja dokumentoi kansalaisoikeusjuttuja

from local policy disputes to high-profile murder cases and hate crimes.

paikallisista kiistoista korkean profiilin viharikoksiin ja murhiin.

As secretary, she prepared public responses

Sihteerinä hän valmisteli julkisia vastineita

on behalf of the Montgomery chapter, battling the harsh sentencing,

Montgomeryn osaston puolesta taistellen afrikanamerikkalaisiin

false accusation and smear campaigns frequently used against African Americans.

kohdistuvia tuomioita, vääriä syytöksiä ja likakampanjoita vastaan.

In addition to her legal work, Parks was a brilliant local strategist.

Lakijuttujen ohella Parks oli loistava paikallinen strategi.

As advisor to the NAACP youth group council,

NAACP:n nuorisoliiton neuvonantajana

she helped young people navigate segregated systems

hän auttoi nuoria selviytymään rotuerottelujärjestelmässä,

including voter registration and whites-only libraries.

joka koski niin äänestäjäksi rekisteröitymisestä kuin kirjastoja.

Through the cover of the NAACP,

NAACP:n suojassa

Parks strived to bring clandestine civil rights activities into the open.

Parks pyrki avoimuuteen kansalaisoikeusaktivismissa.

She advocated for civil disobedience training

Hän edisti koulutusta kansalaistottelemattomuudesta

and spoke out against racial violence, particularly the murder of Emmet Till.

ja puhui rotuväkivaltaa kuten Emmet Tillin murhaa vastaan.

In 1955, her refusal to move to the back of a segregated bus

Kun hän vuonna 1955 kieltäytyi bussissa rotuerottelun mukaisesta paikasta,

helped ignite the grassroots movement she had hoped for.

se auttoi alkuun hänen toivomaansa ruohonjuuriliikettä.

Parks was arrested and jailed for her one-woman protest,

Parks pidätettiin ja hän joutui vankilaan protestistaan,

where she was visited by local activists.

ja hänen luonaan vieraili paikallisia aktivisteja.

Together they planned a twenty-four hour bus boycott.

Yhdessä he suunnittelivat 24 tunnin bussiboikotin.

It lasted for three hundred and eighty-one days.

Se kesti lopulta 381 päivää.

Park’s simple act had transformed nascent civil rights activism

Parksin teko vei aloittelevan kansalaisoikeusliikkeen

into a national movement.

kansalliselle tasolle.

In 1956, the boycott ended when the Supreme Court

Vuonna 1956 boikotti loppui, kun korkein oikeus

ruled in favor of desegregating public transport.

puolsi julkisen liikenteen rotuerottelun loppumista.

But this victory for the movement had come at a great cost.

Liike voitti, mutta joutui maksamaan siitä kovan hinnan.

Rosa had been receiving vicious death threats throughout the campaign,

Rosa oli saanut tappouhkauksia kampanjan aikana

and was unable to find work in Montgomery because of her political reputation.

eikä saanut töitä Montgomerystä poliittisen maineensa vuoksi.

In 1957, she moved to Detroit to continue working as a seamstress,

Vuonna 1957 hän muutti Detroitiin jatkaakseen ompelijana.

until being hired by Congressman John Conyers

kunnes kongressiedustaja John Conyers palkkasi hänet

to help support his burgeoning civil rights campaigns.

auttamaan kansalaisoikeuksiin liittyvissä kampanjoissa,

Ever vigilant in the fight against racial inequality,

Valppaana rotujen välisen epätasa-arvon suhteen

Parks remained active for the next 40 years.

Rosa toimi aktiivisesti seuraavat 40 vuotta.

She wrote several books,

Hän kirjoitti useita kirjoja,

traveled across the country giving talks to support other activists,

matkusti läpi maata ja piti puheita tukeakseen aktivisteja

and established an institute for the education of young people

ja perusti instituutin nuorten kouluttamiseksi

in her late husband’s memory.

aviomiehensä muistoksi.

Today, Rosa Parks is remembered as a radical spirit

Nykyisin Rosa Parks muistetaan radikaalina sieluna,

who railed against the most powerful people and policies.

joka kritisoi vaikutusvaltaisia ihmisiä ja vallankäyttöä.

Her call to action continues to resound:

Hänen kutsunsa toimintaan jatkuu:

“knowing what must be done does away with fear.”

"sen tietäminen mitä on tehtävä pitää pelon loitolla".