Jonathan Foley: The other inconvenient truth

Translator: Joseph Geni Reviewer: Morton Bast

Kääntäjä: Yrjö Immonen Oikolukija: Ulla Vainio

Tonight, I want to have a conversation about

Tänä iltana puhun uskomattoman suuresta

this incredible global issue

maailmanlaajuisesta kysymyksestä,

that's at the intersection of land use, food and environment,

johon liittyvät maankäyttö, ruoka ja ympäristö,

something we can all relate to,

kaikille tärkeästä asiasta,

and what I've been calling the other inconvenient truth.

jota olen kutsunut toiseksi epämiellyttäväksi totuudeksi.

But first, I want to take you on a little journey.

Ensiksi vien teidät pikku matkalle.

Let's first visit our planet, but at night,

Tutustutaan ensin planeettaamme, mutta yöllä

and from space.

ja avaruudesta käsin.

This is what our planet looks like from outer space

Tältä planeettamme näyttäisi ulkoavaruudesta yöllä,

at nighttime, if you were to take a satellite and travel

jos kiertäisi satelliitilla sen ympäri.

around the planet. And the thing you would notice first,

Ensiksi huomaisi,

of course, is how dominant the human presence

kuinka hallitseva ihmisen läsnäolo

on our planet is.

on planeetallamme.

We see cities, we see oil fields,

Nähdään kaupunkeja, öljykenttiä,

you can even make out fishing fleets in the sea,

voi erottaa jopa kalastuslaivastoja merellä.

that we are dominating much of our planet,

Hallitsemme suurta osaa planeettaamme,

and mostly through the use of energy

enimmäkseen energiaa käyttämällä,

that we see here at night.

mikä näkyy tässä yöaikaan.

But let's go back and drop it a little deeper

Mutta laskeudutaan vähän syvemmälle

and look during the daytime.

vilkaisemaan tilannetta päiväsaikaan.

What we see during the day is our landscapes.

Päivällä nähdään ympäristömme.

This is part of the Amazon Basin, a place called Rondônia

Tässä Amazonin jokialuetta Rondôniassa,

in the south-center part of the Brazilian Amazon.

Brasilian sademetsän eteläosassa.

If you look really carefully in the upper right-hand corner,

Jos katsoo tarkkaan, voi nähdä oikeassa ylänurkassa

you're going to see a thin white line,

ohuen valkoisen viivan,

which is a road that was built in the 1970s.

joka on 1970-luvulla rakennettu tie.

If we come back to the same place in 2001,

Jos palaa samaan paikkaan vuonna 2001,

what we're going to find is that these roads

huomaa näiden teiden poikivan

spurt off more roads, and more roads after that,

aina vain lisää teitä,

at the end of which is a small clearing in the rainforest

jotka päättyvät pieniin hakkuuaukioihin,

where there are going to be a few cows.

joissa pidetään muutamaa lehmää.

These cows are used for beef. We're going to eat these cows.

Nämä naudat pannaan lihoiksi ja syödään.

And these cows are eaten basically in South America,

Ne syödään pääosin Etelä-Amerikassa,

in Brazil and Argentina. They're not being shipped up here.

Brasiliassa ja Argentiinassa. Niitä ei laivata tänne.

But this kind of fishbone pattern of deforestation

Tällaisia kalanruotokuvioisia avohakkuita

is something we notice a lot of around the tropics,

näkee paljon kaikkialla tropiikissa,

especially in this part of the world.

erityisesti maailman näillä kulmilla.

If we go a little bit further south in our little tour of the world,

Jos jatketaan maailmanmatkaa vähän etelämmäksi,

we can go to the Bolivian edge of the Amazon,

saavutaan Bolivian puoleiseen Amazoniaan.

here also in 1975, and if you look really carefully,

Tämäkin vuodelta 1975, ja tarkkaan katsoessaan

there's a thin white line through that kind of seam,

näkee ohuen valkoisen suonimaisen viivan,

and there's a lone farmer out there

ja yhden ainoan maatilan

in the middle of the primeval jungle.

ikiaikaisen viidakon keskellä.

Let's come back again a few years later, here in 2003,

Jos palaa paikalle vuonna 2003,

and we'll see that that landscape actually looks

huomaa maiseman muistuttavan paljon

a lot more like Iowa than it does like a rainforest.

enemmän Iowaa kuin sademetsää.

In fact, what you're seeing here are soybean fields.

Nämä ovat itse asiassa soijapeltoja.

These soybeans are being shipped to Europe and to China

Soijapavut laivataan rehuksi Eurooppaan ja Kiinaan,

as animal feed, especially after the mad cow disease scare

varsinkin hullun lehmän taudin pelon alettua

about a decade ago, where we don't want to feed animals

kymmenisen vuotta sitten. Enää ei haluta ruokkia eläimiä

animal protein anymore, because that can transmit disease.

eläinproteiinilla, koska se voi levittää tautia.

Instead, we want to feed them more vegetable proteins.

Sen sijaan halutaan syöttää niille enemmän kasviproteiinia.

So soybeans have really exploded,

Soijan viljely on lisääntynyt todella rajusti,

showing how trade and globalization are

mikä osoittaa kaupan ja globalisaation olevan

really responsible for the connections to rainforests

vastuussa kytkennöistään sademetsiin

and the Amazon -- an incredibly strange

ja Amazoniaan -- nykypäivän uskomattoman

and interconnected world that we have today.

oudossa ja jakamattomassa maailmassa.

Well, again and again, what we find as we look

Joka puolella maailmaa

around the world in our little tour of the world

pistää yhä uudelleen silmään,

is that landscape after landscape after landscape

että alueet toisensa perään

have been cleared and altered for growing food

on raivattu ja muutettu

and other crops.

ruoka- ja muiksi viljelmiksi.

So one of the questions we've been asking is,

Yksi esittämistämme kysymyksistä on,

how much of the world is used to grow food,

kuinka suurta osaa maailmasta käytetään ruoan viljelyyn,

and where is it exactly, and how can we change that

missä se tapahtuu tarkalleen, mitä voidaan

into the future, and what does it mean?

muuttaa tulevaisuudessa ja mitä se merkitsee.

Well, our team has been looking at this on a global scale,

Ryhmämme on tarkastellut tätä maailmanlaajuisesti

using satellite data and ground-based data kind of to track

käyttäen tietoja satelliiteista ja maan päältä

farming on a global scale.

seuratakseen viljelyä koko maapallolla.

And this is what we found, and it's startling.

Näin hätkähdyttäviä asioita löysimme.

This map shows the presence of agriculture

Tämä kartta esittää maapallon

on planet Earth.

maatalousalueita.

The green areas are the areas we use to grow crops,

Vihreitä alueita käytetään vehnän, soijapapujen,

like wheat or soybeans or corn or rice or whatever.

maissin ja riisin tai jonkun muun kasvin viljelyyn.

That's 16 million square kilometers' worth of land.

Se vie 16 miljoonaa neliökilometriä maa-alasta.

If you put it all together in one place,

Kaiken kaikkiaan se olisi

it'd be the size of South America.

Etelä-Amerikan kokoinen alue.

The second area, in brown, is the world's pastures

Ruskeat alueet kuvaavat laidunmaita,

and rangelands, where our animals live.

kotieläintemme elinympäristöjä.

That area's about 30 million square kilometers,

Alue käsittää noin 30 miljoonaa neliökilometriä,

or about an Africa's worth of land,

liki Afrikan mantereen verran,

a huge amount of land, and it's the best land, of course,

valtavan alan, ja tietysti parasta maata.

is what you see. And what's left is, like,

Jäljelle jäävät Saharan autiomaan,

the middle of the Sahara Desert, or Siberia,

Siperian tai sademetsien sisäosien

or the middle of a rain forest.

kaltaiset alueet.

We're using a planet's worth of land already.

Käytämme jo kaiken planeettamme maa-alasta.

If we look at this carefully, we find it's about 40 percent

Tarkemmin ajatellen noin 40 % maapallon

of the Earth's land surface is devoted to agriculture,

maa-alasta pyhitetään maataloudelle,

and it's 60 times larger

mikä on 60 kertaa enemmän

than all the areas we complain about,

kuin kaikki ne alueet, joista valitamme,

our suburban sprawl and our cities where we mostly live.

asuttamamme suurkaupungit laajoine esikaupunkeineen.

Half of humanity lives in cities today,

Puolet ihmisistä asuu nykyisin kaupungeissa,

but a 60-times-larger area is used to grow food.

mutta 60-kertainen alue menee ruokatuotantoon.

So this is an amazing kind of result,

Tämä tulos on yllättävä,

and it really shocked us when we looked at that.

ja sen havaitseminen järkytti meitä.

So we're using an enormous amount of land for agriculture,

Valtava määrä maata käytetään maatalouteen,

but also we're using a lot of water.

mutta myös vettä käytetään paljon.

This is a photograph flying into Arizona,

Tässä ilmakuva Arizonasta,

and when you look at it, you're like,

ja sitä katsoessaan tuumii:

"What are they growing here?" It turns out

"Mitähän täällä kasvatetaan?" Käy ilmi,

they're growing lettuce in the middle of the desert

että keskellä autiomaata kasvatetaan salaattia

using water sprayed on top.

sadetuskastelun avulla.

Now, the irony is, it's probably sold

Ironista kylläkin, salaattia myydään luultavasti

in our supermarket shelves in the Twin Cities.

supermarkettien hyllyillä kaksoiskaupungeissamme [Minneapolis-Saint Paul].

But what's really interesting is, this water's got to come

Mutta kiintoisaa on se, että kasteluveden on

from some place, and it comes from here,

tultava jostakin, ja se tulee täältä

the Colorado River in North America.

Pohjois-Amerikan Colorado-joesta.

Well, the Colorado on a typical day in the 1950s,

Tässä Colorado tyypillisenä päivänä 1950-luvulla,

this is just, you know, not a flood, not a drought,

ei tulvan eikä kuivuuden aikana,

kind of an average day, it looks something like this.

vaan ihan keskimääräisen päivän näkymä.

But if we come back today, during a normal condition

Mutta jos palataan takaisin nyt, normaalioloissa

to the exact same location, this is what's left.

täsmälleen samaan paikkaan, tämä on jäljellä.

The difference is mainly irrigating the desert for food,

Erotuksella kastellaan pääosin autiomaaviljelmiä

or maybe golf courses in Scottsdale, you take your pick.

tai kenties Scottsdalen golfkenttiä.

Well, this is a lot of water, and again, we're mining water

Se on paljon vettä. Vettä hyödynnetään

and using it to grow food,

ruoan viljelyyn,

and today, if you travel down further down the Colorado,

ja tänä päivänä joen alajuoksulla huomaa,

it dries up completely and no longer flows into the ocean.

että se kuivuu kokonaan eikä enää virtaa mereen.

We've literally consumed an entire river in North America

Kokonainen pohjoisamerikkalainen joki on kirjaimellisesti

for irrigation.

kulutettu kasteluun.

Well, that's not even the worst example in the world.

Eikä se ole edes maailman pahin esimerkki.

This probably is: the Aral Sea.

Araljärvi on luultavasti pahin.

Now, a lot you will remember this from your geography classes.

Monet varmaan muistavat sen maantiedontunneilta.

This is in the former Soviet Union

Se on entisessä Neuvostoliitossa

in between Kazakhstan and Uzbekistan,

Kazakstanin ja Uzbekistanin välissä,

one of the great inland seas of the world.

yksi maailman suurimmista sisämeristä.

But there's kind of a paradox here, because it looks like

Tavallaan paradoksi, koska sitä

it's surrounded by desert. Why is this sea here?

ympäröi autiomaa. Miksi järvi on täällä?

The reason it's here is because, on the right-hand side,

Koska oikealla puolella

you see two little rivers kind of coming down

kaksi pientä jokea laskee

through the sand, feeding this basin with water.

erämaan läpi ja tuo altaaseen vettä.

Those rivers are draining snowmelt from mountains

Joet johdattavat sulamisvesiä idän

far to the east, where snow melts, it travels down the river

kaukaisilta vuorilta. Vesi kulkee alavirtaan

through the desert, and forms the great Aral Sea.

autiomaan läpi ja muodostaa suuren Araljärven.

Well, in the 1950s, the Soviets decided to divert that water

Neuvostoliittolaiset päättivät 1950-luvulla muuttaa virtausta

to irrigate the desert to grow cotton, believe it or not,

ja kastella autiomaata viljelläkseen Kazakstanissa

in Kazakhstan, to sell cotton to the international markets

puuvillaa kansainvälisille markkinoille

to bring foreign currency into the Soviet Union.

ulkomaanvaluutan saamiseksi Neuvostoliittoon.

They really needed the money.

Raha oli todella tarpeen.

Well, you can imagine what happens. You turn off

On helppo kuvitella, mitä tapahtuu. Veden syöttö

the water supply to the Aral Sea, what's going to happen?

Araljärveen katkaistaan, mitä mahtaa tapahtua?

Here it is in 1973,

Araljärvi vuonna 1973,

1986,

1986,

1999,

1999,

2004,

2004

and about 11 months ago.

ja noin 11 kuukautta sitten.

It's pretty extraordinary.

Aika merkillistä.

Now a lot of us in the audience here live in the Midwest.

Moni teistä asuu Keskilännessä.

Imagine that was Lake Superior.

Kuvitelkaa tämän tapahtuneen Yläjärvelle.

Imagine that was Lake Huron.

Tai Huronjärvelle.

It's an extraordinary change.

Muutos on erikoislaatuinen.

This is not only a change in water and

Se ei koske ainoastaan vettä ja vesirajaa,

where the shoreline is, this is a change in the fundamentals

vaan seudun

of the environment of this region.

koko perusympäristöä.

Let's start with this.

Aloitetaan tästä.

The Soviet Union didn't really have a Sierra Club.

Neuvostoliitossa ei todellakaan ollut mitään Sierra Club -ympäristöjärjestöä.

Let's put it that way.

Sanottakoon se noin.

So what you find in the bottom of the Aral Sea ain't pretty.

Araljärven pohja ei ole kaunista katsottavaa.

There's a lot of toxic waste, a lot of things

Myrkkyjätettä on paljon, ja nyt monet järveen

that were dumped there that are now becoming airborne.

upotetuista jätteistä leviävät ilmaan.

One of those small islands that was remote

Yksi pienistä, etäisistä

and impossible to get to was a site

ja luoksepääsemättömistä saarista oli

of Soviet biological weapons testing.

Neuvostoliiton biologisten aseiden testauspaikka.

You can walk there today.

Nyt sinne voi kävellä.

Weather patterns have changed.

Ilmasto-olot ovat muuttuneet.

Nineteen of the unique 20 fish species found only

Araljärven 20 ainutlaatuisesta kalalajista 19

in the Aral Sea are now wiped off the face of the Earth.

on nyt pyyhkäisty pois maapallon pinnalta.

This is an environmental disaster writ large.

Tämä on suurimittainen ympäristökatastrofi.

But let's bring it home.

Selvennetään asiaa.

This is a picture that Al Gore gave me a few years ago

Al Gore antoi minulle muutama vuosi sitten kuvan,

that he took when he was in the Soviet Union

jonka hän otti ollessaan Neuvostoliitossa

a long, long time ago,

kauan, kauan sitten.

showing the fishing fleets of the Aral Sea.

Siinä näkyvät Araljärven kalastuslaivastot.

You see the canal they dug?

Näettehän kaivetun kanavan?

They were so desperate to try to, kind of, float the boats into

Epätoivoissaan kalastajat yrittivät uittaa

the remaining pools of water, but they finally had to give up

laivat jäljellä oleviin vesialtaisiin, mutta lopulta heidän oli luovutettava,

because the piers and the moorings simply couldn't

koska laiturit ja ankkuripaikat jäivät yksinkertaisesti

keep up with the retreating shoreline.

jälkeen pakenevasta rantaviivasta.

I don't know about you, but I'm terrified that future

Ainakin minua kauhistuttaa, että tulevat arkeologit

archaeologists will dig this up and write stories about

kaivavat kaiken esille ja kirjoittavat

our time in history, and wonder, "What were you thinking?"

aikamme historiasta: "Mitä ihmiset mahtoivat ajatella?"

Well, that's the future we have to look forward to.

Tällainen tulevaisuus on väistämättä edessä.

We already use about 50 percent of the Earth's fresh water

Noin puolet maailman makeasta vedestä on jo

that's sustainable, and agriculture alone

käytössä, ja pelkän maatalouden osuus siitä

is 70 percent of that.

on 70 prosenttia.

So we use a lot of water, a lot of land for agriculture.

Maatalouteen käytetään paljon vettä ja maata.

We also use a lot of the atmosphere for agriculture.

Maatalous kuormittaa myös suurta osaa ilmakehästä.

Usually when we think about the atmosphere,

Ilmakehä vie ajatukset enimmäkseen

we think about climate change and greenhouse gases,

energiankäytön aiheuttamaan ilmastonmuutokseen

and mostly around energy,

ja kasvihuonekaasuihin,

but it turns out agriculture is one of the biggest emitters

mutta maatalous on myös suurimpia

of greenhouse gases too.

kasvihuonekaasujen päästäjiä.

If you look at carbon dioxide from

Jos tarkastelee hiilidioksidia, joka syntyy

burning tropical rainforest,

trooppisten sademetsien polttamisesta,

or methane coming from cows and rice,

karjasta ja riisinviljelystä tulevasta metaanista

or nitrous oxide from too many fertilizers,

tai liiallisen lannoituksen tuottamista typpioksideista.

it turns out agriculture is 30 percent of the greenhouse

Käy ilmi, että maatalous tuottaa 30 %

gases going into the atmosphere from human activity.

ihmisen toiminnasta johtuvista kasvihuonepäästöistä.

That's more than all our transportation.

Enemmän kuin koko liikenne.

It's more than all our electricity.

Enemmän kuin kaikki sähkö.

It's more than all other manufacturing, in fact.

Itse asiassa enemmän kuin kaikki muu tuotanto.

It's the single largest emitter of greenhouse gases

Se aiheuttaa yksinään suuremmat päästöt kuin

of any human activity in the world.

mikään muu ihmisen toiminta maailmassa.

And yet, we don't talk about it very much.

Siitä ei juuri puhuta.

So we have this incredible presence today of agriculture

Nykymaatalouden uskomattoman suuri osuus

dominating our planet,

hallitsee planeettaamme,

whether it's 40 percent of our land surface,

oli sitten kyse 40 prosentista maa-alaamme,

70 percent of the water we use,

70 prosentista käyttämästämme vedestä

30 percent of our greenhouse gas emissions.

tai 30 prosentista kasvihuonepäästöjämme.

We've doubled the flows of nitrogen and phosphorus

Typpi- ja fosforivalumat ovat kaksinkertaistuneet

around the world simply by using fertilizers,

pelkästään lannoitteiden käytön takia,

causing huge problems of water quality from rivers,

aiheuttaen valtavia laatuongelmia jokien, järvien

lakes, and even oceans, and it's also the single biggest

ja jopa valtamerten vesissä. Tämä on myös suurin yksittäinen

driver of biodiversity loss.

luonnon monimuotoisuuden köyhdyttäjä.

So without a doubt, agriculture is

Maatalous on epäilemättä vahvin yksittäinen

the single most powerful force unleashed on this planet

irtipäästetty voima tällä planeetalla

since the end of the ice age. No question.

sitten jääkauden lopun. Kiistatta.

And it rivals climate change in importance.

Sen merkitys on ilmastonmuutoksen veroinen.

And they're both happening at the same time.

Ne molemmat tapahtuvat samaan aikaan.

But what's really important here to remember is that

Mutta on tärkeätä muistaa,

it's not all bad. It's not that agriculture's a bad thing.

ettei maatalous ole läpeensä paha asia.

In fact, we completely depend on it.

Itse asiassa ihmiset ovat täysin riippuvaisia siitä.

It's not optional. It's not a luxury. It's an absolute necessity.

Sille ei ole vaihtoehtoa. Se ei ole ylellisyyttä. Se on ehdoton välttämättömyys.

We have to provide food and feed and, yeah,

On tarjottava ruokaa, ravintoa, kuitua ja jopa

fiber and even biofuels to something like seven billion people

biopolttoaineita noin seitsemälle miljardille

in the world today, and if anything,

ihmiselle, ja joka tapauksessa

we're going to have the demands on agriculture

maataloustuotteiden kysyntä lisääntyy

increase into the future. It's not going to go away.

tulevaisuudessa. Maatalous ei katoa mihinkään.

It's going to get a lot bigger, mainly because of

Se tulee kasvamaan, pääosin lisääntyvän

growing population. We're seven billion people today

väestön takia. Nykyinen seitsemän miljardin ihmisen

heading towards at least nine,

määrä on kasvamassa ainakin yhdeksään,

probably nine and a half before we're done.

ehkä yhdeksään ja puoleen miljardiin, ennen kuin suunta muuttuu.

More importantly, changing diets.

Vielä tärkeää on ruokavalion muutos.

As the world becomes wealthier as well as more populous,

Maailman vaurastuessa ja väestön kasvaessa

we're seeing increases in dietary consumption of meat,

tullaan syömään enemmän lihaa, mikä kuluttaa

which take a lot more resources than a vegetarian diet does.

enemmän voimavaroja kuin kasvisruokavalio.

So more people, eating more stuff, and richer stuff,

Enemmän ihmisiä, enemmän arvokkaampaa syötävää

and of course having an energy crisis at the same time,

ja samanaikainen energiakriisi

where we have to replace oil with other energy sources

pakottaa korvaamaan öljyn muilla energialähteillä,

that will ultimately have to include some kinds of biofuels

joihin täytyy lopulta kuulua biopolttoaineita

and bio-energy sources.

ja bioenergian lähteitä.

So you put these together. It's really hard to see

Kaikki tämä yhdessä. On vaikea ymmärtää,

how we're going to get to the rest of the century

kuinka selviämme vuosisadan lopulle

without at least doubling global agricultural production.

vähintään kaksinkertaistamatta maataloustuotantoa.

Well, how are we going to do this? How are going to

Miten teemme sen? Kuinka kaksinkertaistamme

double global ag production around the world?

maailman maataloustuotannon?

Well, we could try to farm more land.

Voisimme yrittää viljellä lisää maata.

This is an analysis we've done, where on the left is where

Tekemässämme analyysissa näkyy vasemmalla

the crops are today, on the right is where they could be

nykyiset viljelyalueet, oikealla mahdollinen tuleva sijainti

based on soils and climate, assuming climate change

maaperän ja ilmaston perusteella,

doesn't disrupt too much of this,

ellei ilmastonmuutos häiritse liikaa,

which is not a good assumption.

mikä ei ole hyvä oletus.

We could farm more land, but the problem is

Olisi mahdollista lisätä viljelyalaa, mutta ongelmana

the remaining lands are in sensitive areas.

on jäljellä olevien maiden sijainti herkillä alueilla.

They have a lot of biodiversity, a lot of carbon,

Niillä on paljon monimuotoisuutta ja paljon hiiltä,

things we want to protect.

joita haluamme suojella.

So we could grow more food by expanding farmland,

Enemmän ruokaa voisi saada viljelyalaa lisäämällä,

but we'd better not,

mutta se olisi paras jättää tekemättä,

because it's ecologically a very, very dangerous thing to do.

koska se on ekologisesti äärimmäisen vaarallista.

Instead, we maybe want to freeze the footprint

Sen sijaan halutaan ehkä pysäyttää maatalouden

of agriculture and farm the lands we have better.

jalanjäljen kasvu ja viljellä maita paremmin.

This is work that we're doing to try to highlight places

Työmme pyrkii tuomaan esille sellaisia paikkoja

in the world where we could improve yields

missä voitaisiin parantaa satoja

without harming the environment.

ympäristöä vahingoittamatta.

The green areas here show where corn yields,

Tässä vihreät alueet esittävät paikkoja, missä maissisadot,

just showing corn as an example,

maissi vain esimerkkinä,

are already really high, probably the maximum you could

ovat jo todella hyvät, ehkä maaiman parhaat mahdolliset

find on Earth today for that climate and soil,

kyseisessä ilmastossa ja maaperässä,

but the brown areas and yellow areas are places where

mutta ruskeat ja keltaiset alueet ovat paikkoja,

we're only getting maybe 20 or 30 percent of the yield

missä tuotto on ehkä 20 - 30 % siitä,

you should be able to get.

joka pitäisi pystyä saamaan.

You see a lot of this in Africa, even Latin America,

Niitä on paljon Afrikassa ja jopa Latinalaisessa Amerikassa,

but interestingly, Eastern Europe, where Soviet Union

mutta kannattaa huomata, että Itä-Euroopassa, missä Neuvostoliitto

and Eastern Bloc countries used to be,

ja itäblokin maat aikanaan olivat,

is still a mess agriculturally.

maatalous on yhä sekasortoista.

Now, this would require nutrients and water.

Tarvittaisiin ravinteita ja vettä.

It's going to either be organic or conventional

Turvaudutaan joko luomu- tai perinteiseen viljelyyn

or some mix of the two to deliver that.

tai niiden sekoitukseen, jotta tilanne paranisi.

Plants need water and nutrients.

Kasvit tarvitsevat vettä ja ravinteita.

But we can do this, and there are opportunities to make this work.

Mutta tämä pystytään hoitamaan, ja on mahdollista saada kaikki toimimaan.

But we have to do it in a way that is sensitive

Muutos on tehtävä varoen,

to meeting the food security needs of the future

jotta varmistettaisiin ruoan ja ympäristön

and the environmental security needs of the future.

turvallisuus tulevaisuudessa.

We have to figure out how to make this tradeoff between

On löydettävä tasapaino

growing food and having a healthy environment work better.

ruokatuotannon ja terveen ympäristön välillä.

Right now, it's kind of an all-or-nothing proposition.

Tällä hetkellä ollaan ota-tai-jätä-tilanteessa.

We can grow food in the background --

Taka-alalla voidaan kasvattaa ruokaa --

that's a soybean field —

tuossa soijapelto --

and in this flower diagram, it shows we grow a lot of food,

ja tämä kukkakaavio osoittaa, että ruokaa viljellään paljon,

but we don't have a lot clean water, we're not storing

mutta puhtaasta vedestä on pulaa, hiiltä ei varastoidu riittävästi,

a lot of carbon, we don't have a lot of biodiversity.

ja luonnon monimuotoisuus kärsii.

In the foreground, we have this prairie

Etualalla on preeria,

that's wonderful from the environmental side,

mikä on ympäristön kannalta hienoa,

but you can't eat anything. What's there to eat?

mutta siellä ei ole mitään syötävää.

We need to figure out how to bring both of those together

On keksittävä, kuinka molemmat saataisiin mukaan

into a new kind of agriculture that brings them all together.

uudenlaiseen tasapainoiseen maatalouteen.

Now, when I talk about this, people often tell me,

Puhuessani tästä ihmiset sanovat usein:

"Well, isn't blank the answer?" -- organic food,

"Eikö tyhjä tila ole ratkaisu?" -- luomuruoka, paikallisruoka,

local food, GMOs, new trade subsidies, new farm bills --

geenimuuntelu, kannusteet, uudet viljelysäädökset --

and yeah, we have a lot of good ideas here,

onhan tässä monta hyvää ideaa,

but not any one of these is a silver bullet.

mutta hopealuoti puuttuu.

In fact, what I think they are is more like silver buckshot.

Itse asiassa ne muistuttavat enemmän hopeahauleja.

And I love silver buckshot. You put it together

Pidän kovasti hopeahauleista. Niiden yhteisvaikutus

and you've got something really powerful,

on todella voimakas,

but we need to put them together.

mutta ne on koottava yhteen.

So what we have to do, I think, is invent a new kind

On keksittävä uudenlainen maatalous,

of agriculture that blends the best ideas

jossa yhtyvät kaupallisen viljelyn,

of commercial agriculture and the green revolution

vihreän vallankumouksen,

with the best ideas of organic farming and local food

luomuviljelyn, lähiruoan

and the best ideas of environmental conservation,

ja ympäristönsuojelun parhaat ideat,

not to have them fighting each other but to have them

on lopetettava niiden keskinäinen kilpailu

collaborating together to form a new kind of agriculture,

ja kehitettävä uudenlainen maatalous,

something I call "terraculture," or farming for a whole planet.

"terrakulttuuri" eli viljely koko planeetan tarpeisiin.

Now, having this conversation has been really hard,

Keskustelu on ollut hyvin vaikeaa, ja olemme

and we've been trying very hard to bring these key points

kovasti yrittäneet saada ihmiset tajuamaan

to people to reduce the controversy,

ydinkysymykset vastakkainasettelun vähentämiseksi

to increase the collaboration.

ja yhteistyön lisäämiseksi.

I want to show you a short video that does kind of show

Esitän lyhyen videon joka kertoo pyrkimyksistämme

our efforts right now to bring these sides together

saada eri osapuolet yhteiseen keskusteluun.

into a single conversation. So let me show you that.

Katsotaanpa video.

(Music)

(Musiikkia)

("Institute on the Environment, University of Minnesota: Driven to Discover")

Ympäristöinstituutti, Minnesotan yliopisto

(Music)

(Musiikkia)

("The world population is growing

Maailman väestö kasvaa

by 75 million people each year.

75 miljoonalla ihmisellä joka vuosi.

That's almost the size of Germany.

Se vastaa miltei Saksan asukaslukua.

Today, we're nearing 7 billion people.

Nyt ihmisiä on lähes seitsemän miljardia.

At this rate, we'll reach 9 billion people by 2040.

Tätä menoa määrä nousee 9 miljardiin vuoteen 2040 mennessä.

And we all need food.

Kaikki tarvitsevat ruokaa.

But how?

Mutta miten?

How do we feed a growing world without destroying the planet?

Miten kasvava väestö ruokitaan tuhoamatta planeettaamme?

We already know climate change is a big problem.

Ilmastonmuutos tajutaan jo suureksi ongelmaksi.

But it's not the only problem.

Mutta se ei ole ainoa ongelma.

We need to face 'the other inconvenient truth.'

On kohdattava "toinen epämiellyttävä totuus".

A global crisis in agriculture.

Globaali maatalouskriisi.

Population growth + meat consumption + dairy consumption + energy costs + bioenergy production = stress on natural resources.

Väestönkasvu + lihankulutus + maitotuotteiden kulutus + energiakustannukset + bioenergian tuotanto = luonnonvarojen kuormitus

More than 40% of Earth's land has been cleared for agriculture.

Yli 40 % maapallon pinnasta on raivattu maatalousmaaksi.

Global croplands cover 16 million km².

Kokonaisviljelyala on 16 milj. neliökilometriä,

That's almost the size of South America.

lähes Etelä-Amerikan kokoinen alue.

Global pastures cover 30 million km².

Laitumina on 30 milj. neliökilometriä,

That's the size of Africa.

Afrikan kokoinen alue.

Agriculture uses 60 times more land than urban and suburban areas combined.

Maatalous vie 60 kertaa enemmän maata kuin kaupunki- ja esikaupunkialueet.

Irrigation is the biggest use of water on the planet.

Kastelu kuluttaa eniten planeettamme vettä.

We use 2,800 cubic kilometers of water on crops every year.

Viljelyyn käytetään 2800 kuutiokilometriä vettä joka vuosi,

That's enough to fill 7,305 Empire State Buildings every day.

mikä riittää täyttämään 7305 Empire State Buildingiä joka päivä.

Today, many large rivers have reduced flows.

Nykyisin monen suuren joen virtauma on vähentynyt.

Some dry up altogether.

Jotkut kuivuvat kokonaan.

Look at the Aral Sea, now turned to desert.

Katsokaa autiomaaksi muuttunutta Araljärveä.

Or the Colorado River, which no longer flows to the ocean.

Tai Colorado-jokea, joka ei enää virtaa mereen.

Fertilizers have more than doubled the phosphorus and nitrogen in the environment.

Lannoitteet ovat miltei kaksinkertaistaneet ympäristömme fosforin ja typen.

The consequence?

Seuraukset?

Widespread water pollution

Yleistynyt vesien saastuminen

and massive degradation of lakes and rivers.

ja jokien ja järvien rappeutuminen.

Surprisingly, agriculture is the biggest contributor to climate change.

Maatalous on yllättäen suurin ilmastonmuutoksen aiheuttaja.

It generates 30% of greenhouse gas emissions.

Se synnyttää 30 % kasvihuonekaasupäästöistä.

That's more than the emissions from all electricity and industry,

Enemmän kuin kaiken sähköntuotannon ja teollisuuden,

or from all the world's planes, trains and automobiles.

tai maailman kaikkien lentokoneiden, junien ja autojen päästöt.

Most agricultural emissions come from tropical deforestation,

Suurin osa maatalouden päästöistä syntyy trooppisten metsien hävittämisestä,

methane from animals and rice fields,

eläinten ja riisipeltojen metaanista

and nitrous oxide from over-fertilizing.

ja liikalannoituksen typpioksidista.

There is nothing we do that transforms the world more than agriculture.

Mitkään muut ihmisen teot eivät muuta maailmaa enemmän kuin maatalous.

And there's nothing we do that is more crucial to our survival.

Mikään muu tekemisemme ei ole niin ratkaisevaa eloonjäämisemme kannalta.

Here's the dilemma...

Pulmallinen tilanne...

As the world grows by several billion more people,

Kun väestö kasvaa usealla miljardilla ihmisellä,

We'll need to double, maybe even triple, global food production.

maailman ruokatuotanto pitää kaksin- tai jopa kolminkertaistaa.

So where do we go from here?

Miten tästä edetään?

We need a bigger conversation, an international dialogue.

Tarvitaan laajempaa keskustelua, kansainvälistä vuoropuhelua.

We need to invest in real solutions:

On panostettava todellisiin ratkaisuihin:

incentives for farmers, precision agriculture, new crop varieties, drip irrigation,

maataloustukiin, täsmäviljelyyn, uusiin lajikkeisiin,tippukasteluun,

gray water recycling, better tillage practices, smarter diets.

harmaan veden kierrätykseen, parempiin viljelykäytänteisiin ja älykkäämpiin ruokavalioihin.

We need everyone at the table.

Kaikkien on istuttava pöytään.

Advocates of commercial agriculture,

Kaupallisen maatalouden,

environmental conservation,

ympäristönsuojelun

and organic farming...

ja luomuvijelyn kannattajien...

must work together.

on toimittava yhdessä.

There is no single solution.

Ei ole yhtä ainoaa ratkaisua.

We need collaboration,

Tarvitaan yhteistyötä,

imagination,

mielikuvitusta

determination,

ja päättäväisyyttä,

because failure is not an option.

koska emme saa epäonnistua.

How do we feed the world without destroying it?

Kuinka maailma ruokitaan tuhoamatta sitä?

Yeah, so we face one of the greatest grand challenges

Tällä hetkellä edessämme on yksi ihmiskunnan

in all of human history today:

suurimmista ja tärkeimmistä haasteista:

the need to feed nine billion people

yhdeksän miljardin ihmisen ruokkiminen

and do so sustainably and equitably and justly,

kestävästi, tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti,

at the same time protecting our planet

suojellen samalla planeettaamme

for this and future generations.

nykyisille ja tuleville polville.

This is going to be one of the hardest things

Tästä tulee yksi ihmiskunnan

we ever have done in human history,

vaikeimmista ratkaisuista.

and we absolutely have to get it right,

Sen on pakko onnistua,

and we have to get it right on our first and only try.

ensimmäisellä ja ainoalla yrityksellä.

So thanks very much. (Applause)

Kiitoksia oikein paljon. (Suosionosoituksia)