Matthew Carter: My life in typefaces

Kääntäjä: Annukka Leppänen Oikolukija: Marja Oilinki

Me käytämme tekstiä

valtavia määriä.

Suurimmassa osassa

maailmaa sitä ei pääse pakoon.

Mutta harvaa kuluttajaa kiinnostaa

Type is something we consume

mistä tietty kirjaintyyppi tuli, milloin tai kuka sen suunnitteli,

in enormous quantities.

In much of the world,

it's completely inescapable.

ja josko ihminen edes osallistui

But few consumers are concerned to know

where a particular typeface came from

sen luomiseen, eli materialisoituiko

or when or who designed it,

se vain tietokoneohjelman syvyyksistä.

if, indeed, there was any human agency involved

Minua noiden tämän täytyy kiinnostaa.

in its creation, if it didn't just sort of materialize

Se on työtäni.

out of the software ether.

Olen yksi niitä harvoja ihmisiä,

jotka kärsivät

But I do have to be concerned with those things.

T:n ja E:n välisestä huonosta välistyksestä, jonka näette tässä.

It's my job.

I'm one of the tiny handful of people

Täytyy poistaa tuo dia.

En kestä sitä. Eikä kestä Chriskään.

who gets badly bent out of shape

Noin. Hyvä.

by the bad spacing of the T and the E

Puheeni käsittelee teknologian ja

that you see there.

kirjaintyypin suunnittelun suhdetta.

I've got to take that slide off.

I can't stand it. Nor can Chris.

Teknologia on muuttunut

There. Good.

useita kertoja aloitettuani työt:

So my talk is about the connection

between technology and design of type.

valokuva, digi, pöytäkone, näyttö, netti.

The technology has changed

Olen selviytynyt muutoksista ja yritän

a number of times since I started work:

ymmärtää niiden seuraukset

photo, digital, desktop, screen, web.

suunnittelutyölleni.

Diassa näkyy työkalun vaikutus muotoon.

I've had to survive those changes and try

to understand their implications for what I do

Kaksi kirjainta, kaksi K:ta.

for design.

Vasemmalla oleva on moderni,

This slide is about the effect of tools on form.

tehty tietokoneella.

Kaikki suorat viivat ovat suoria.

The two letters, the two K's,

Kaarissa on matemaattista sulavuutta,

the one on your left, my right, is modern,

jonka Bézierin kaava määrittää.

made on a computer.

All straight lines are dead straight.

Oikealla muinainen goottilainen,

The curves have that kind of mathematical smoothness

leikattu teräksestä käsipelillä.

that the Bézier formula imposes.

Mikään suorista viivoista ei ole oikeastaan suora.

On the right, ancient Gothic,

Kaaret ovat hienovaraisia.

cut in the resistant material of steel by hand.

Siinä on ihmiskäden elonkipinää,

None of the straight lines are actually straight.

jota kone tai ohjelma

The curves are kind of subtle.

ei voi koskaan saavuttaa.

It has that spark of life from the human hand

Mikä kontrasti.

No, valehtelen.

that the machine or the program

Valhe TED:ssä. Olen pahoillani.

can never capture.

Molemmat on tehty tietokoneella,

What a contrast.

samalla ohjelmalla, samat Bézier-kaaret,

Well, I tell a lie.

sama kirjasinmuoto.

A lie at TED. I'm really sorry.

Vasemmalla olevan

Both of these were made on a computer,

teki Zuzana Licko Emigrellä,

same software, same Bézier curves,

ja minä tein tuon toisen.

same font format.

Työkalu on sama, mutta kirjaimet ovat erilaiset.

The one on your left

Kirjaimet eroavat, koska

was made by Zuzana Licko at Emigre,

suunnittelijat ovat erilaisia.

Siinä kaikki. Zuzana halusi omansa näyttävän tuolta.

and I did the other one.

The tool is the same, yet the letters are different.

Minä omani tuolta. Se siitä.

The letters are different

Teksti on hyvin mukautuvaa.

because the designers are different.

That's all. Zuzana wanted hers to look like that.

Päinvastoin kuin taide, kuten kuvanveisto tai arkkitehtuuri

I wanted mine to look like that. End of story.

teksti kätkee metodinsa.

Type is very adaptable.

Pidän itseäni teollisena suunnittelijana.

Unlike a fine art, such as sculpture or architecture,

Suunnittelemani asia on tuotettu

ja sillä on tarkoitus:

type hides its methods.

tulla luetuksi, välittää merkitys.

Mutta siihen liittyy muutakin.

I think of myself as an industrial designer.

Eräänlainen esteettinen elementti.

The thing I design is manufactured,

Mikä erottaa nämä kaksi kirjainta

and it has a function:

suunnittelijoiden eri tulkinnoista?

to be read, to convey meaning.

But there is a bit more to it than that.

Mikä antaa suunnittelijoiden työlle

There's the sort of aesthetic element.

ominaisen persoonallisen tyylin,

What makes these two letters different

jota saattaa nähdä muotisuunnittelijan

from different interpretations by different designers?

tai vaikkapa autosuunnittelijan työssä?

What gives the work of some designers

sort of characteristic personal style,

Myönnän, että olen muutaman kerran suunnittelijana

as you might find in the work of a fashion designer,

tuntenut teknologian vaikutuksen.

an automobile designer, whatever?

Tämä on 60-luvun keskivaiheilta,

There have been some cases, I admit,

muutos metallikirjasimesta valokuvaan,

where I as a designer

did feel the influence of technology.

kuumasta kylmään.

Tästä on hyötyä,

This is from the mid-'60s,

mutta myös yksi haittapuoli:

the change from metal type to photo,

välistysjärjestelmä, joka antoi vain

hot to cold.

18 erillistä yksikköä, joihin

This brought some benefits

but also one particular drawback:

kirjaimet pystyi sovittamaan.

a spacing system that only provided

Minua pyydettiin suunnittelemaan

18 discrete units for letters

sarja tiiviitä sans serifeja

mahdollisimman monena varianttina

to be accommodated on.

18 yksikön rajoissa.

I was asked at this time to design

a series of condensed sans serif types

Nopeasti laskien tajusin,

with as many different variants as possible

että pystyisin tekemään vain kolme suunnitelmaa. Näette ne tässä.

within this 18-unit box.

Quickly looking at the arithmetic,

Helvetica ja Extra Compressedissa

I realized I could only actually make three

ja Ultra Compressedissa tämä jäykkä 18 yksikön järjestelmä

of related design. Here you see them.

oli todella rajoittava.

In Helvetica Compressed, Extra Compressed,

Se määritti suunnittelun mittasuhteet.

and Ultra Compressed, this rigid 18-unit system

Tässä ovat kirjaintyypit.

really boxed me in.

It kind of determined the proportions

Katsotteko niitä ja ajattelette,

of the design.

“Matthew parka, hän alistui ongelmalle,

Here are the typefaces, at least the lower cases.

ja se todellakin näkyy lopputuloksessa.”

So do you look at these and say,

Toivottavasti ei.

"Poor Matthew, he had to submit to a problem,

Jos tekisin saman homman tänään,

minulla olisi 18 välistysyksikön

and by God it shows in the results."

sijaan 1000.

I hope not.

If I were doing this same job today,

Voisin tehdä enemmän variantteja,

instead of having 18 spacing units,

mutta olisivatko kirjainperheen jäsenet yhtään parempia?

I would have 1,000.

Vaikea sanoa tekemättä sitä,

Clearly I could make more variants,

mutta ne eivät olisi parempia

but would these three members of the family be better?

suhteessa 1000:18, sen voin sanoa.

Vaistoni sanoo, että parannukset

It's hard to say without actually doing it,

olisivat pieniä, koska nämä suunniteltiin

but they would not be better in the proportion

of 1,000 to 18, I can tell you that.

funktioina järjestelmästä, johon ne suunniteltiin sopimaan.

My instinct tells you that any improvement

Teksti on hyvin mukautuvaa.

would be rather slight, because they were designed

Se kätkee metodinsa.

Kaikilla teollisilla muotoilijoilla on työssä rajoitteita.

as functions of the system they were designed to fit,

and as I said, type is very adaptable.

Tämä ei ole kuvataidetta.

It does hide its methods.

Kysymys on, pakottaako rajoite

kompromisseihin?

All industrial designers work within constraints.

Jos hyväksyt rajoitteen,

This is not fine art.

ovatko työsi standardit matalammat?

The question is, does a constraint

En usko, ja minua on aina rohkaissut

force a compromise?

eräs Charles Eamesin ajatus.

By accepting a constraint,

Hän sanoi olevansa tietoinen

työnsä rajoituksista,

are you working to a lower standard?

mutta ei tee kompromisseja.

I don't believe so, and I've always been encouraged

Ero rajoitteen ja

by something that Charles Eames said.

He said he was conscious of working

kompromissin välillä on hienoinen,

within constraints,

mutta keskeinen osa suhdettani työhön.

but not of making compromises.

The distinction between a constraint

and a compromise is obviously very subtle,

Muistatteko tämän lukukokemuksen?

but it's very central to my attitude to work.

Puhelinluettelo. Pysähdytään,

jotta voitte nauttia nostalgiasta.

Remember this reading experience?

Tämä on 70-luvulta, varhaisia kokeiluja

The phone book. I'll hold the slide

Bell Centennialista, jonka suunnittelin

so you can enjoy the nostalgia.

puhelinluetteloita varten.

Se oli ensimmäinen kokemukseni digitaalisesta tekstistä

This is from the mid-'70s early trials

ja aikamoinen tulikaste.

of Bell Centennial typeface I designed

for the U.S. phone books,

Suunniteltu puhelinluetteloita varten

and it was my first experience of digital type,

painettavaksi pienenä sanomalehtipaperille

and quite a baptism.

hyvin nopeilla rotaatiopainokoneilla,

kerosiini- ja kimröökimusteella.

Designed for the phone books, as I said,

Tämä ei ole kutsuva ympäristö

to be printed at tiny size on newsprint

on very high-speed rotary presses

typografiselle suunnittelijalle.

with ink that was kerosene and lampblack.

Haasteeni oli suunnitella fontti,

This is not a hospitable environment

joka suoriutui niin hyvin kuin mahdollista hankalissa olosuhteissa.

for a typographic designer.

So the challenge for me was to design type

Olimme digitaalisen tekstin alkuvaiheilla.

that performed as well as possible

in these very adverse production conditions.

Minun piti piirtää jokainen merkki käsin

ruutupaperille —

Bell Centennialia oli neljä leikkausta —

As I say, we were in the infancy of digital type.

pikseli pikseliltä, ja koodata ne rasteriviiva viivalta

I had to draw every character by hand

näppäimistöä varten.

on quadrille graph paper --

Se kesti kaksi vuotta, mutta opin paljon.

there were four weights of Bell Centennial —

pixel by pixel, then encode them raster line by raster line

Kirjaimet näyttävät

koiran pureksimilta,

for the keyboard.

mutta puuttuvat pikselit viivojen

It took two years, but I learned a lot.

leikkauspisteissä tai haaroissa

ovat tuloksia tutkimuksistani

These letters look as though they've been chewed

by the dog or something or other,

musteen leviämisestä halvalla paperilla

but the missing pixels at the intersections

of strokes or in the crotches

ja sen mukaisista korjauksista fonttiin.

are the result of my studying the effects

Nämä oudot artefaktit on suunniteltu kompensoimaan

of ink spread on cheap paper

skaalauksen ja tuotantoprosessin

and reacting, revising the font accordingly.

aiheuttamaa epätoivottua vaikutusta.

These strange artifacts are designed to compensate

AT&T halusi aluksi

tehdä puhelinluettelot Helveticalla,

for the undesirable effects of scale

and production process.

mutta kuten Erik Spiekermann sanoi elokuvassa Helvetica,

At the outset, AT&T had wanted

Helvetican kirjaimet on suunniteltu

to set the phone books in Helvetica,

niin samanlaisiksi kuin mahdollista.

but as my friend Erik Spiekermann said

Se ei ole resepti pienikokoisen tekstin luettavuuteen.

in the Helvetica movie, if you've seen that,

the letters in Helvetica were designed to be

Se näyttää diassa elegantilta.

as similar to one another as possible.

Minun piti selkeyttää näiden kuvioiden

This is not the recipe for legibility at small size.

muotoja Bell Centennialissa

It looks very elegant up on a slide.

avaamalla muotoja, kuten näette

dian alaosassa.

I had to disambiguate these forms

of the figures as much as possible in Bell Centennial

Nyt edetään 80-luvun puoliväliin,

by sort of opening the shapes up, as you can see

digitaalisten ääriviivafonttien

in the bottom part of that slide.

alkuaikoihin, vektoriteknologiaan.

Siihen aikaan oli eräs ongelma

So now we're on to the mid-'80s,

fonttien kokoon liittyen: datan määrä, joka tarvittiin löytämään ja

the early days of digital outline fonts,

vector technology.

säilömään fontti koneen muistiin.

There was an issue at that time

with the size of the fonts,

Vain rajallisen määrän fontteja

the amount of data that was required to find

sai järjestelmään kerralla.

and store a font in computer memory.

Tein datasta analyysin,

It limited the number of fonts you could get

ja selvisi että tyypillinen serif-fontti,

on your typesetting system at any one time.

jonka näette vasemmalla,

I did an analysis of the data,

tarvitsi kaksin verroin enemmän dataa

kuin keskellä oleva sans serif,

and found that a typical serif face

syynä kaikki pisteet, joita tarvittiin

you see on the left

määrittämään serifin elegantit kaaret.

needed nearly twice as much data

as a sans serif in the middle

Dian alaosan numerot edustavat

because of all the points required

datan määrää, joka tarvitaan

to define the elegantly curved serif brackets.

tallentamaan kukin fonteista.

The numbers at the bottom of the slide, by the way,

Joten keskellä oleva sans serif,

ilman päätteitä, oli ekonomisempi,

they represent the amount of data

needed to store each of the fonts.

suhteessa 81 vastaan 151.

“Ahaa, insinööreillä on ongelma.

So the sans serif, in the middle,

sans the serifs, was much more economical,

Suunnittelija pelastaa.”

Tein serif-fontin, tässä oikealla,

81 to 151.

"Aha," I thought. "The engineers have a problem.

ilman kaareutuvia serifejä.

Tein niistä kulmikkaat, suorista viivoista viistettyjä kaaria.

Designer to the rescue."

I made a serif type, you can see it on the right,

Ja yhtä dataa säästäviä kuin sans serif.

without curved serifs.

I made them polygonal, out of straight line segments,

Kutsumme oikealla olevaa Charteriksi.

chamfered brackets.

Menin insinöörien pomon puheille

And look, as economical in data as a sans serif.

numeroideni kanssa ja ilmoitin ylpeänä

“Olen ratkaissut ongelman.”

We call it Charter, on the right.

“Minkä ongelman?” hän sanoi.

So I went to the head of engineering

with my numbers, and I said proudly,

“Datamäärän ongelman,

"I have solved your problem."

jonka sans serif -fontit vaativat.”

"Oh," he said. "What problem?"

“Ratkaisimme ongelman viime viikolla.

And I said, "Well, you know, the problem

Loimme tiivistyksen, joka vähentää

of the huge data you require for serif fonts and so on."

kaikkien fonttien suuruusluokkaa.

"Oh," he said. "We solved that problem last week.

Sinulla voi olla järjestelmässäsi

niin monta fonttia kuin haluat.”

We wrote a compaction routine that reduces

“Kiitos tiedosta,” sanoin.

the size of all fonts by an order of magnitude.

Pieleen meni taas.

Minulle jäi ratkaisu

You can have as many fonts on your system

olemattomaan tekniseen ongelmaan.

as you like."

"Well, thank you for letting me know," I said.

Foiled again.

Tässä tarina muuttuu kiinnostavaksi minun kohdallani.

I was left with a design solution

En heittänyt suunnitelmaani pois

for a nonexistent technical problem.

kiukuspäissäni.

En antanut periksi.

But here is where the story sort of gets interesting for me.

Mikä oli alkoi teknisenä harjoituksena,

I didn't just throw my design away

muuttuikin esteettiseksi harjoitukseksi.

in a fit of pique.

Olin alkanut pitää tästä kirjaintyypistä.

I persevered.

What had started as a technical exercise

Unohdetaan sen alkuperä, hitot siitä.

became an aesthetic exercise, really.

Pidin siitä sen itsensä vuoksi.

Charterin yksinkertaistetut muodot

In other words, I had come to like this typeface.

antoivat sille eräänlaista selkeää laatua

Forget its origins. Screw that.

ja koruttomuutta,

I liked the design for its own sake.

joka miellytti minua.

The simplified forms of Charter

Teknisten innovaatioiden aikoina

gave it a sort of plain-spoken quality

suunnittelijat haluavat saada

and unfussy spareness

ajanmukaisia vaikutteita.

that sort of pleased me.

Haluamme vastata. Haluamme tulla työnnetyksi

You know, at times of technical innovation,

tutkimaan jotain uutta.

designers want to be influenced

Charter on minulle eräänlainen vertaus.

by what's in the air.

We want to respond. We want to be pushed

Teknologian ja Charterin suunnittelun

into exploring something new.

välillä ei ollut tiukkaa syy-yhteyttä.

So Charter is a sort of parable for me, really.

Olin ymmärtänyt teknologian väärin.

In the end, there was no hard and fast causal link

Teknologia ehdotti minulle jotain,

between the technology and the design of Charter.

mutta ei ohjannut kättäni,

I had really misunderstood the technology.

ja tätä tapahtuu mielestäni usein.

The technology did suggest something to me,

Insinöörit ovat fiksuja, ja huolimatta

satunnaisista turhautumisista,

but it did not force my hand,

sillä olen vähemmän fiksu,

olen nauttinut työskentelystä heidän kanssaan, ja heiltä oppimisesta.

and I think this happens very often.

You know, engineers are very smart,

90-luvun puolessa välissä aloitin

and despite occasional frustrations

because I'm less smart,

keskustelun Microsoftin kanssa näyttöfonteista.

I've always enjoyed working with them

and learning from them.

Siihen asti kaikki näytöllä olevat fontit

Apropos, in the mid-'90s,

oli tietenkin muokattu jo ilmestyneistä printtifonteista.

I started talking to Microsoft

about screen fonts.

Mutta Microsoft ennusti

Up to that point, all the fonts on screen

muutoksen oikein, ryntäyksen kohti elektronista kommunikaatiota,

had been adapted from previously existing

printing fonts, of course.

näytöltä lukemisen ja kirjoittamisen

But Microsoft foresaw correctly

ja printtitekstin jäämisen toissijaiseksi.

the movement, the stampede

towards electronic communication,

Prioriteetit olivat vaihtumassa.

to reading and writing onscreen

with the printed output as being sort of secondary

He halusivat pienen ydinsetin fontteja,

in importance.

jotka oli suunniteltu nimenomaan näyttöä varten,

So the priorities were just tipping at that point.

kohtaamaan näytön ongelmat,

They wanted a small core set of fonts

eli huonon resoluution monitorit.

that were not adapted but designed for the screen

Sanoin Microsoftille, että tiettyä teknologiaa

to face up to the problems of screen,

varten suunniteltu kirjaintyyppi

which were their coarse resolution displays.

on itsessään vanhentunut.

I said to Microsoft, a typeface designed

Olen suunnitellut monta tyyppiä, joiden

tarkoitus oli vähentää teknisiä ongelmia.

for a particular technology

is a self-obsoleting typeface.

Insinöörien ansiosta ongelmat katosivat.

I've designed too many faces in the past

Ja niin katosi kirjaintyyppinikin.

that were intended to mitigate technical problems.

Se oli vain väliaikainen hätävara.

Thanks to the engineers, the technical problems went away.

Microsoft palasi kertomaan, että edulliset monitorit

So did my typeface.

paremmalla resoluutiolla

olivat ainakin vuosikymmenen päässä.

It was only a stopgap.

Se ei kuulostanut minusta kovin pahalta,

Microsoft came back to say that

affordable computer monitors

se ei ole väliaikaista.

with better resolutions

Joten olin vakuuttunut

were at least a decade away.

ja aloin työstämään Verdanaa ja Georgiaa.

So I thought, well, a decade, that's not bad,

that's more than a stopgap.

Työskentelin ensimmäistä kertaa

So I was persuaded, I was convinced,

suoraan näytöllä pikselilähtöisesti,

and we went to work on what became Verdana

Siihen aikaan näytöt olivat binäärisiä.

and Georgia,

for the first time working not on paper

Pikseli oli joko päällä tai pois päältä.

but directly onto the screen from the pixel up.

Tässä näette kirjaimen ääriviivat,

At that time, screens were binary.

iso H,

sen ääriviiva on musta ohut viiva,

The pixel was either on or it was off.

ja niin se tallentuu muistiin

Here you see the outline of a letter,

bittikarttaan yhdistettynä,

the cap H,

joka on harmaa alue ja

which is the thin black line, the contour,

näin se esitetään ruudulla.

which is how it is stored in memory,

Bittikartta rasteroidaan ääriviivasta.

superimposed on the bitmap,

Tässä isossa H:ssa, joka on pelkkiä suoria viivoja,

which is the grey area,

ne kaksi ovat lähes ruudukkoon sopivia.

which is how it's displayed on the screen.

The bitmap is rasterized from the outline.

Here in a cap H, which is all straight lines,

Näin ei ole O:n kohdalla.

the two are in almost perfect sync

Näyttää enemmän tiiliseinältä kuin kirjainsuunnittelulta,

on the Cartesian grid.

mutta tämä on hyvä bittikartta-O,

Not so with an O.

koska se on symmetrinen

This looks more like bricklaying than type design,

sekä x- että y-akselilla.

Bittikartan kohdalla ei oikeastaan

but believe me, this is a good bitmap O,

voi enempää pyytää.

for the simple reason that it's symmetrical

Saatoin joskus tehdä kolme tai neljäkin versiota vaikeasta kirjaimesta

in both x and y axes.

In a binary bitmap, you actually can't ask

kuten pienestä a:sta,

for more than that.

ja katsella niitä kauempaa valitakseni parhaan.

I would sometimes make, I don't know,

Tai no, parasta ei ollut,

three or four different versions of a difficult letter

joten suunnittelijan harkintaa tarvitaan,

like a lowercase A,

and then stand back to choose which was the best.

kun yritetään päättää,

mikä on vähiten huono.

Well, there was no best,

Onko se kompromissi?

so the designer's judgment comes in

Ei, jos työskentelet teknologian

salliman korkeimman standardin mukaisesti,

in trying to decide

which is the least bad.

vaikka standardi saattaa

Is that a compromise?

olla epäideaalinen.

Not to me, if you are working

Saatat nähdä tässä diassa

at the highest standard the technology will allow,

kaksi erilaista bittikarttafonttia.

although that standard may be

Ylemmän “a” on minusta

well short of the ideal.

parempi kuin alemman “a”, mutta ei kuitenkaan loistava.

You may be able to see on this slide

two different bitmap fonts there.

Ehkä efektin näkee paremmin

The "a" in the upper one, I think,

pienennettynä. Ehkä ei.

is better than the "a" in the lower one,

Olen pakon sanelemana pragmaatikko,

but it still ain't great.

en idealisti.

You can maybe see the effect better

Tietynlainen luonne saa tiettyä

if it's reduced. Well, maybe not.

tyydytystä tehdessään jotain,

mikä ei voi olla täydellistä, mutta

So I'm a pragmatist, not an idealist,

out of necessity.

jonka voi tehdä parhaan kykynsä mukaan.

For a certain kind of temperament,

there is a certain kind of satisfaction

Tässä on Georgia Italicin pieni h.

in doing something that cannot be perfect

but can still be done to the best of your ability.

Bittikartta näyttää rosoiselta.

Sitä se onkin.

Here's the lowercase H from Georgia Italic.

Mutta huomasin sattumalta,

että siinä on optimaalinen kallistus

The bitmap looks jagged and rough.

näyttökursiivia ajatellen,

It is jagged and rough.

jotta viivat katkeavat hyvin

But I discovered, by experiment,

pikselien rajoilla.

that there is an optimum slant

Katsokaa tätä karkeaa esimerkkiä,

for an italic on a screen

miten vasen ja oikea jalka

so the strokes break well

katkeavat samalla tasolla.

at the pixel boundaries.

Se on voitto. Tuo tuossa on hyvä.

Look in this example how, rough as it is,

Syvemmälle mentäessä sinulla ei ole

how the left and right legs

actually break at the same level.

juurikaan vaihtoehtoja.

That's a victory. That's good, right there.

Tämä on muuten S.

And of course, at the lower depths,

Siitä on 18 vuotta,

you don't get much choice.

kun Verdana ja Georgia julkaistiin.

This is an S, in case you were wondering.

Microsoft oli täysin oikeassa,

meni reilut 10 vuotta,

Well, it's been 18 years now

mutta nyt näytöissä on

since Verdana and Georgia were released.

kehittyneempi tila-ja fotometrinen resoluutio, kiitos muun muassa

Microsoft were absolutely right,

it took a good 10 years,

reunan pehmennyksen.

but screen displays now do have

improved spatial resolution,

Nyt kun heidän missionsa on suoritettu,

and very much improved photometric resolution

onko se tarkoittanut aikoinaan

thanks to anti-aliasing and so on.

karkeammille näytöille suunnittelemieni näyttöfonttien kuolemaa?

So now that their mission is accomplished,

Jäävätkö ne elämään huolimatta

has that meant the demise

of the screen fonts that I designed

vanhentuvista näytöistä ja uusien

for coarser displays back then?

webfonttien tulvasta markkinoille?

Vai ovatko ne vakiinnuttaneet markkinarakonsa,

Will they outlive the now-obsolete screens

and the flood of new web fonts

joka on riippumaton teknologiasta?

coming on to the market?

Ovatko ne siis sulautuneet

Or have they established their own

typografiseen valtavirtaan?

sort of evolutionary niche

that is independent of technology?

En ole varma, mutta hyvin ne ovat pärjänneet tähän asti.

In other words, have they been absorbed

18 on hyvä ikä mille tahansa.

into the typographic mainstream?

Kaikki kuluu nykyään nopeasti,

I'm not sure, but they've had a good run so far.

joten en valita.

Kiitos.

Hey, 18 is a good age for anything

(Taputuksia)

with present-day rates of attrition,

so I'm not complaining.

Thank you.

(Applause)